Maidontuottajien verkostoitumisesta on valmistunut laaja tutkimus[1]. Maidontuottajien mukaan yhteistyö tuo taloudellista hyötyä, kohtuullistaa työmäärää, lisää vapaa-aikaa ja parantaa työviihtyvyyttä. Toimivan yhteistyön edellytyksenä on, että kaikki osapuolet kokevat hyötyvänsä siitä ja kumppaneihin luotetaan. Toimiva yhteistyö vaatii osallistujilta joustavuutta ja suunnitelmallisuutta. Tutkimustulosten pohjalta on laadittu myös yhteistyön suunnittelun ja kehittämisen käsikirja.
Nykyaikainen maidontuotanto perustuu suunnitelmalliseen johtamiseen. Yhteistyötä strategisessa ajattelussaan suosivat maidontuottajat keskittyvät ydinliiketoimintaansa eli maidon tuottamiseen. Ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jääviä toimintoja, kuten peltoviljelyä ja hiehonkasvatusta ulkoistetaan tai niihin kohdennetaan tilojen välistä yhteistyötä. Ulkoistamisella tarkoitetaan toiminnon tai osaprosessin siirtämistä toisen, esimerkiksi urakoitsijan tehtäväksi. Tilojen välinen yhteistyö voi olla esimerkiksi vaihtotyötä, keskinäistä urakointia, yhteiskoneiden omistusta, hankintayhteistyötä, lohkovaihtoa tai lannanlevityksen sopimuksia.
Ulkoistamisen ja tilojen välisen yhteistyön hyötyjä ovat tutkimustulosten mukaan ydinliiketoimintaan keskittymisen lisäksi yksikkökustannusten alentaminen, työhuippujen vaatiman työvoiman varmistaminen, toimintaan sidotun pääoman määrän alentaminen tai kohdentaminen ydinliiketoimintaan, tuotelaadun parantaminen ja usein myös sosiaalisen kontaktipinnan laajentaminen.
Verkostomaista toimintaa tukeva strateginen ajattelutapa on usein syntynyt jo edellisen sukupolven myönteisistä yhteistyökokemuksista. Myönteiset yhteistyökokemukset motivoivat lisäämään yhteistyötä nykyisten kumppanien kanssa ja laajentamaan verkostomaista toimintatapaa koskemaan uusia yhteistyösuhteita uusien kumppanien kanssa. Tulosten mukaan toimiva yhteistyö perustuu luottamukseen, joustavuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Haastateltavat kokevat, että ryhtyminen yhteistyöhön sellaisten kanssa, joita ei riittävän hyvin entuudestaan tunneta, vaatisi tarkkaa kirjallista sopimista. Siksi osana tutkimuskokonaisuutta laadittiin käsikirja, jota hyödyntäen yhteistyötä suunnittelevat voivat sopia yhteistyöstä ja sen ehdoista.
Tutkimus on tehty Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä.Toteutukseen ovat osallistuneet myös Osuuskunta Maitosuomi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Keski-Suomi. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla verkostomaisen toimintatavan omaksuneita maidontuottajia ja heidän yhteistyökumppaneitaan. Tutkimus on osa Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon -hanketta, joka on rahoitettu Mannersuomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Painettu tutkimusjulkaisu ja nettijulkaisu ovat saatavana 18.11. alkaen klo 9.00. SeAMK Elintarvike ja maatalous, Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki. Juhlasali.
Lisätietoja antavat: Erkki Laitila, SeAMK, [email protected], puhelin 0400 665542
Timo Sipiläinen, Helsingin yliopisto, [email protected], puhelin 0400 239606
Matti Ryhänen, SeAMK, [email protected], puhelin 040 6807154
[1] Ryhänen, M. & Laitila, E. (toim), 2014. Yhteistyö- ja verkostosuhteet. Strateginen tarkastelu maidontuotantoon sovellettuna. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 19.
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa voi opiskella kuudella eri koulutusalalla ja suorittaa tutkinnon lähes 30 tutkinto-ohjelmassa. Näistä kolme on englanninkielistä. Lisäksi SeAMKilla on useita kansainvälisiä kaksoistutkinto-ohjelmia.
SeAMKissa on noin 4500 opiskelijaa ja vuosittain lähes 500 ulkomaista opiskelijaa. Korkeakoulu on vahvasti mukana sekä alueellisessa, valtakunnallisessa että kansainvälisessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyössä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1