Viruksia, näkymättömiä vihollisiamme, pelätään hyvästä syystä. Ne aiheuttavat ihmiskunnalle paljon harmia hankalien sairauksien ja tappavien pandemioiden muodossa. Ne uhkaavat kasvisatoja ja tappavat eläimiä. Toisaalta viruksia on opittu hyödyntämään muun muassa biolääketieteessä. Niiden nerokkaat menetelmät solujen harhauttamiseksi saattavat johtaa tulevaisuudessa jopa syövän voittamiseen.
Kevään influenssa-aaltojen myötä virusten tehokas leviämiskyky tuli monelle tutuksi. Viruksen invaasiosta ei yleensä ole isäntäeliölle huomattavaa haittaa, mutta vierailu voi olla myös tappava, kuten viime vuosikymmenten ebola-, lintuinfluenssa- ja HIV-pandemioista on opittu. Koska viruksista ei päästä eroon, niiden kanssa on vain opittava elämään suojautumalla haitallisilta vaikutuksilta ja etsimällä tutkimuksen avulla niille yhä enemmän hyötykäyttöä.
Virukset sukeltaa näiden solujen loisten maailmaan. Se tutkii viruksia paitsi taudinaiheuttajina myös merkittävinä vaikuttajina eliömaailman tasapainossa ja evoluutiossa. Teos kertoo virusten ominaisuuksista, lisääntymistavoista ja niiden keinoista tunkeutua solujen sisään sekä pohtii rokotusten merkitystä ja virusten valjastamista hyötykäyttöön bioteknologiassa ja lääketieteessä.
Siperian roudassa 30 000 vuotta odottanut pithovirus oli löydettäessä hyvässä kunnossa
”Ebolavirus syrjäytti kansainvälisessä huomiossa monet aikaisemmat huolta aiheuttaneet virustaudit, mukaan lukien lintuinfluenssan, SARSin ja HIV:n. Viimeksi mainitut eivät ole kuitenkaan hävinneet maailmasta mihinkään, vaan ne ja monet muut virukset jatkavat olemassaoloaan ihmiskunnan vitsauksina.”
”Virusten juonia voisi myös verrata TV-sarjoista tuttuihin rikollisiin, jotka tunkeutuvat taloon vaikkapa pitsaläheteiksi tai postinkantajiksi tekeytyneinä.”
”Tullakseen vaaralliseksi lintujen viruksen on ensin siirryttävä välittävään isäntään. Tällaisena voivat toimia erityisesti siat, joissa on reseptoreita sekä lintujen että ihmisen influenssaviruksille. Siat voivat toimia eräänlaisina sekoitusastioina, joissa ihmisen ja muiden nisäkkäiden virusten geenit muodostavat uusia yhdistelmiä.”
”Tuhkarokko aiheuttaa helposti lisätauteja, ja kuolleisuus pienillä lapsilla (4 kk–3 v) voi olla pahimmassa tapauksessa kymmeniä prosentteja, hyvissäkin olosuhteissa useita prosentteja. (…) tuhkarokkovirus kykenee palaamaan yhteisöihin, joiden rokotesuojaa ei ole ylläpidetty kyllin tehokkaasti.”
”Pelkän fyysisen koon puolesta suurin virus on tällä hetkellä pithovirus, joka on kaivettu esiin Siperian maaperästä routarajan alapuolelta. (…) Oletettavasti virus on ollut jäätyneessä maassa odottamassa löytämistään 30 000 vuotta. Virus oli löydettäessä hyvässä kunnossa ja infektoi reippaasti ameboja. (…) Jos virukset voivat säilyä pakastettuina tuhansia vuosia, voisiko ilmaston lämpeneminen ikiroudan sulaessa saattaa ihmisiä alttiiksi tuntemattomien virusten vaaroille?”
Matti Vuento
Virukset
Näkymättömät viholliset
978-952-495-392-4
Gaudeamus 2016
Lisätietoa kirjasta Gaudeamuksen verkkosivuilta
Kirjoittaja
Matti Vuento on biokemian emeritusprofessori Jyväskylän yliopistosta. Hän on julkaissut lukuisia tieteellisiä artikkeleita virusten biologiasta ja osallistunut biokemian ja solubiologian oppikirjojen sekä nanoteknologiaa käsittelevän tietokirjan kirjoittamiseen. Tietokirjailijana Vuento pyrkii esittelemään luonnontieteitä myös laajalle yleisölle. Lisäksi hän on popularisoinut luonnontieteellisiä ilmiöitä lastenkirjoissa.
Arvostelukappaleet ja lisätiedot:
[email protected]
p. 050 5401 299
Tedotus, myynti ja markkinointi
Painokelpoinen_kansikuva_Virukset.jpg
Koko: 1,55 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1742x2561Painokelpoinen_kansikuva_Virukset.jpg
Koko: 1,55 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1742x2561Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1