Porojen liikennekuolemat vuosina 2005-2011 – keskimäärin 4 000 poroa kuolee liikenteessä vuodessa
Vuosina 2005 -11 kuoli poronhoitoalueen teillä yli 28 200 poroa. Porokolareissa menetetään vuosittain koko teurastuoton arvo, yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Tutkimuksen 15 pahimmassa kolaripaliskunnassa (7 erityisellä ja 8 muulla poronhoitoalueella) jäi autojen alle 53 % kaikista tieliikenteessä kuolleista poroista. Pahimmat porokolaripaliskunnat olivat Muonio, Poikajärvi, Pyhä-Kallio ja Pudasjärvi.
Pahimmilla porokolaripaliskunnilla ja tieosuuksilla oli monia yhteisiä piirteitä ja ongelmia, joihin vaikuttamalla voidaan vähentää myös porokolareita. Porokolarit painottuivat runsasliikenteiselle poronhoitoalueelle ja poroja kuoli eniten pimeän ja liukkaan kelin aikana marras - joulukuussa klo 16 - 17. Pahin porokolaripäivä oli perjantai. Runsaasti poroja jäi autojen alle myös räkkäaikana heinä-elokuussa.
Kesyt porot eivät pelkää liikennettä
Jäkälälaidunten kunto on koko poronhoitoalueella ja myös pahimmissa kolaripaliskunnissa erittäin huono tai huono. Pedot vaikeuttavat paikoin laidunten käyttöä, ja hyvistä kesälaitumistakin on puutetta. Porot pidetään kuluneilla talvilaitumilla maastoruokinnalla, tai hoidetaan kalliisti tarhoissa. Ruokintaan käytetään vuosittain yli 40 milj. kg rehuja. Syksyllä ja alkutalvella jo ennen tarhausta kesyt porot hakeutuvat lähelle asutusta, pihoille ja pelloille eivätkä pelkää liikennettä ja jäävät autojen alle. Laidunten huonoa kuntoa voidaan parantaa vain vähentämällä paliskuntien poromääriä. Samalla tehostetaan porojen laidunnusta, vähennetään ruokintaa ja myös porokolareita. Poroja houkuttelevat porotarhat pitää siirtää kauemmaksi, ja maastoruokintaa ei saisi harjoittaa kilometriä lähempänä teitä ja asutusta.
Porokuolemia voitaisiin vähentää monin keinoin
Teiden kunto ja kunnossapito on paikoin huonontunut. Tiesuolausta pitäisi kolaripaliskunnissa ja pahimmilla tieosuuksilla vähentää ja käyttää hiekassa karvasaineita (esim. CMA). Poroista liikenteessä pitäisi varoittaa paremmin ja pahimmilla tieosuuksilla kokeilla aktiivisia liikennemerkkejä. Ulkomaalaisille autoilijoille ja turisteille pitäisi antaa tietoa kolarivaaroista ja porojen käyttäytymisestä liikenteessä. Paikoin pahimmilla tieosuuksilla sallittuja liikennenopeuksia tulisi laskea ja kiinnittää ylinopeuksiin huomiota. Tienvarsien raivausta olisi jatkettava. Teiden läheiset pellot ja soramontut pitäisi aidata. Poroerotuksista teiden lähellä tulisi varoittaa ja viedä niiden jälkeen porot laitumille. Porojen käsittely- ja ruokintapaikat pitäisi olla kauempana teistä. Porokolarien vähentäminen onnistuu vain yhteistyöllä, ja omavastuu tulisi olla autoilijoiden lisäksi myös poronomistajilla. Kolaripaliskuntien arvokkaille siitosporoille pitäisi laittaa kaulaan värikkäät heijastinpannat.
Julkaisu (pdf 5,95 MB)
Lisätietoja: Tutkimuspäällikkö Mauri Nieminen, puh. 020 575 1821 tai 040 527 5409
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: www.rktl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1