Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Reserviläisliitto vastustaa Suomen liittymistä Ottawan sopimukseen, joka kieltää jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron. Jalkaväkimiinoista luopuminen heikentäisi merkittävästi Suomen puolustusta, jossa jalkaväkimiinat ovat keskeisessä asemassa. Niillä on mm. estetty alueelliselle puolustukselle tärkeiden panssarimiinojen purkamista.
Tutkimusten mukaan vihollisen etenemisnopeus lisääntyy jopa kolminkertaiseksi, mikäli puolustus järjestetään ilman jalkaväkimiinoja. Samalla omat tappiot kasvavat, koska maaston erityispiirteitä tukevia hidasteita ja esteitä ei kyetä entisessä määrin hyödyntämään. Myös sissitoiminta vihollisen selustassa vaikeutuu, mikäli jalkaväkimiinoja ei ole käytettävissä.
Jalkaväkimiinoista luopuminen edellyttäisi laajamittaista korvaavien asejärjestelmien hankintaa, jonka kustannukseksi on arvioitu puolustusministeriön vuonna 2003 tekemässä selvityksessä jopa 600 miljoonaa euroa. Reserviläisliitto katsoo, ettei tämä valtion heikon taloustilanteen johdosta ole nyt mahdollista.
Päätös Ottawan sopimukseen liittymisestä tehtiin vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustusselonteossa, jossa luvattiin merkittävä lisärahoitus korvaavien asejärjestelmien hankintaan. Vaikka lisärahoitusta on osin saatukin, jouduttaisiin korvaavia hankintoja toteuttamaan myös normaalin puolustusbudjetin puitteissa. Käytännössä tämä heikentäisi edelleen erityisesti puolustusvoimien alueellisten joukkojen toimintakykyä, joiden vanheneva kalusto on uusittava lähivuosina. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta 2/3 on alueellisia joukkoja.
Jalkaväkimiinat on suunniteltu korvattavaksi mm. lähitorjunta-aseilla, viuhkapanoksilla sekä niihin liitetyillä sensoreilla, itsenäisillä sensorijärjestelmillä, moderneilla, integroidun sensorijärjestelmän sisältävillä panssarimiinoilla sekä erilaisilla tykistön ja heittimistön älyammuksilla eli ns. rypäleammuksilla, jotka tuhoutuvat automaattisesti tietyn varoajan jälkeen. Sittemmin myös niiden hankinnasta on luovuttu Oslon rypäleaseet kieltävän sopimuksen sekä ammusten tuhoutumisvarmuuteen liittyvien ongelmien johdosta.
Reserviläisliitto katsoo, että rypäleasehankinnoista luopuminen heikentää merkittävästi korvaavien asejärjestelmien tehoa ja puoltaa osaltaan Ottawan sopimuksen hylkäämistä eduskunnassa. Hallituksen esitys 15/2011 Ottawan sopimuksen voimaansaattamisesta oli eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä tiistaina. Sopimuksen on määrä tulla voimaan ensi vuonna ja kaikki varastoidut miinat tulee hävittää vuoteen 2016 mennessä.
Samana vuonna on tarkoitus saada valmiiksi myös parhaillaan käynnissä oleva puolustusvoimauudistus, jonka aikana selvitetään kustannustehokkain tapa järjestää Suomen puolustus. Reserviläisliitto katsoo, ettei jalkaväkimiinojen hyödyntämistä puolustuksessamme ole tarkoituksenmukaista sulkea pois ainakaan ennen kuin kaikki uudistuksen osatekijät ja vaihtoehdot ovat tiedossa.
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 350 paikallista jäsenyhdistystä ja 18 maakunnallista piiriä. Henkilöjäseniä liitolla on 36.000, joista valtaosa on asepalveluksen suorittaneita henkilöitä. Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta, maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ, veteraanituki ja erilainen koulutus. Reserviläisiitto on jäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK), jonka vapaaehtoiskouluttajista lähes puolet on Reserviläisliiton jäseniä. MPK järjestää vuositasolla noin 1.500 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu yli 30.000 suomalaista. Koulutuksen painopiste on reserviläisten sotilaallisessa koulutuksessa. Reserviläisliiton puheenjohtajana toimii kuljetusyrittäjä Markku Pakkanen Kouvolasta. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1