6.10.2011
Lahoavassa puussa elää monimuotoinen sieniyhteisö, joka muuttuu puun lahotessa. Lahopuista eristetyn sieni-DNAn perusteella paljastui, että suuri osa löydetyistä lajeista on ennestään tuntemattomia. Rungolle itiöemiä muodostavat ja siksi hyvin tunnetut kääpälajit ovat koko lajistosta vain osa. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus osoitti, että kuusi-, mänty-, koivu- ja haapalahopuulla elävät sienilajistot poikkeavat toisistaan. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.
Lahopuu ja siinä elävä lajisto on tärkeä koko metsäekosysteemin biodiversiteetille sekä hiilen ja ravinteiden kierrolle. Havumetsävyöhykkeen boreaalisissa metsissä puun lahotuksesta vastaavat pääasiassa sienet. Lahopuulla elävien sienien tuntemus sekä tieto niiden vaatimasta elinympäristöstä ja sukkessiosta eli lajistollisista muutoksista on kuitenkin puutteellista.
Metlan tutkimuksessa kävi ilmi, että puunrungon tiheys, sen etäisyys maan pinnasta, typpipitoisuus, kosteus, ligniinipitoisuus, läpimitta ja tilavuus ovat merkitsevästi yhteydessä sieniyhteisön rakenteeseen.
Kotelosienet kuten monet katkolahottajat ja endofyyttiset sienet ovat yleisiä lahoamisen alkuvaiheessa, kun puuaines on vielä tiheää. ”Tehokkaina lahottajina pidetyt valko- ja ruskolahottajat ovat yleisiä lahoamisen keskivaiheilla, jolloin lahoamisnopeuden ennustetaan olevan suurimmillaan. Lahoamisen loppuvaiheessa kun alkuperäisestä puuaineksesta on jäljellä vain viidennes, mykorritsasienet ovat yleisin sieniryhmä. Sienien vaihtelevuus on suurimmillaan lahosukkession loppuvaiheessa”, tutkimuksen koordinaattori Raisa Mäkipää kertoo.
Sienilajisto ennakoi metsikön kehitystä
Lahoavassa puussa kasvavan sieniyhteisön sukkessiota tutkitaan molekyylibiologisilla menetelmillä. Metlan tutkimuksessa analysoitiin sitä, kuinka sieniyhteisö muuttuu puun lahotessa. Niin ikään tutkittiin, missä lahoamisen vaiheessa lahottajasieniä ja mykorritsasieniä esiintyy sekä miten aktiivisten sienien määrä muuttuu lahoamisen edetessä. Jatkossa tutkijat kehittävät työkaluja, joiden avulla kuvaukset sienilajiston kehityksestä voidaan liittää metsikön kehitystä ennustaviin malleihin.
Aineisto kerättiin luonnontilaisen kaltaisista, kuusivaltaisista metsiköistä Etelä-Suomessa. Metsiköihin perustetuilta seuranta-aloilta mitattiin kuollut ja elävä puusto, määritettiin kääpälajisto itiöemien perusteella sekä otettiin maapuurungoista näytteitä kemiallisia analyysejä sekä DNA/RNA-analyysejä varten.
Monialainen tutkimusryhmä työskentelee yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa ja ryhmään kuuluu mikrobiologeja, matemaatikoita, kasviekologeja, bioinformaatikkoja ja metsätieteilijöitä.
Lisätietoja:
Tiina Rajala, Metsäntutkimuslaitos, p. 040 801 5407, tiina.rajala(at)metla.fi
Raisa Mäkipää, Metsäntutkimuslaitos, p. 050 391 2197, raisa.makipaa(at)metla.fi
Tulokset julkaistu tieteellisissä artikkeleissa:
Rajala, T., Peltoniemi, M., Pennanen, T. and Mäkipää, R. 2010. Relationship between wood-inhabiting fungi determined by molecular analysis (denaturing gradient gel electrophoresis) and quality of decaying logs. Canadian Journal of Forest Research 40: 2384-2397.
Rajala, T., Peltoniemi, M., Hantula, J., Mäkipää, R. ja Pennanen, T. 2011. RNA reveals a succession of active fungi during the decay of Norway spruce logs. Fungal Ecology, in press. DOI:10.1016/j.funeco.2011.05.005.
Ovaskainen, O., Nokso-Koivisto, J., Hottola, J., Rajala, T., Pennanen, T., Ali-Kovero, H., Miettinen, O., Oinonen, P., Auvinen, P., Paulin, L., Larsson, K-H., Mäkipää, R. 2010. Identifying wood-inhabiting fungi with 454 sequencing - what is the probability that BLAST gives the correct species? Fungal Ecology 3: 274–283.
Suomen Akatemian viestintä, tiedotuspäällikkö Riitta Tirronen, p. (09) 7748 8369, riitta.tirronen(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1