Lasten kaltoinkohtelu on kansanterveysongelma, joka aiheuttaa lapsille runsaasti haittoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kaltoinkohtelua ei tunnisteta eikä ennaltaehkäistä riittävän hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Suomessa kaltoinkohtelun seurauksena kuolee 10–15 lasta vuosittain ja peräti kolmannes (32 %) 15-vuotiaista lapsista joutuu kotonaan lievän tai vakavan väkivallan (4 %) kohteeksi. Alle 18-vuotiaiseen lapseen kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia oli 5 155 (Tilastokeskus 2010). Kansainvälisesti on arvioitu, että länsimaissa 4-16 % lapsista joutuu fyysisen pahoinpitelyn ja 10 % laiminlyönnin tai henkisen kaltoinkohtelun kohteeksi.
Lasten kaltoinkohtelu tarkoittaa esimerkiksi fyysistä ja henkistä pahoinpitelyä, hoidon laiminlyöntiä tai sitä, että lapsi näkee vanhempien välistä väkivaltaa. Se saattaa vahingoittaa pysyvästi lapsen kasvua ja kehitystä tai aiheuttaa jopa lapsen kuoleman.
”Lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisessa on ensiarvoisen tärkeää arvioida perheen kokonaistilanne, sillä mikään yksittäinen tunnistamismenetelmä ei ole yksinään luotettava. Riskitekijöitä tulee osata tunnistaa, jotta voi keskustella niistä perheen kanssa ja keskittyä tukemaan perheen vahvuuksia. Lasten fyysisten vammojen tunnistamiseksi on olemassa suhteellisen luotettavia menetelmiä. Esimerkiksi päivystystilanteisiin on kehitetty erilaisia kaltoinkohtelun seulontamenetelmiä”, toteaa professori Eija Paavilainen.
”Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen parantaminen vaatii ammattilaisten koulutusta, syvällistä työtapojen kehittämistä, asenteiden tarkistamista ja luottamusta omaan toimintaan perheiden ja lasten parhaaksi sekä perheen omien voimavarojen löytämistä”, sanoo kehittämispäällikkö Aune Flinck. ”Ammattilaisten perheisiin kohdistamat asenteet eivät muutu helposti. Eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua tulee parantaa, yhteistyö vaatii myös hyvää johtamista”, Flinck jatkaa.
Päivitetty hoitosuositus, Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa, kokoaa uusimpaan tutkimusnäyttöön perustuen tehokkaiksi osoitettuja menetelmiä lasten kaltoinkohtelun tunnistamiseen. Suosituksen julkaisee Hoitotyön Tutkimussäätiö. Päivitetty suositus julkaistaan 13.11.2015: http://hotus.fi/hotus-fi/suositukset
Lisätietoja:
Professori Eija Paavilainen, Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö
[email protected]
puh. 040 721 5419 / 040-1904079
Kehittämispäällikkö, dosentti Aune Flinck, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
[email protected]
puh. 029 524 7208 / 040 149 40 60
Hoitotyön tutkimussäätiön tehtävänä on näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen terveydenhuollossa. Tavoitteena on hoidon vaikuttavuuden lisääminen ja väestön terveyden edistäminen. Säätiö tekee yhteistyötä kansallisten terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden sekä kansallisten ja kansainvälisten tieteellistä tutkimusta tekevien tahojen kanssa. hotus.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1