Oulun yliopisto, fysiikan ja kemian laitos
Tiedote 29.10.2014
Kevyt musta aukko haastaa tähtitieteilijöiden supernovaräjähdysmallit
Kymmenestä sataan kertaan Aurinkoa raskaampien tähtien kehitys muodostumisesta aina tähden tuhoutumiseen asti tapahtuu noin kymmenessä miljoonassa vuodessa, mikä on kuin silmänräpäys kosmisessa aikaskaalassa. Massiivisten tähtien kehityksen päätepisteenä havaitaan yleensä spektaakkelimainen supernovaräjähdys, joka syntyy, kun tähden ydin luhistuu äkillisesti ns. kompaktiksi tähdeksi ja ulko-osat leviävät tähtienväliseen avaruuteen.
Massiivisten tähtien ytimistä muodostuu kahdenlaisia kompakteja tähtiä: neutronitähtiä ja mustia aukkoja. Koska massiivisten tähtien massajakauma on hyvin tasainen, on yllättävää, että niistä muodostuvien kompaktien tähtien massojen jakaumassa on havaittu kaksi selvää ryhmää. Kaikki tunnetut neutronitähdet ovat alle kahden Auringon massaisia, toisaalta kaikki mustat aukot ovat vähintään viiden Auringon massaisia. Tähän väliin jäävä kompaktien tähtien "massa-aukko" onkin muodostunut yhdeksi nykytähtitieteen haasteista, jota useat tutkimusryhmät pyrkivät selittämään malleillaan.
Nyt massa-aukon olemassaolo on kuitenkin kyseenalaistettu. Brittiläisessä tähtitieteen erikoislehdessä Monthly Notices of the Royal Astronomical Society julkaistun artikkelin mukaan Oulun ja Turun yliopistojen tähtitieteilijät yhteistyössä meksikolaisen tutkijan ja yhdysvaltalaisen amatööritähtitieteilijän kanssa ovat löytäneet tähän asti keveimmän mustan aukon nimeltään SWIFT J1753.5-0127. Usean vuoden aikana tehtyjen havaintojen mukaan tämän kirkkaan, röntgensäteilyä lähettävän kohteen on oltava musta aukko, mutta se voi olla massaltaan korkeintaan nelinkertainen Aurinkoon verrattuna.
Massa-aukon olemassaolo on aina ollut tärkeä kulmakivi, kun tähtitieteilijät ovat rakentaneet malleja supernovaräjähdyksistä ja niiden yhteydessä muodostuvista kompakteista tähdistä. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan alle neljän Auringon mustia aukkoja on siis olemassa, minkä takia ainoastaan ne supernovaräjähdysmallit, jotka eivät ennusta massa-aukkoa, ovat oikeassa. Toisaalta on myös mahdollista, että tämä kyseinen musta aukko on muodostunut tavallaan kiertotien kautta. SWIFT J1753.5-0127 on kaksoistähti, jossa mustan aukon kumppanina on Aurinkoa huomattavasti pienimassaisempi tähti, josta musta aukko nielee jatkuvasti kaasua (juuri tämän kaasun kertymisen takia musta aukko havaitaan röntgenlähteenä taivaalla).
Mikäli SWIFT J1753.5-0127 onkin alun perin syntynyt neutronitähtenä, se on voinut lihoa vuosituhansia kestävän massansiirron seurauksena ja siten saavuttanut kriittisen Tolman-Oppenheimer-Volkoffin massa-rajan, minkä ylittyessä neutronitähti luhistui mustaksi aukoksi.
Lisää tietoa tästä tutkimuksesta verkkojulkaisusta: V. Neustroev, et al., "Spectroscopic evidence for a low-mass black hole in SWIFT J1753.5-0127", 2014, MNRAS, V.445, pp. 2424-2439
http://dx.doi.org/10.1093/mnras/stu1924
http://mnras.oxfordjournals.org/content/445/3/2424
http://mnras.oxfordjournals.org/content/445/3/2424.full
Lisätietoja:
yliopistotutkija Vitaly Neustroev, Oulun yliopisto, fysiikan ja kemian laitos, puh. 029 4481930, [email protected]
professori Juri Poutanen, Turun yliopisto, puh. 02 333 8943, [email protected]
FT Jari Kajava, Euroopan avaruusjärjestö, puh. +34 91 813 1560, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1