Uusien tutkimustulosten mukaan poikien kielteinen ja kyyninen suhtautuminen koulunkäyntiin lisääntyy voimakkaasti lukio-opiskelun edetessä. Pojat ovat lukion alkaessa hyvin innostuneita opiskelusta, mutta alkuvaiheen innostus ei kuitenkaan kanna koko lukion läpi. Kyynisyys heijastuu helposti myös negatiivisena suhtautumisena koko yhteiskuntaa kohtaan ja lisää syrjäytymisriskiä. Tiedot käyvät ilmi nuoria seuraavasta pitkittäistutkimuksesta, jota on osaltaan rahoittanut Suomen Akatemia.
”Pojat kokevat voimakasta liittymättömyyden kriisiä. Koulu ei tarjoa pojille sopivia haasteita, vaan he kyllästyvät ja alkavat suuntautua pois lukiosta”, tutkimusta johtava professori Katariina Salmela-Aro kuvailee.
Tytöt puolestaan kokevat lukiossa riittämättömyyden tunnetta, mikä saattaa ennakoida masennusta myöhemmin elämässä. ”Keskeinen nuorten stressiä aiheuttava tekijä on koulu. Kaikki stressi ei kuitenkaan ole haitallista nuorille, vaan opettaa heille, että elämään kuuluu haasteita. Onnistunut stressin hallinta rakentaa keskeisiä onnistumisen kokemuksia nuorelle.”
Ongelmalliseksi tilanne muodostuu, kun stressi kääntyy pojilla kyynisyydeksi ja tytöillä riittämättömyyden tunteeksi. Hyvin toimivat sosiaaliset verkostot ja tukeva kehitysympäristö edesauttavat lapsen ja nuoren hyvää kasvua ja vähentävät haavoittuvuuden riskiä.
Salmela-Aron mukaan kouluun liittyvä uupumus ilmenee pojilla ja tytöillä eri tavalla ja se saattaa johtua myös nuoren koulutuksellisesta polusta. Pojat ja tytöt reagoivat lukion ja ammatillisen koulutuksen haasteisiin eri tavalla. Esimerkiksi ammattikoulutuksen kuluessa tyttöjen kyynisyys ja riittämättömyyden tunne vähenevät selvästi.
”Koulu voi tarjota nuorelle keskeisen käännekohdan, jolloin kehitys voi lähteä joko myönteiseen tai kielteiseen suuntaan. Koulun tärkein tehtävä on luoda nuorille kokemus oppimisen ilosta. Koulu pitäisi nähdä paitsi koulutuksen tarjoajana myös tärkeänä kehitysympäristönä, jonka vaikutus ulottuu pitkälle myöhempään elämään”, Katariina Salmela-Aro sanoo. Hänestä koulun osuutta suojaavien tekijöiden tukijana ja laajemmin elämän eväiden antajana olisi syytä korostaa nykyistä enemmän.
Tutkimuksen aineistona on käytetty FinEdu-pitkittäistutkimusta, jossa yhden Suomen kaupungin nuoria on seurattu vuosittain peruskoulussa ja toiseen asteen koulutuksessa.
Uudet tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä aikakauslehdessä:
Salmela-Aro, K., & Tynkkynen, L. (2012). Gendered pathways in school burnout among adolescents. Journal of Adolescence.
Lisätietoja:
Professori Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopiston tutkijakollegium, p. 050 311 2489, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. 09 7748 8369
riitta.tirronen(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1