Teollisuus muodostaa ja tulee muodostamaan suomalaisen hyvinvoinnin kivijalan, uskoo elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti Vision (nro 1 / 2013) haastattelussa. Hänen mukaansa valtiovallan roolina on luoda teollisuudelle otollinen toimintaympäristö.
”Valtiovalta ei voi päättää elinkeinoelämän puolesta, mikä firma tai ala pärjää, eikä pistää tässä mielessä eri aloja suosituimmuusjärjestykseen. Tasapuolisuus ja yhdenvertaisuusvaatimus ovat erittäin tärkeitä.”
Aivan samalta viivalta eri alat eivät Vapaavuoren mielestä kuitenkaan lähde.
”Tiettyjen alojen kansantalouden merkitys on suurempi kuin toisten ja sitä kautta voi olla perusteltua syytä kuunnella niiden toiveita herkemmällä korvalla kuin joidenkin muiden alojen”, Vapaavuori muotoilee.
Ristipaineita päätöksentekoon tulee myös politiikantoimijoiden suunnalta, kun kansanedustajat ajavat oman vaalipiiriensä etuja.
”On tärkeää, että vastuulliset päätöksentekijät osaavat astua sen yläpuolelle ja pitävät päänsä kylmänä. Jokaisen ministerin vaalipiiri on koko Suomi”, muistuttaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Vision haastattelussa.
Maatalouskoneita valmistavan Agco-yhtymän pääjohtaja Martin Richenhagen lähettää suomalaisille päättäjille vakavan viestin. ”Suomen valtion olisi ryhdyttävä nopeasti käytännön toimiin kilpailukyvyn parantamiseksi, jotta paikalliset alihankkijat pärjäisivät jatkossa kilpailussa konealan toimeksiannoista”, hän sanoo.
Koneteollisuuden kilpailuasetelmat ovat Richenhagenin mukaan muuttuneet, eikä ole itsestäänselvää, että tuotanto jatkuu Suomessa nykyisellä kapasiteetilla.
”Kansainvälisessä kilpailussa valmistusmaalla ei ole merkitystä. Tärkeintä on työn laatu, hinta ja luotettava toimintavarmuus”, Richenhagen muistuttaa.
”Odotamme Suomen valtiolta halua kehittää paikallista kilpailuympäristöä nykyistä suotuisammaksi. Suomi on menettänyt asemiaan kansainvälisillä markkinoilla, kun se ei ole reagoinut yhtä nopeasti globaalitalouden muutoksiin kuin muut maat.”
Kun muissa maissa on tehty kilpailukykyä edistäviä ratkaisuja, on päätöksenteko Suomessa ollut hänen mukaansa liian passiivista, Richenhagen arvostelee.
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas toteaa Visiossa, että julkisen sektorin velkaantumisen perimmäinen syy ei ole väestön vanheneminen, vaan Suomen tavara- ja palveluviennin tasopudotus vuoden 2008 jälkeen sekä julkisten menojen krooninen kasvu. Vientituloja puuttuu tällä hetkellä jopa 30 miljardia euroa vuodessa, jotta yritykset kykenisivät rahoittamaan nykyisen laajuisen julkisen sektorin ilman lisävelkaantumista.
"Tämän kokoluokan rahoitusongelmaa ei ole mahdollista ratkaista ilman merkittäviä toimia vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi sekä valtion ja kuntien rakenteiden uudistamiseksi ja menojen leikkaamiseksi", jatkaa Palokangas.
Palokangas vaatii Visiossa, että muiden uudistusten lisäksi valtion tulisi Saksan tapaan ottaa merkittävästi enemmän takuu- ja rahoitusriskiä vientiteollisuuden tilausten mahdollistamiseksi. Tämä koskee myös meriteollisuuden osana toimivaa telakkateollisuutta, joka on tuonut Suomelle jo 13 miljardin euron vientitulot 2000-luvulla. Suomella ei ole enää varaa päästää yhtään korkean osaamisen ja teknologian toimialaa rapistumaan. Hallituksella on osavastuunsa tämän rapistumisen estämisessä.
Vision+-rahaston johtaja ja Nokialla merkittävän uran tehnyt Tero Ojanperä pitää innovaatioboksin toteuttamista tärkeänä signaalina maailmalle siitä, että Suomi ottaa aineettomiin oikeuksiin perustuvan innovaatiotoiminnan tosissaan. Muutos tekisi Suomesta myös houkuttelevamman ulkomaisille investoinneille.
Ojanperä pitää tätä vuotta ratkaisun vuotena sen osalta, tartummeko tulevaisuuteen vai jäämmekö roikkumaan menneisyyteen. Hän painottaa Vision haastattelussa innovaatioboksin tärkeyttä, vaikka sanookin, ettei mikään asia yksinään pelasta tilannetta. Silti yksittäisillä teoilla on suuri merkitys.
”Innovaatioboksin toteuttamisessa meillä on mahdollisuus tehdä tulevaisuutta. Kymmenen vuoden kuluttua toteamme, että tällaiset asiat ratkaisivat pelin siitä, mistä tuli Euroopan digitaali-hub”, Ojanperä uskoo.
”Innovaatioboksissa ei ole kyse pelialasta, vaan murros koskee koko Suomen teollisuutta.”
Visio on lukijoilla viimeistään torstaina 14.3. Lehden sähköistä versiota voi jo lukea Teknologiateollisuuden kotisivuilla osoitteessa http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/visio/
Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 60 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n runsaat 1 600 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1