Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta jakoi syyskuun 2012 haun perusteella noin 14 miljoonaa euroa akatemiahankkeille. Toimikunta sai yhteensä 221 hakemusta, joista 37 rahoitettiin. Hakemuksia lähetettiin 11 prosenttia edellistä hakua enemmän. Keskimäärin hankkeet saavat rahoitusta noin 378 000 euroa.
Rahoituksen sai 17 prosenttia hakijoista. Heistä 41 prosenttia on naisia. Lisääntyneen hakemusmäärän ja pienentyneen rahoituksen määrän johdosta kilpailu hankerahoituksesta oli tänä vuonna erityisen kova. Ulkomaalaiset arviointipaneelit pitivät hakemusten tieteellistä tasoa yleisesti melko hyvänä, parhaita hankkeita pidettiin myös kansainvälisesti kilpailukykyisinä.
Akatemiahankkeet ovat Akatemian merkittävin rahoitusmuoto, sillä niissä rahoitetaan tutkijoiden oman aihevalinnan mukaisia hankkeita. Vapaa hankerahoitus turvaa tieteenalojen uudistumisen ja tutkimuksen vapauden. Akatemiahankerahoitus tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön, uusiin avauksiin ja tutkimukselliseen riskinottoon. Suuri osa rahoitetusta tutkimuksesta toteutetaan kansainvälisessä yhteistyössä.
Akatemiahankkeina rahoitettiin muun muassa seuraavia tutkijoita:
Jouni Jaakkola ja Jan Hjort Oulun yliopistosta sekä Jaakko Kukkonen Ilmatieteen laitokselta tutkivat Ilmansaasteiden, siitepölyn ja ulkolämpötilan vaikutusta astmaan ja allergioihin muuttuvassa ilmastossa. Tutkijat selvittävät ilmastoon liittyvien ympäristötekijöiden lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia astmaan, allergioihin ja kuolleisuuteen kahdessa väestöpohjaisessa tutkimuksessa, eli Espoon kohorttitutkimuksessa sekä Suomen ympäristö ja astma -tutkimuksessa. Erityisesti ilmansaasteiden, siitepölyjen sekä äärisääolosuhteiden terveysvaikutukset herkissä väestönosissa kiinnostavat tutkijoita. Tutkimus tuottaa hyödyllistä tietoa terveydenhuoltoon ja yhdyskuntasuunnitteluun sekä hälytysjärjestelmien luomiseen.
Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tutkii varusmiesten fyysistä harjoittelua armeijassa ja sen vaikutusta aineenvaihduntaan. Varusmiespalveluksen aikana elämä on hyvin rajoitettua siviilielämään verrattuna. Tämä asetelma antaa mahdollisuuden tutkia sitä, miten fyysinen harjoittelu vaikuttaa ja miten sen vaikutus vaihtelee ihmisen aineenvaihduntatuotteiden kokonaisuudessa eli metabolomissa. 2000 vapaaehtoisen varusmiehen aineenvaihduntaa tutkitaan varusmiespalveluksen eri aikoina suhteessa senhetkiseen liikuntaan, fyysiseen kuntoon ja ruokavalioon. Ihmiselimistön metabolomia säätelevät myös geenit, joiden vaikutus huomioidaan tutkimuksessa.
Diana Toivola Åbo Akademista tutkii keratiineja suoliston terveyden turvaamisessa. Suolistotulehdukset ovat yleisiä sairauksia, ja niiden tiedetään altistavan paksusuolen syövälle. Emme kuitenkaan tiedä tarpeeksi siitä, miten nämä sairaudet kehittyvät ja miten niitä voidaan diagnosoida ja hoitaa. Keratiinit ovat solun tukirangan proteiineja, jotka osaltaan ehkäisevät solustressiä. Keratiinimutaatiot ovat esimerkiksi maksasairauksien riskitekijöitä, mutta niiden toimintaa suolistosairauksissa ei vielä täysin tunneta. Hankkeen tarkoituksena on tutkia keratiinien merkitystä suoliston terveyden ylläpitämisessä ja suolistosairauksilta suojaamisessa. Tutkimuksessa hyödynnetään transgeenisiä keratiinihiirimalleja, suolistotulehdus- ja paksusuolimalleja sekä soluviljelyä. Molekyylitason kokeissa kiinnitetään erityistä huomiota solunjakautumiseen, solukuolemaan ja solujen väliseen järjestäytymiseen.
Lisätietoja:
Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. 029 533 5131
vesa.varpula(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1