Uusilla biotekniikan ja kemian menetelmillä pystytään tehokkaasti tuottamaan uusiutuvista luonnonvaroista kemikaaleja, materiaaleja ja polttoaineita. Suomen Akatemian Valkoisen biotekniikan ja vihreän kemian huippuyksikössä kehitetään mikrobisoluja, solutehtaita, jotka tuottavat uusia hyödyllisiä yhdisteitä kasvibiomassan sokereista. Yhdisteitä voidaan käyttää esimerkiksi biomuovien valmistuksessa tai lääketieteessä.
”Muokkaamme mikrobien aineenvaihduntaa geenitekniikan keinoin ja tuotamme sillä tavoin orgaanisia happoja, joilla on lukuisia käyttösovelluksia teollisuudessa. Niitä voidaan käyttää muun muassa uusien muovien ja tekstiilien valmistuksessa tai pakkausteknologiassa”, huippuyksikön johtaja, tutkimusprofessori Merja Penttilä VTT:stä kertoo.
Uudet menetelmät ovat avainasemassa, kun teollisuudessa kehitetään ympäristöä ja energiaa säästäviä tuotantoprosesseja. Öljypohjaisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla luonnonvaroilla kuten maatalouden tai teollisuuden jäteaineilla, vähentää teollisuuden riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista ja pienentää sitä kautta hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.
Huippuyksikössä kehitetään myös herkkiä mittausmenetelmiä ja tutkitaan mikrobisolujen toimintaa. ”Tätä tietoa tarvitaan tehokkaiden bioprosessien kehittämiseksi tulevaisuutta varten. Rakennamme esimerkiksi uusia mikro- ja nanotekniikoihin perustuvia mittauslaitteita, joilla voidaan mitata mikrobien tuottavuutta bioreaktoreissa ja ohjata sitä tuotannon aikana.”
Tutkimuksella öljyn korvaajia
Mikrobien aineenvaihduntaa muokataan siten, että ne tuottavat kasvijätteen sokereista sokerihappoja ja niiden johdannaisia. Näistä yhdisteistä voidaan valmistaa uudentyyppisiä polyestereitä, joiden ominaisuuksia kuten vesiliukoisuutta ja erittäin nopeaa hajoamista luontaisiksi aineiksi voidaan hyödyntää esimerkiksi lääketieteessä. Muokkaamalla sokerihappoja voidaan valmistaa myös yhdisteitä, jotka korvaavat öljypohjaiset aromaattiset hapot kertamuovien ja tekstiilien valmistuksessa.
”Sokerihapoista voidaan valmistaa biohajoavia teknisiä muoveja kuten polyamideja tai tehdä funktionaalisia komponentteja, jotka lisäävät selluloosan kykyä imeä vettä itseensä. Uusilla materiaaleilla voidaan korvata nykyisiä biohajoamattomia imukykyisiä ainesosia hygieniatuotteissa. Sokerihapoista saadaan myös hydroksihappoja, kuten glykolihappoa, jolla on erinomaiset elintarvikepakkauksissa tarvittavat hapenesto-ominaisuudet”, kertoo huippuyksikön kemia-tiimiä vetävä professori Ali Harlin.
Jotta jätebiomassaan pohjautuvilla tuotantoprosesseilla voitaisiin korvata tulevaisuudessa petrokemiaan perustuvaa teollista tuotantoa, tulee prosessien olla erittäin tehokkaita. ”Haasteena on esimerkiksi, miten saada bioprosesseissa käytettävät tuotanto-organismit, mikrobit, käyttämään biomassan sisältämät sokerit ja valmistamaan niistä mahdollisimman tehokkaasti haluttuja yhdisteitä. Tässä kehitystyössä tarvitaan usean eri tieteenalan osaamista biotieteistä insinööritieteisiin.”
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Merja Penttilä, VTT, p. 040 7000 163, merja.penttila(at)vtt.fi
Suomen Akatemia
Riitta Tirronen, tiedotuspäällikkö
p. 09 7748 8369, riitta.tirronen(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1