Suomalaisen media- ja viestintätieteellisen tutkimuksen kansainvälinen arviointi on valmistunut. Arviointipaneelin mukaan suomalainen viestintätieteellinen tutkimus on rikasta niin aiheiden, näkökulmien kuin lähestymistapojenkin osalta. Monet yksiköt ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin korkeatasoisia ja Suomessa on kansainvälistä huippua edustavia tutkijoita. Arvioinnin kohteena oli 12 yksikköä yhdeksästä yliopistosta.
Arvioinnin näkökulma on tulevaisuusorientoitunut. Se perustuu yksiköiltä keväällä 2012 kerättyyn aineistoon, joka koskee vuosia 2010–2011 sekä paneelin syyskuussa 2012 toteuttamiin haastatteluihin. Arvioinnin teetti Suomen Akatemia.
Kansainvälinen arviointipaneeli toteaa suomalaisen viestintätieteellisen tutkimuksen olevan taustoiltaan, kohteiltaan ja menetelmiltään moninaista. Tutkimuksenala ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, vaan siihen lasketaan kuuluvaksi tiedetaustaltaan varsin erilaisia oppiaineita. Paneeli suosittaa suomalaisen viestintätieteellisen tutkimuksen historian selvittämistä alan rajojen selkeyttämiseksi. Alan monitahoisuus tulisi huomioida entistä paremmin, jotta tutkimusta arvioidaan oikeassa viitekehyksessä.
Arvioitsijoiden havaintojen mukaan pienillä tutkimuksenaloilla resurssit ovat rajalliset ja uhkana on, että tutkimus on yksittäisten henkilöiden varassa. Suuri osa tutkimustyöstä on monissa arvioiduissa yksiköissä ulkopuolisen rahoituksen varassa ja rahoitushakemusten tekeminen vie aikaa ja resursseja itse tutkimustyöltä. Ulkopuolinen rahoitus saattaa myös ohjata tutkimusta, esimerkiksi säätiörahoituksen vaikutus näkyy niin tutkimusaiheissa kuin rahoituksen jakautumisessa eri aloilla toimivien yksiköiden välillä. Myös yliopistojärjestelmän uudistus ja yliopistojen organisaatiomuutokset ovat vaikuttaneet viestinnän tutkimukseen.
Useimmissa yksiköissä kansainvälisyys on kiinteä osa tutkimusta ja suomalaisilla tutkijoilla on laajat kansainväliset verkostot. Kuitenkin etenkin nuorten tutkijoiden liikkuvuuteen liittyy ongelmia. Tutkijoita tulisi kannustaa nykyistä enemmän kansainväliseen liikkuvuuteen ja konferenssiosallistumisiin. Paneeli pitää tärkeänä kansainvälisen julkaisemisen lisäämistä. Kansainvälisen julkaisemisen pohjalta tutkimustuloksia voitaisiin julkaista myös kansallisilla foorumeilla ja kielillä.
Paneeli on huolissaan nuorten tutkijoiden ja tutkijakoulutettavien asemasta. Osassa arvioiduista yksiköistä etenkin tutkijakoulutettavilla tilanne on tutkimuksen rahoituslähteestä riippuen epävarma ja epätasa-arvoinen. Kansallista tohtoriohjelmayhteistyötä tulisi edelleen vakiinnuttaa aiemman kansallisen tutkijakoulujärjestelmän pohjalta. Paneeli suosittaa ohjauksen strategista vahvistamista urasuunnittelun, kansainvälisen liikkuvuuden, julkaisusuunnitelman ja tutkimusyhteisöön kuulumisen kehittämiseksi.
Arviointipaneelin englanninkielinen raportti on julkaistu pdf-muodossa Suomen Akatemian verkkosivuilla www.aka.fi >Akatemiasta> julkaisut > julkaisusarja
Lisätietoja:
Tiedeasiantuntija Kaisa Vaahtera, Suomen Akatemia, p. 029 533 5125, kaisa.vaahtera(at)aka.fi
Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. 029 533 5118, riitta.tirronen(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1