Tiedote, Nuorisotutkimusverkosto 5.6.2015
Mikko Salasuo, Mikko Piispa ja Helena Huhta: Huippu-urheilijan elämänkulku – tutkimus urheilijoista 2000-luvun Suomessa
Huippu-urheilijan elämänkulku -tutkimuksessa tarkastellaan, miten joukko suomalaisia on kasvanut menestyneiksi huippu-urheilijoiksi ja lajiensa kirkkaimmiksi tähdiksi. Aineistona ovat 96 urheilijan haastattelut. Heistä 78 on huippu-urheilijoita ja 18 huipun kynnyksellä lopettaneita urheilijoita. Haastatellut edustavat yhteensä 45 eri lajia. Lista haastatelluista urheilijoista on kokonaisuudessaan nähtävissä täällä: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/huippu-urheilijakirja/haastatellut.
Elämänkulkuanalyysin avulla urheilijoiden elämänkuluista löytyy tekijöitä, jotka ovat auttaneet heitä nousemaan huipulle tai jotka ovat olleet matkalla esteenä. Analyysin lisäksi tutkimus nojaa mittavaan kansainväliseen tutkimusnäyttöön etenkin urheilijoiden uratutkimuksen saralla. Näin aukeaa laaja näköala suomalaisen huippu-urheilun nykytilaan ja joukkuelajien, perinteisten yksilölajien ja elämäntapalajien urheilijoiden elämään. Lisänäkökulmaa tuo se, että haastatelluista 20 on monikulttuurisista taustoista.
Perhe nousee esille urheilijan tärkeimpänä kasvualustana. Useamman kuin joka toisen haastatellun vanhemmista vähintään toinen on itsekin entinen kilpa- tai huippu-urheilija. Myös sisarusten, varsinkin isosiskojen ja -veljien, rooli on ollut merkittävä. Urheilullisesti orientoituneissa perheissä urheilulle myönteiset arvot ja esimerkit ovat välittyneet eteenpäin ja liikunta on rakentunut keskeiseksi osaksi kasvatuskäytäntöjä.
Urheilijoiden kasvutarinat kytkeytyvät ajankohdan yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja rakenteisiin. Näin tulee näkyväksi se, millaisen kehyksen viime vuosikymmeninä voimakkaassa murroksessa ollut suomalainen yhteiskunta on urheilijoille tarjonnut. Varsinkin kaupungistuminen ja ohjatun harrasteliikunnan merkityksen kasvaminen näkyvät siinä, millaisessa Suomessa haastatellut ovat kasvaneet.
Huippu-urheilijaksi tähtäävän ei kannata valita lajiaan liian varhain
Liikunnan ja urheilun organisoinnin merkitys näkyy myös siinä, millaisia valintoja nuoret urheilijat ovat tehneet ja millaiseksi heidän toimijuutensa urheilijoina on rakentunut. Keskeistä on urheilijan kasvuun kytkeytyvien vaiheiden ja niiden välisten siirtymien ajoitus ja sisältö. Analyysi osoittaa, että huippu-urheilijat ovat lapsuudessa ja nuoruudessa harrastaneet useampia eri lajeja, eikä useimpien ole tarvinnut valita päälajiaan liian varhain. Näin harrastuksissa on myös säilynyt hauskuus, ja urheilijaksi kasvaminen on tapahtunut luontevalla vauhdilla.
Huomio kiinnittyy myös urheilijoiden kasvuprosessien eritahtisuuteen – jotkut kehittyvät aiemmin, jotkut vasta myöhemmällä iällä. Kaikkien huippu-urheilijoiden elämänkulusta on paikannettavissa käännekohta, jolloin tietoisuus mahdollisuuksista urheilijana on kristallisoitunut. Tämä oivalluksen hetki osuu usein teini-iän puoleenväliin ja kytkeytyy ensimmäisiin merkittäviin menestyksiin urheilijana. Samalla se vahvistaa urheilijaidentiteettiä ja asettuu määrittämään urheilijan toimijuutta ja tulevia valintoja.
Lopettaneiden urheilijoiden haastattelut tarjoavat tärkeän peilauspinnan huippu-urheilijoiden elämänkuluille. Yksilajisuus ja urheiluharrastuksen liian varhainen vakavoituminen ovat yhteydessä lopettamiseen. Tärkeänä tekijänä näyttäytyy myös psykologinen ulottuvuus: huippu-urheilijuus edellyttää niin vahvaa sitoutumista, että jos nuori ei siihen kykene tai halua, terävimmän huipun ja urheilu-uran tavoittelu jää.
Monikulttuuristen urheilijoiden kasvutarinoiden analyysi syventää tietoa aiheesta, jota on tutkittu hyvin vähän mutta joka on suomalaisenkin huippu-urheilun arkipäivää. Monikulttuuristen urheilijoiden kehityksen taustalla olevat tekijät ovat suurelta osin samoja kuin kantasuomalaisilla kuten perheen suuri merkitys. Monikulttuurisuus tuo kuvaan kuitenkin myös eroavaisuuksia. Useille nuorille perheen ulkopuoliset verkostot ovat olleet erityisen arvokkaita, kun vanhempien tiedolliset ja taloudelliset mahdollisuudet tukea lastaan ovat olleet rajalliset. Myös rasismi on ollut läsnä monen haastatellun uralla. Haastatellut kokivat kuitenkin myös hyötyneensä monikulttuurisesta taustastaan.
Tieteellisten seurain valtuuskunta on myöntänyt Nuorisotutkimusseuran julkaisuille vertaisarviointitunnuksen. Huippu-urheilijan elämänkulku on ensimmäinen seuran julkaisema teos, jossa tunnusta käytetään. Lisätietoja vertaisarviointitunnuksesta: www.tsv.fi/tunnus.
Mikko Salasuo, Mikko Piispa ja Helena Huhta: Huippu-urheilijan elämänkulku – tutkimus urheilijoista 2000-luvun Suomessa. 2015. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 166, sarja: Tiede. ISBN 978-952-5994-83-4, ISSN 1799-9219, 490 s., nidottu, 34 euroa.
Lisätietoja:
Hankkeen vastaava tutkija Mikko Salasuo, Nuorisotutkimusverkosto, puh. 040 548 5520, [email protected]
Tutkija Mikko Piispa, Nuorisotutkimusverkosto, puh. 020 755 2668, [email protected]
Tutkija Helena Huhta, Nuorisotutkimusverkosto, puh. 040 766 6890, [email protected]
Tilaukset: www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog
Nuorisotutkimusseura ry on tieteellinen seura, joka edistää nuorisotutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti. Nuorisotutkimusverkosto on seuran osana toimiva tutkijayhteisö, joka tuottaa monitieteistä akateemista tutkimusta sekä vaikuttaa tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan ja nuorisotyön kehittämiseen. Nuorisotutkimusseuran julkaisusarjassa julkaistaan niin akateemista kuin soveltavaakin tutkimusta sekä yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Nuorisotutkimus-lehteä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1