Mitä tehdä, kun aineisto ei riitä? Miksi sisällönanalyysi ei aina tuota sisältöä? Miten toimia, kun tutkimukseen osallistuneet haastavat tutkimustulokset? Mitä tapahtuu hylätyille rahoitushakemuksille? Tutkimuksessa tällaiset kysymykset pyritään usein sivuuttamaan turhina hidasteina, mutta niihin pysähtyminen voi myös tuottaa uusia oivalluksia.
Umpikujasta oivallukseen – refleksiivisyys empiirisessä tutkimuksessa -teoksessa pohditaan kriittisesti, miten refleksiivisyys voi olla tutkimuksen työväline, joka auttaa pääsemään ulos tutkimuksenteon umpikujista. Refleksiivisyys tarkoittaa tutkimuskatseen kohdistamista siihen, miten tutkimusta tehdään ja miten tietoa tuotetaan. Kirja koostuu johdannosta ja kymmenestä luvusta, joissa avataan refleksiivisyyttä eri puolilta. Refleksiivisyys toimii metodologisena apuvälineenä ja muistuttaa tutkijan aseman, tutkimuksen valtasuhteiden ja valintojen sekä yhteiskunnallisten ehtojen vaikutuksesta tutkimustietoon. Monitieteisessä teoksessa refleksiivisyyttä valotetaan sosiologian, sosiaalityön, antropologian, kasvatustieteiden, ympäristötieteiden, työelämän tutkimuksen, muotoilun tutkimuksen, historiatieteiden ja digitaalisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmista. Kaiken kaikkiaan kirjan tarkoitus on tarjota välineitä tutkimuksenteon ja tutkimusprosessin ymmärtämiseen ja ongelmien ratkaisuun tavalla, joka ylittää tieteenalojen välisiä raja-aitoja.
Kirjan luvuissa korostuu ajan, toiston ja asioihin palaamisen mahdollisuuden merkitys. Tätä kautta kirja puolustaa hidasta, perehtyvää ja pohdiskelevaa tutkimuksen tekemistä, jolle tulisi luoda tilaa tehokkuutta ja nopeutta painottavassa tiedemaailmassa.
Teos soveltuu oppikirjaksi sekä myös oheislukemistoksi kaikille laadullisen tutkimuksen kehittämisestä kiinnostuneille.
Aaltonen, Sanna & Högbacka, Riitta: Umpikujasta oivallukseen. Refleksiivisyys empiirisessä tutkimuksessa. Tampere: Tampere University Press & Nuorisotutkimusseura. ISBN 978-951-44-9785-8, 296 s., nid., 38 euroa
Riitta Högbacka & Sanna Aaltonen: Refleksiivisyyden ulottuvuudet
Johanna Lindh: Antropologin refleksiivisyys tutkijan oppimisena
Kirsi Nousiainen: Narratiivinen haastattelu performanssina tuetun asumisen yksikössä. Kun päihdeongelma ja mielen sairaus ovat osallisina näyttämöllä
Lotta Kokkonen & Miikka Pyykkönen: Tutkija, tukija vai ystävä? Neuvotteluja vallasta ja luottamuksesta maahanmuuttajien haastattelututkimuksessa
Tiina Sotkasiira: Kun aineisto ei riitä. Monimenetelmäisyys metodologisena ja käsitteellisenä oppimisena
Heidi Paavilainen: Käyttäjätiedon tulkintaa empaattisesti
Ulla-Maija Salo: Simsalabim, sisällönanalyysi ja koodaamisen haasteet
Jenni Helenius, Sanna-Mari Salonen-Hakomäki, Hanna Vilkka, Anita Saaranen-Kauppinen & Jari Eskola: Teorian ja empirian vuoropuhelu tutkimuksessa: reflektioita ja ratkaisuja
Katri Otonkorpi-Lehtoranta & Hanna Ylöstalo: Kokemuksia kokemuksista. Tutkimustiedon palauttaminen kentälle
Simo Sarkki & Jari Niemelä: Toistuvuuden taika: refleksiivinen tiedontuotanto tutkijan ja tiede-politiikkakytkösten näkökulmasta
Jaakko Suominen: Hankehakujen ja rahoituksen tutkimusta ohjaava vaikutus. Omaan arkistoon perustuva retrospektiivinen toimija-analyysi
Kirjatilaukset: www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog
Lisätietoja
Sanna Aaltonen, VTT, Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija
puh. 020 755 2663
[email protected]
Riitta Högbacka
Nuorisotutkimusseura ry on tieteellinen seura, joka edistää nuorisotutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti. Nuorisotutkimusverkosto on seuran osana toimiva tutkijayhteisö, joka tuottaa monitieteistä akateemista tutkimusta sekä vaikuttaa tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan ja nuorisotyön kehittämiseen. Nuorisotutkimusseuran julkaisusarjassa julkaistaan niin akateemista kuin soveltavaakin tutkimusta sekä yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Nuorisotutkimus-lehteä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1