Tammi-helmikuun aikana ilveksiä laskettiin Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Suomen riistakeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhteistyönä toteutettu erillislaskenta täydentää nykyistä, suurpedoista tehtyihin havaintoihin perustuvaa kannanarviointia ja parantaa sen tarkkuutta erityisesti tiheän ilveskannan alueilla. Kattaviin maastolaskentoihin osallistui noin viisituhatta vapaaehtoista metsästäjää. Laskennan tulokset raportoidaan toukokuun lopussa.
Viime vuosien ilveskannan voimakas kasvu ja levittäytyminen ovat asettaneet haasteita kannanarvioinnille. Havaintojärjestelmän tuottama tieto kannan kasvusta ei kaikilla alueilla ole vastannut kannan kehityksestä muutoin saatua tietoa. Esimerkiksi riistakolmiolaskentojen tulokset sekä lisääntynyt liikenteessä kuolleiden ilvesten määrän kasvu ovat viitanneet havaintojärjestelmän tuottamaa arviota nopeampaan kasvuun.
Ilvesten kannanarviointi perustuu pääasiassa petoyhdyshenkilöiden TASSU-järjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Petoyhdyshenkilöverkoston alueellisessa kattavuudessa ja toiminnan aktiivisuudessa on kuitenkin alueellisia eroja. Havaintoaineiston perusteella RKTL tekee arvion erillisten pentueiden lukumäärästä. Analysointi perustuu tietoon pentueiden liikkuvuudesta, elinpiireistä ja niiden välisistä etäisyyksistä. Toteutettu erillislaskenta tuottaa tietoa myös alueellisten erojen tarkasteluun ja huomioimiseen mm. ilvespentueiden elinalueiden koon suhteen. Arvio ilveskannan koosta saadaan kertomalla varmojen erillisten pentueiden määrä tutkimuksiin perustuvalla lajikohtaisella kertoimella.
Kun jälkiä etsii yhden maakunnan alueella saman vuorokauden aikana toistatuhatta metsämiestä, lähes kaikki ilvestenjäljet haravoituvat esiin. Saman tien on myös tehtävä huolellinen jäljitys, jotta voidaan katsoa mitkä jäljet kuuluvat samoille ja mitkä jäljet eri yksilöille. Nyt tehdyssä laskennassa erillisten pentueiden etsimisen ja sijaintien merkitsemisen lisäksi laskijat piirsivät paperikartoille kullakin laskenta-alueella tarkastetut reitit. Viiden laskenta-alueen karttojen digitointi ja analysointi tehdään RKTL:ssa. Digitoinnin jälkeen TASSU-havaintojärjestelmään kirjattuja pentuehavaintoja ja laskettuja reitistöjä analysoidaan lopullisten tulosten saamiseksi.
Erillislaskentojen raportti sisältää kunkin alueen ilveskanta-arvion, jossa huomioidaan mm. erillisten pentueiden määrä, laskennan kattavuus sekä laskennan aikana havaitsematta jääneiden pentueiden määrää. Lisäksi pohditaan käytetyn menetelmän etuja ja haasteita ilveskannan arvioinnissa eri alueilla suhteessa muihin arviointimenetelmiin. Raportin lisäksi kunkin laskentaan osallistuneen aluetoimiston alueella järjestetään touko-kesäkuussa keskustelutilaisuuksia, joissa käydään läpi laskentojen tuloksia ja kokemuksia.
Lisätietoja:
Hankkeen projektipäällikkö Suomen Riistakeskuksessa
Olli Kursula, riistanhoidonneuvoja, Keski-Suomi 0400 243 414
Hankkeesta vastaava Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella
Katja Holmala, tutkija, 020 575 1206
Suomen Riistakeskuksen aluetoimistojen yhteyshenkilöt hankkeessa:
Ville Hokkanen, riistanhoidonneuvoja, Pohjois-Savo, 050 431 1276
Olli Kursula, riistanhoidonneuvoja, Keski-Suomi, 0400 243 414
Reima Laaja, riistanhoidonneuvoja, Satakunta, 0500 742 354
Teemu Lamberg, riistanhoidonneuvoja, Etelä-Savo, 0400 257 407
Markku Laulumaa, vs. riistanhoidonneuvoja, Uusimaa, 040 7041 843
Lisätietoa www.rktl.fi
Ilveksen jälkiä lumessa kuva Katja Holmala
Koko: 3,26 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3888x2592Ilveksen jälkiä lumessa kuva Katja Holmala
Koko: 3,26 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3888x2592Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on 300 hengen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: www.rktl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1