Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen pitää ammatillisen koulutuksen reformia yhtenä tärkeimmistä – ellei tärkeimpänä – osaamisen ja koulutuksen uudistuksesta tällä hallituskaudella. Siihen ajaa pakko, sillä nykyisillä rakenteilla koulutus ei pysy työelämän osaamistarpeiden nopeassa muutoksessa mukana.
Ministeri vakuuttaa Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa, että ammatillinen koulutus rakentuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin sekä opiskelijan että työelämän tarpeista.
– Keskeisintä ei ole koulutuksen pituus tai se missä osaamista hankitaan, vaan se, mitä opitaan ja osataan, Grahn-Laasonen painottaa.
Grahn-Laasosen mukaan ammatillisen koulutuksen reformin onnistuessa vientiteollisuus ja elinkeinoelämä voivat luottaa siihen, että Suomessa pystytään tulevaisuudessakin kilpailemaan korkealla osaamisella.
Teknologiateollisuus ry:n uusi puheenjohtaja Risto Siilasmaa nostaa Vision haastattelussa esiin huolensa työllisyydestä.
– Huono työllisyysaste on fakta, joka on helppo sivuuttaa, kun työttömyysaste ei ole noussut kovin paljoa. Se johtuu kuitenkin siitä, että eläköityminen on niin nopeaa. Meillä puhutaan työttömyydestä, sen sijaan, että puhuttaisiin työllisyydestä, Siilasmaa huomauttaa.
Risto Siilasmaan mielestä toinen hälyttävä merkki suunnan muuttamisen tarpeellisuudesta on ristiriita kilpailukykyrankkausten ja reaalimaailman todellisuuden välillä. Kilpailukykypotentiaalia mittaavat tulokset näyttävät, että Suomi on aivan maailman huippua, mutta kun tarkastellaan yritysten halukkuutta investoida Suomeen, olemme häntäpäässä.
– Tämä on käsittämätön paradoksi. Me emme ole pystyneet tätä kilpailukykypotentiaalia hyödyntämään. Olemme historiallisessa tarkastelussa menneet koko ajan huonompaan suuntaan. Yritykset ovat menettäneet uskonsa, Siilasmaa summaa.
– On vaivan varma, että työelämän joustojen lisäämisen kautta halukkuus investointeihin lisääntyisi. Joustojen ja niiden myötä kasvavien investointien kautta Suomen kilpailukykypotentiaali muuttuisi hyvinvoinniksi. Nyt se pysyy vuodesta toiseen vain potentiaalina.
Siilasmaa nostaa esimerkiksi työpaikkojen lisäämisen. Hän sanoo suoraan, että ammattijärjestöjen huolenaiheena ei ole ollut työpaikkojen määrän kasvattaminen, vaan tavoitteena on ollut keskipalkkojen korottaminen. Sillä puolestaan on ollut merkittävä vaikutus työpaikkojen määrän huonoon kehitykseen.
Hän ehdottaa, että kansantaloudessa tavoitteeksi otetaan jatkossa yksityisen sektorin bruttopalkkasumman maksimoiminen.
- Jos keskitytään yksisilmäisesti keskiansioiden ja etuisuuksien kasvattamiseen tai ylläpitämiseen, työpaikkoja ei saada lisää, Siilasmaa toteaa.
Visio siirtyi nyt digiaikaan, kun neljä kertaa vuodessa ilmestynyt printti muuttui yhdeksän kertaa vuodessa ilmestyväksi verkkolehdeksi.
Teknologia-alalla on huikeita menestystarinoita niin yrityksistä kuin ihmisistäkin. Visio haluaa kertoa niistä entistä laajemmalle lukijakunnalle. Vision voit lukea ja tilata osoitteessa http://visiolehti.fi/.
Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 270 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1