Luonnolla on meille monia merkityksiä. Luonnon äänet ja tuoksut rentouttavat, maiseman ihailu tuottaa mielihyvää ja nautintoa ja vetäytyminen luonnon rauhaan edistää stressin lieventymistä, ahdistusta ja masennusta. Laavuilla ja nuotiopaikoilla voi nauttia tuttujen ja tuntemattomien kanssa tarinoinnista samanvertaisina, ulkoisista arvomerkityksistä riisuttuna, ihmisenä ihmiselle. Tiimihenkikin rakentuu paremmin luonnon tarjoamissa puitteissa. Luonto on Suomen matkailun keskeisin vetovoimatekijä ja monen ohjelmapalveluyrityksen toimintaympäristö ja samalla pitkälle hyödyntämätön resurssi.
- Luonnosta saisi paljon enemmän Wau-elämyksiä irti. Maiseman, luonnon äänien ja tuoksujen korostaminen, mystisyyden ja seikkailun lisääminen ja paikallisen perinteen ja kulttuurin tuominen luontoon ovat helppoja toteuttaa ja mullistavat luontokokemuksen, kertoo Pirjo Räsänen Lahden ammattikorkeakoulusta.
Räsäsen mukaan luontoa ei ole Suomessa koskaan suunnitelmallisesti rakennettu elämyskohteiksi. Luontoelämystä pitäisi kuitenkin suunnitella yhtä harkitusti kuin laskettelukeskuksia ja golf-kenttiä. Luonnon kokeminen tapahtuu poluilla, reiteillä ja kohteissa sen varrella. Räsäsen mukaan Suomessa tyydytään vähään, reitit kulkevat usein vanhoja tuttuja kulku-uria pitkin ja elämystalouden suunnittelukeinoja ei ole viety metsään. Räsäsen arvioin mukaan taustalla voi olla suomalaisten suhde luontoon, luonto on meille tuttu ja turvallinen ja siksi sen tuotteistamista ei ole nähty tarpeelliseksi ja sitä on hieman vierastettukin.
Luontoreittien suunnittelun vierastaminen on tullut esille usein LAMKin Luonnosta liiketoimintaa -koulutuksissa. Luontoreitin viitoituksen pitäisi olla niin kattava, että kulkija pystyy kävelemään koko reitin kertaakaan etsimättä viitoitusta.
- Taustalla on ihan psykologiset syyt. Kävijän pitäisi pystyä vaipumaan täydelliseen tarkkaamattomuuden tilaan, jolloin hänen ei tietoisesti tarvitse tulkita ympäristöstä tulevia signaaleja vaan reitti ikään kuin kuljettaa häntä eteenpäin vaivaamatta ja vaatimatta mitään, kertoo Räsänen.
- Vain tällöin kävijä saavuttaa flow-tilan ja täydellisen rentoutumisen, hän jatkaa.
Viitoittaminen samoin kuin reittien luokittelukin herättää vastustusta ja kiihkeitäkin tunteita. Vastustus on yleisintä luontoretkeilyn ammattilaisten ja kokeneiden retkeilijöiden parissa. Heidän voi Räsäsen mukaan olla vaikea eläytyä urbaanin, luonnosta vieraantuneen kävijän maailmaan, joiden houkuttelussa kuitenkin piilee luontomatkailun kasvun eväät.
Pelkkä tekninen laatu, jolla tarkoitetaan esimerkiksi infrastruktuurin tasoa, viitoitusta ja opastusta, reittien saavutettavuutta sekä suunnitelmallista ylläpitoa ja huoltoa, ei Räsäsen arvioin mukaan enää riitä. Lahden ammattikorkeakoulun pilotoimassa luonnon elämyslähtöisessä suunnittelussa käytetään elämys- ja maisemasuunnittelun ja luontokohteiden terapeuttisen suunnittelun menetelmiä. Menetelmän keskiössä on draaman kaari, jonka avulla yksittäisiä reittejä ja kohteita suunnitellaan.
Maiseman suunnittelun keskeinen kysymys on mikä tästä maisemasta tekee erilaisen ja elämyksen, mitä sen kautta koetaan ja mikä on sen tarina. Vastaus voi näkyä opastauluissa, maisemakohteen infrastruktuurin sijoittamisessa ja vaikkapa opasmateriaalissa. Lisäksi huomioidaan kävijän yksityisyyden ja yhteisöllisyyden tarpeet, luonnon tarjoomien, äänten, tuoksujen, valon, veden virtaaman, suomat mahdollisuudet, mystisyyden ja seikkailun korostaminen. Jokaisesta luontoretkestä pyritään kehittämään moniaistinen, yksilöllinen kokemus,
Keski-Euroopassa menetelmä on käytetty monissa kohteissa. Draaman rakentamisen keinoin metsään voidaan suunnitella seikkailullisia elementtejä, hiljentymiskohteita tai vaikkapa kulttuurielämyksiä, kuvailee PR.
- Lisäksi meillä on paljon tekemistä vielä teknisen laadun parantamisessa ja ylläpidon ja huollon suunnitelmallisuudessa.
Luontoreitin tai kohteen suunnittelussa huomiota on kiinnitettävä kävijöiden kohteissa tekemään viestintä, kuvien ja videoiden jakamiseen sosiaalisessa mediassa.
- Niillä on suuri vaikuttavuus. Kävijän jakamat positiiviset kokemukset ovat parasta markkinointia, jota voi ajatella. Pehmeillä keinoilla kävijä voidaan ohjata jakamaan kävijöiden omissa sosiaalisen median kanavissa juuri haluttu viesti. Kävijä kuitenkin itse päättää, mitä ja missä jakaa mutta elämyslähtöisessä suunnittelussa mietitään myös missä kävijä jakaa, millaista viestiä jakaa ja miten kohde voi päästä vastaanottajien tunnistamaksi osaksi viestintää. Mitä ovat ne asiat, joita kunkin kohteen kannattaa korostaa. Lisäksi luontoakin voi ja pitää digitalisoida. Luontoelämyksen voi viedä verkkoon, sitä voi virtualisoida ja tuoda esimerkiksi pelillisyyden kautta tutuksi ympäri maailmaa.
Jotta lopputulos olisi täydellinen ja yrityksetkin saisivat potkua liiketoimintaansa, pitäisi luontomatkailukohteiden mahdollisuudet huomioida myös yritysten paketeissa. Niissä pitäisi korostaa omatoimisuutta ja majoituskohteiden tekemään paketointia. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että retkeilevä asiakas ostaa majoituspaketin ja hankkii loput palvelut paikan päällä. Majoitusyritysten pitää kuitenkin ensin myydä luontokohde ja sitten siihen sopiva majoitus.
- Meillä paketointi tehdään kuitenkin ohjelmapalvelulähtöisesti, jolloin hintakin nousee niin korkealle, että kauppa jää saamatta, voivottelee Räsänen.
- Kaikkien etu olisi, että asiakas tulisi ensin kohteeseen. Kilpailu lisämyynnistä voi tapahtua sitten siellä, kun asiakkaan kukkaroon on varattu lomabudjetti ja lompsan nyörit ovat jo valmiiksi löyhällä, hän lisää.
Lahden ammattikorkeakoulun kehittämä luontomatkailun suunnittelumalli on maailmanlaajuisesti innovatiivinen ja edellä aikaansa. Sen osia on toteutettu eri puolilla maailmaa eri yhteyksissä. Lahden ammattikorkeakoulu toteuttaa osana Visit Finlandin koordinoimaa Outdoors Finland –kehittämisohjelmaa Luontokohteiden ja –reitistöjen ja monikanavaisen viestinnän kehittämisohjelman. Lisäksi LAMK toteuttaa useita luontoretkeilyn kansallisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita.
LAMK on saanut rahoituksen Mennään Metsään –hankkeeseen, jossa kehitetään Päijät-Hämeen ja Hämeen luontoreittien tasoa ja pilotoidaan digitaalisia viestintäratkaisuja sekä itse kohteissa että verkossa. Virtuaaliluonto –hankkeessa pilottikohteisiin rakennetaan virtuaalisia luontoelämyksiä, joita voi kokea sekä verkossa että paikan päällä. Green Wellbeing –hankkeessa luontokohteita muotoillaan ja ”tuunataan” terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. hanke on kansainvälinen ja LAMK toimii siinä hankkeen johtajana ja innovoijana. LAMK myös ylläpitää ja kehittää valtakunnallista www.outdoorsfinland.fi ja –com –portaalia, jotka on rahoitettu maaseutuohjelmasta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1