Munuais- ja maksaliiton järjestämässä Round table -kokouksessa torstaina 4.12. pohdittiin alkoholin aiheuttamia haittoja ja erityisesti alkoholimaksasairauksia Suomessa. Tilaisuuteen osallistui lääketieteen ja päihdetyön asiantuntijoita ja viranomaisen edustajia. Mukana oli myös Euroopan maksapotilasjärjestöjen kattojärjestö Elpa (European Liver Patient Association).
– Suomessa puhutaan paljon yleisistä alkoholin aiheuttamista haitoista, mutta alkoholiperäisten maksasairauksien lisääntymisestä ja niiden aiheuttamasta kuolleisuudesta keskustellaan liian vähän, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Vuonna 2012 alkoholimaksasairauteen kuoli 1099 henkilöä. Määrä kasvaa jatkuvasti. Kaikkiaan alkoholikuolemia oli 2532. Alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmainen alkoholimyrkytys on Suomessa työikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy, vuonna 2012 näihin menehtyi yhteensä 1 484 henkilöä (Tilastokeskus). Naisilla alkoholiperäisten kuolemien määrä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Suomessa kuolleisuus alkoholimaksakirroosiin on EU-maista suurimpia.
– Kokous toi esiin, että Suomessa tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa estämään alkoholin aiheuttamia haittoja ja alkoholimaksasairauksia. Tilanne Suomessa on huolestuttava, Elpan puheenjohtaja Tatjana Reic sanoo.
– Jatkuva alkoholinkäyttö johtaa rasvamaksan kehittymiseen. Jos alkoholinkäyttö jatkuu, se voi johtaa tulehdukselliseen rasvamaksavaurioon ja maksakirroosiin. Alkoholihepatiitti on pitkäkestoiseen ja runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvä maksasairaus. Suomessa arviolta 90 prosenttia maksakirrooseista on alkoholin aiheuttamia, HYKS:n gastroenterologian klinikan ylilääkäri, professori Martti Färkkilä kertoo.
– Pitkällinen alkoholinkäyttö vaurioittaa myös muita elimiä kuten hermostoa, aivoja, sydäntä ja haimaa sekä aiheuttaa neuropsykiatrisia ongelmia. Lisäksi se altistaa useille eri syöville, kuten ruokatorvi-, haima-, rinta- ja paksusuolisyövälle, Färkkilä jatkaa.
Maksavaurion kehittymisen riski on verrannollinen juotuun alkoholimäärään. Riski kasvaa jo, kun alkoholia käytetään yli 30 g/vrk eli vajaa 3 pulloa keskiolutta. Kyseessä ei siis ole ainoastaan suurkuluttajien ongelma. Suurin osa yhteiskuntaa kuormittavista alkoholihaitoista johtuu valtaväestön alkoholinkäytöstä. Alkoholinkäytön välittömät haittakustannukset vuonna 2011 olivat jopa 1454 miljoonaa euroa, joista terveydenhuollon osuus oli kymmenesosa eli 148 miljoonaa. Vuonna 2012 alkoholin aiheuttama maksasairaus oli pää- tai sivudiagnoosina 4 847 terveydenhuollon vuodeosaston hoitojaksossa. (Päihdetilastollinen vuosikirja)
Munuais- ja maksaliiton järjestämässä kokouksessa todettiin, että alkoholin aiheuttamiin haittoihin tulisi puuttua jo ennen niiden syntyä. Varoitustekstit alkoholipakkauksissa, mainonnan säätely ja saatavuuden rajoittaminen ovat keinoja vähentää alkoholin kokonaiskulutusta.
Suomalainen alkoholikulttuuri kaipaa muutosta. Humalahakuinen juominen on hyväksyttyä, ja siihen myös kannustetaan.
– Asenteiden muuttamiseksi tarvitaan lisää yhteiskunnallista keskustelua alkoholimaksasairauksista. Toimenpiteet on suunnattava koko väestölle. Varhainen puuttuminen ja kaikille avoimet matalankynnyksen palvelut ja hoito ovat avainasemassa alkoholinkäytön vähentämiselle, Högström sanoo.
Lisätiedot
Sari Högström
Toiminnanjohtaja
Munuais- ja maksaliitto
050 5367 258
[email protected]
Martti Färkkilä
Professori, ylilääkäri HYKS
Gastroenterologian klinikka
050 4271 622
Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1