Suomen Akatemian Motive-tutkimusohjelman hankkeena kehitetään tunnetilat tunnistavaa, sosiaalista robottia. ”Yhtenä tavoitteena on, että robotti osaa tulkita kasvonpiirteistä perustunnetilat kuten surun, pelon, vihan, innostuksen, hämmästyksen ja inhon, ja muuttaa toimintaansa niiden mukaan”, hankkeen johtaja, professori Matti Pietikäinen Oulun yliopistosta kertoo.
Pietikäisen ja professori Juha Röningin ryhmät ovat kehittäneet uutta tekniikkaa konenäön, puheen animoinnin ja navigoinnin saralla. ”Tulevaisuuden robotti kykenee tunnistamaan ihmisten spontaaneja ilmeitä, ymmärtämään puhetta ja eleitä ja vastaamaan näytölle tuotetun avatarin avulla.” Robotti kykenee havainnoimaan ympäristöään ja liikkumaan itsenäisesti sisäisten antureidensa tuottaman tiedon avulla.
Robotti muistaa vuorovaikutustilanteet
Konenäön ja puheentunnistuksen uusien sovellusten avulla robotti kykenee pian tunnistamaan puheen ja eleet. Konenäköön käytetään normaalia videokameraa sekä Kinect-syvyyskameraa. Robottiin asennetut mikrofonit auttavat sitä tunnistamaan puheen suunnan ja voimakkuuden. ”Puheen ymmärtämismoduuli on yhdistetty puhuvaan päähän, joka kykenee syntetisoimaan puhetta ja huulten liikettä. Robotin vastaukset perustuvat sen sisäiseen tietopankkiin, sekä internetistä hankittuun ulkoiseen tietoon”, Pietikäinen selittää.
Robotti oppii tunnistamaan ihmisiä ja muistaa vuorovaikutustilanteita näiden kanssa. Ohjausjärjestelmä vastaanottaa antureiden mittaamaa raakadataa ja aikatietoa sekä konenäön tulkitseman tunnetilan. Robotti vertaa tunnetilaa sille aiemmin opetettuihin tunnetiloihin ja vuorovaikutusmalleihin. Näiden pohjalta robotti viestii takaisin käyttäjälle, liikkuu tai ääntelee.
Paljon käytännön sovellusmahdollisuuksia
Hankkeessa kehitettyä tekniikkaa voidaan käyttää monella sektorilla. Muun muassa vanhusten- ja terveydenhuolto, turvallisuusala ja logistiikka hyötyvät sovelluksista. Tavoitteena on saada ihmisen ja robotin välinen vuorovaikutus mukailemaan mahdollisimman hyvin ihmisten välistä vuorovaikutusta. Yksilöllinen, sosiaalinen palvelu mahdollistaa hyödyn sekä opettavan viihteen.
Kasvojen ilmeiden tunnistusta voidaan käyttää avuksi esimerkiksi tutkittaessa miten ihmiset reagoivat voimakkaita tunnetiloja sisältäviin mainoksiin tai elokuviin. Konenäön kehittyminen mahdollistaa myös entistä tehokkaamman videovalvonnan ja rajavartiointityön. Sosiaalisten robottien arvioidaan yleistyvän kotitalouksiin 10-15 vuoden kuluessa. Affektiivista ihmisen ja robotin vuorovaikutusta tutkitaan CMV:ssä (Center for Machine Vision Research) ja ISG:ssä (Intelligent Systems Group) Infotech Oulussa. Kansainvälistä yhteistyötä on muun muassa Kiinan yliopistojen kanssa.
Lisätietoja:
Professori Matti Pietikäinen, Oulun yliopisto, p. +358 40 589 0450 [etunimi.sukunimi(at)ee.oulu.fi]
Professori Juha Röning, Oulun yliopisto, p. +358 29 448 2794 [etunimi.sukunimi(at)oulu.fi]
Tutkimusohjelmasta: www.aka.fi/motive
Kuva robotista: http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Mediapalvelut/Kuvagalleria/ hakusana: Minotaurus
Juho Karjalainen, Suomen Akatemian viestintä p. (09) 77488228, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1