LähiTapiolan tänä vuonna toteuttaman hankkeen mukaan työterveydenhuollon digitalisoinnista on monenlaista hyötyä sekä työntekijälle, terveydenhuollolle että työnantajalle. Työntekijät olivat valmiita siirtymään sähköiseen työterveyspalveluun, sillä sähköiset yhteydenotot korvasivat lähes kokonaan puhelimen. Etävastaanotto toimi hyvin ei-kiireellisissä tapauksissa, ja digitaalisten terveystarkastusten ansiosta työnantaja sekä työterveyden ammattilaiset pystyivät muodostamaan kokonaiskuvan henkilöstön terveydentilasta.
Koska suomalaiset ovat entistä tottuneempia hoitamaan asiointiaan verkossa, LähiTapiolassa aloitettiin viime keväänä hanke, jossa haluttiin selvittää, miten digitaalisuus ja verkkoasiointi sopii yritysten työterveyspalveluihin. Kohderyhmänä toimi LähiTapiola Pirkanmaan alueyhtiön noin 100 hengen työyhteisö. Yhteistyökumppanina hankkeessa toimi lääkärikeskus Dextra Työterveys ja teknisenä alustana oli Medixine Suite.
Viisi kuukautta kestäneessä kokeilussa tutkittiin sähköisen oirekyselyn, etävastaanoton, sähköisen terveystarkastuksen ja suojatun dialogin sekä etämittauslaitteiden toimivuutta asiakkaan ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Selvitettävänä olivat seuraavat asiat:
Tavoitteena oli, että asiakas saa nopean ja intensiteetiltään sopivan ratkaisun ongelmaansa.
”Sähköisessä terveydenhuollossa tavoitellaan optimaalista palvelua, joka on riittävä, muttei ylimitoitettu ja joka säästää sekä asiakkaan että työterveyshoidon aikaa. Madallamme kynnystä ottaa yhteyttä ja tuoda ihminen ennakoivasti palvelujen piiriin”, kehityspäällikkö Suna Saadetdin LähiTapiolasta sanoo.
Kokeilun aluksi jokainen työntekijä teki ensin sähköisen terveystarkastuksen ja työhyvinvointikartoituksen. Sen perusteella henkilö sai raportin omista terveysriskeistään ja tarvittaessa suosituksen hyvinvointivalmennukseen, joka sekin tapahtui digitaalisesti.
Perinteiset puhelinyhteydenotot jäivät lähes kokonaan pois
Tähänastiset kokemukset LähiTapiola Pirkanmaan hankkeesta ovat positiiviset. Hankkeessa huomattiin, että digitaalisuus madaltaa työntekijöiden kynnystä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon.
”Yhteydenotot työterveyshuoltoon tapahtuvat nyt lähes yksinomaan sähköisesti. Perinteiset puhelinyhteydenotot jäivät pois lähes kokonaan”, henkilöstöpäällikkö Nina Hakala LähiTapiolan Pirkanmaan alueyhtiöstä kertoo. Sähköisen oirekyselyn perusteella työterveyshoitaja arvioi hoidon tarpeen ja järjesti tarvittaessa henkilökohtaisen vastaanoton.
Etävastaanotto korvasi hyvin perinteistä vastaanottoa ei-kiireellisissä tapauksissa. Erityisen hyvin etävastaanotto toimi esimerkiksi työterveyspsykologin ja asiakkaan välisessä valmennuksellisissa kontakteissa.
Sähköisen terveystarkastuksen tietojen perusteella työterveys kutsui riskihenkilöt jatkotoimenpiteitä ja –seurantaa varten tarvittavien palveluiden piiriin. Heille rakennettiin yksilöllinen suunnitelma, ammattilaisen valmennusta ja tukea elintapamuutokseen sekä konkreettisia mittareita muutoksen seurantaan, kuten etäyhteydellä toimiva verenpainemittari ja vaaka. Kun hoitohenkilöstö saa reaaliajassa tiedon asiakkaan terveydentilan edistymisestä ja mittauksista, häntä on helpompi tukea elämäntapojen parantamisessa tai sairauden kanssa elämisessä.
Tavoitteena proaktiivisuus ja matala kynnys yhteydenottoon
”Digitaalisessa työterveydessä työterveyden ammattilainen pystyy asiakkaan antaman tiedon avulla tunnistamaan, millainen tarve kenelläkin on ja ketkä tarvitsevat eniten tukea. Tavoitteena on, että terveydenhoitaja luo proaktiivisen ja luottamuksellisen kumppanisuhteen asiakkaaseen. Tällöin asiakas kokee, että hänestä välitetään”, Suna Saadetdin sanoo.
Sähköistä oirekyselyä ei käytetty määrällisesti paljon, mutta käytetyissä tapauksissa lomake toimi tavoitteiden mukaisesti ja auttoi asiakasta selvittämään hoidontarpeen itsenäisesti. Avointa lomaketta sen sijaan käytettiin jakson aikana 75 kertaa. Asiakkaat eivät enää soittaneet vaan käyttivät lomaketta, joka toimi matalana kynnyksenä ottaa yhteys työterveyshuoltoon.
Kokonaiskuva henkilöstön terveydentilasta
Kun sähköinen terveystarkastus ja hyvinvointikartoitus tehtiin kerralla koko henkilöstölle, pystyttiin muodostamaan tilannekuva koko henkilöstön terveydestä, mistä on hyötyä sekä työterveydelle että työnantajalle. Aiemmin tarkastukset on tehty pienelle osalle kerralla, mikä on estänyt raportoinnin työnantajalle. Nyt saatu kattava kokonaiskuva helpottaa työhyvinvoinnin kehittämistä ja johtamista sekä työterveyden suunnittelua.
”Iso hyöty on, ettei potilaan ja työterveyden ammattilaisen tarvitse aina etsiä yhteistä aikaa vaan asiat voi hoitaa melko pitkälle turvallisen sähköisen palvelun kautta työntekijälle sopivana aikana”, työterveyshuollon erikoislääkäri Mervi Viljamaa lääkärikeskus Dextrasta sanoo.
Kokeilu jatkuu: syksyn aikana LähiTapiola Pirkanmaan henkilöstö kokeilee hyvinvointivalmennusta, joka tähtää elintapamuutokseen ja yleiseen jaksamisen ja energisyyden parantamiseen.
Lisätiedot:
LähiTapiola Palvelut, johtaja Jarno Mäkinen, puh. 040 801 8541, sähköposti [email protected]
LähiTapiola Pirkanmaa, toimitusjohtaja Pentti Kuusela, puh. 044 0632 342, sähköposti [email protected]
Dextra Työterveys, johtaja Jarkko Jokinen, puh. 0400 612 014 , sähköposti [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1