Yrityksissä toimiviksi koetut tuotekehityksen työkalut sopivat myös korkeakoulutuksen kehittämiseen. Tekniikan lisensiaatti Jorma Nevaranta tutkii väitöstyössään koneinsinöörien osaamistarpeita erityisesti tuotekehityksessä ja esittää insinöörikoulutuksen kehittämismallin. Tuloksia voivat hyödyntää korkeakoulut opetuksen kehittämisessä ja yritykset täydennyskoulutuksessaan sekä rekrytoinneissaan.
Tuotekehitysinsinööriltä vaaditaan monipuolista oman alansa teknologista osaamista ja nykyaikaisten, jatkuvasti kehittyvien työkalujen hallintaa. Näiden lisäksi ryhmätyö- ja ongelmanratkaisutaidot korostuvat nykyaikaisissa tuotekehityksen työympäristöissä.
Teknologisen osaamisen kehittymisessä korkeakouluopinnoilla on merkittävä rooli. Tämän osaamisen kehittyminen alkaa kuitenkin jo ennen korkeakouluopintoja ja jatkuu niiden jälkeen työssä oppien.
– Korkeakoulun tulee huolehtia opetuksensa sisällön ja menetelmien kehittämisestä niin, että ne vastaavat elinkeinoelämän tarpeita sekä luovat edellytyksiä elinikäisen oppimisen hallintaan, Jorma Nevaranta sanoo.
Nevarannan mukaan opetuksen kokonaisvaltainen kehittäminen on korkeakoulun näkökulmasta tuotekehitystä. Opetus on palvelutuote, jota kehitetään, ja opiskelija ensisijainen asiakas. Elinkeinoelämä puolestaan on asiakkaan asiakas, jonka tarpeiden tunnistaminen on keskeistä opetuksen menestyksekkäälle kehittämiselle.
– Korkeakoulujen toiminta muistuttaa nykyisin hyvin paljon yritystoimintaa. Siten yrityksissä hyviksi koetut tuotekehitystyökalut sopivat myös korkeakouluopetuksen kehittämiseen.
Väitöstyötään varten Nevaranta teki tapaustutkimuksen kohteenaan merkittävät suomalaiset konepajayritykset. Hän haastatteli tuotekehitysjohtoa yhteensä 13 yrityksessä, joista kolme toimii Etelä-Pohjanmaalla. Tulosten pohjalta hän määritteli ja priorisoi tuotekehityksessä työskentelevän koneinsinöörin tärkeimmät osaamistarpeet, jotka toimivat hänen esittämänsä opetuksen kehittämismallin lähtötietoina. Väitöstyön tulokset ovat sovellettavissa ja hyödynnettävissä myös muualla kuin insinöörikoulutuksen alalla.
TkL Jorma Nevarannan väitöskirja ”Competence Needs and a Model for the Teaching Strategy Development of Mechanical Designers in Product Development” (Tuotekehityksessä työskentelevän mekaniikkasuunnittelijan osaamistarpeet ja malli opetusstrategian kehittämiselle) tarkastetaan julkisesti Seinäjoen ammattikorkeakoulussa 31.10.2014 kello 12 alkaen Frami F Sali F128:ssa (Kampusranta 11 F, 60320 Seinäjoki). Vastaväittäjinä toimivat professori Christopher McMahon (University of Bristol, Iso-Britannia) ja professori (em.) Herbert Birkhofer (Darmstadt University of Technology, Saksa). Tilaisuutta valvoo professori (em.) Asko Riitahuhta.
Jorma Nevaranta työskentelee tekniikan yksikön johtajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.
Lisätietoja:
Jorma Nevaranta, puh. 040 830 2147, [email protected]
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3395-2
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa voi opiskella kuudella eri koulutusalalla ja suorittaa tutkinnon lähes 30 tutkinto-ohjelmassa. Näistä kolme on englanninkielistä. Lisäksi SeAMKilla on useita kansainvälisiä kaksoistutkinto-ohjelmia.
SeAMKissa on noin 4500 opiskelijaa ja vuosittain lähes 500 ulkomaista opiskelijaa. Korkeakoulu on vahvasti mukana sekä alueellisessa, valtakunnallisessa että kansainvälisessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyössä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1