Suomalainen tiedeyhteisö on tehnyt kansainvälisesti uraauurtavaa työtä monilla ekologian ja evoluutiobiologian aloilla. Useat tutkijat ovat alallaan erittäin arvostettuja, ja suomalainen tutkimus näkyy vahvasti kansainvälisissä korkeatasoisissa julkaisuissa. Myös tutkijankoulutus on hyvällä tasolla. Näin todetaan tänään julkistetussa ekologian ja evoluutiobiologian tutkimuksen tieteenala-arvioinnissa. Kansainvälisen asiantuntijapaneelin tekemän arvioinnin toteutti Suomen Akatemia.
Arvioinnin kohteena oli neljätoista suomalaista ekologian ja evoluutiobiologian tutkimusyksikköä, joiden tutkimuksen laatua, tutkimusympäristöjä ja tutkimusinfrastruktuureja, rahoitusta ja tutkijankoulutusta kansainvälinen paneeli arvioi. Tieteenala-arviointi kattaa vuodet 2006–2010.
Paneelin mukaan kaikissa arvioiduissa yksiköissä tehdään korkeatasoista tutkimusta, joillakin aloilla suomalainen tutkimus on oman alansa ehdotonta kärkeä maailmassa. Kaiken kaikkiaan paneeli arvostaa erittäin paljon suomalaisen ekologisen ja evoluutiobiologisen tutkimuksen saavutuksia. ”Alan tutkimus on yhteiskunnallisesti merkittävää, koska se tuottaa ymmärrystä siitä, miten pystymme ylläpitämään sekä luonnon että ihmisen muokkaaman ympäristön monimuotoisuutta ja hyvinvointia nopeasti muuttuvassa maailmassa”, paneeli toteaa.
Arvioinnissa esitetään suomalaiselle ekologian ja evoluutiobiologian tutkimukselle myös kehittämistavoitteita. Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan tutkimusyksiköt eivät ole hyödyntäneet täysimääräisesti yhteistyömahdollisuuksia tutkimuksessa ja opetuksessa. Esimerkiksi sellaisilla keskeisillä tutkimusalueilla kuin suo- ja metsäekosysteemien tutkimuksessa, teoreettisessa ja populaatiogenetiikassa, teoreettisessa ja kvantitatiivisessa ekologiassa sekä sisävesien ja merien ekologiassa yhteistyötä voitaisiin lisätä. Yhteistyön lisääminen auttaisi ylläpitämään ja vahvistamaan suomalaisen tutkimuksen vahvuuksia näillä aloilla kansainvälisesti.
Paneeli kehottaa suomalaisia hyödyntämään ainutlaatuisia tutkimusaineistoja kuten pitkiä aikasarjoja eri tutkimusaloilta. Nämä aikasarjat ovat paneelin mukaan osa kansallisomaisuutta, joiden kehittämiseen ja ylläpitoon pitäisi varata resursseja, niin aikaa kuin henkilöstöäkin. Kasvitieteellisten puutarhojen ja museoiden verkoston merkitys on keskeinen alan tutkimukselle, joten niiden toimintaedellytykset pitää turvata. EU:n ja muiden kansainvälisten hakemusten valmisteluun ja hankkeen toteutusvaiheeseen pitäisi yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa varata riittävästi hallinnollista tukea.
Paneeli ottaa kantaa myös tulossa olevaan tutkijakoulujärjestelmän muutokseen. Alan tutkijakoulutus on Suomessa nyt vankalla pohjalla. Yliopistokeskeinen tutkijakoulutus on paneelin mukaan hyvä toimintatapa, mutta luovuttaessa verkostoituneesta kansallisesta tutkijakoulutuksesta saatetaan sen tuomat edut yhteistyölle ja koulutukselle menettää. Tutkijakoulutuksessa on turvattava koulutettavien pitkäkestoinen rahoitus. Tutkijatohtorit ovat merkittävä osa tutkimusyksikköjen toimintaa, siksi tämän tutkijaryhmän tietojen ja taitojen kehittämistä ja hyödyntämistä on tuettava järjestelmällisesti.
Kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtajana toimi professori Robert D. Holt ja jäseninä professorit Ray Callaway, Mari Källersjö, David A. MacLean, Anne Magurran, Allen J. Moore, Brian Moss, Bernt-Erik Sæther, Nina Wedell ja Kathy Willis.
Arviointi on julkaistu Suomen Akatemian julkaisusarjassa ja se on saatavilla pdf-muodossa Akatemian verkkosivuilta osoitteesta www.aka.fi > julkaisut > julkaisusarja. Raportti on englanninkielinen.
Lisätietoja:
Tiedeasiantuntija Kyösti Lempa, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8248, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Suomen Akatemia
Tiedotuspäällikkö Riitta Tirronen
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724,
etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1