Suomen Akatemia myönsi noin 21,3 miljoonaa euroa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeisiin. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalle osoitettiin 311 hakemusta, joista rahoitettiin noin 14 prosenttia. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan rahoittamissa akatemiahankkeissa työskentelee ensisijaisesti tohtorintutkinnon suorittaneita tukijoita. Rahoitettujen hankkeiden joukossa on kolme kolmesta osahankkeesta koostuvaa konsortiota, joissa tutkimusta tehdään eri organisaatioissa työskentelevien tutkijoiden yhteistyönä. Toimikunta myönsi rahoitusta 42 hankkeelle. Akatemiahankerahoituksella tutkitaan muun muassa seuraavia aiheita:
Tiina Kinnusen (Jyväskylän yliopisto) hankkeessa "Sota-ajan tulevaisuusvisiot. Julkinen keskustelu ja yksityiset tulkinnat vuosien 1941–1944 Suomessa" tutkitaan, minkälaisia näkemyksiä tulevaisuudesta jatkosodan aikana eri tahoilla rakennettiin. Keskeinen kysymys on, minkälainen merkitys sota-ajan uhrauksille annettiin suhteessa tulevaisuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään historian käyttöön tulevaisuuden kuvittelussa. Hankkeessa tutkitaan aiemmin tutkimatonta teemaa ja osallistutaan sitä kautta Suomen toisen maailmansodan aikaisen historian uudelleen kirjoittamiseen. Lisäksi siinä kehitetään näkökulmia ja metodeja kriisiaikojen tulevaisuuskuvien ja niiden merkityksen analysoimiseen. Hankkeessa tarkastellaan myös historian käytön luonnetta uudesta näkökulmasta.
Antti Revonsuo (Turun yliopisto): Hankkeessa tutkitaan, miten näköinformaatio pääsee tietoisuuteen: miten näköärsykkeestä tuleva informaatio käsitellään aivoissa siten, että se muodostaa subjektiivisesti koetun tajunnansisällön. Tutkimuksessa testataan useita keskenään ristiriitaisia teorioita näkötajunnan luonteesta. Suoritettavissa kokeissa mitataan näkötajuntaan liittyviä aivosähköisiä ilmiöitä ja selvitetään, missä aivokuoren osissa ne tapahtuvat. Aivokuoren eri osien toimintaa myös häiritään lyhyesti magneettipulsseilla, mikä paljastaa, ovatko nämä alueet näkötajunnan kannalta välttämättömiä. Hankkeen tulokset auttavat ymmärtämään näkötajunnan syntymekanismeja sekä arvioimaan eri tietoisuusteorioiden uskottavuutta. Samalla hanke syventää ymmärrystämme tietoisuuden ja aivojen välisestä suhteesta. Tämä kysymys on nykytieteen ja filosofian keskeisimpiä tutkimuskohteita.
Ingmar Björkmanin (Aalto-yliopisto) Mats Ehrnroothin (Hanken) ja Vesa Suutarin (Vaasan yliopisto) yhteisessä konsortiohankkeessa tarkastellaan henkilöstöhallinnon eli HR-ammattilaisten vaikutusmahdollisuuksia organisaation päätöksentekoon. Henkilöstöä pidetään eräänä yrityksen tärkeimmistä kilpailutekijöistä, ja ihmisten johtamisella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Henkilöstöasiat tulevat päätöksentekoon usein ilman muodollista auktoriteettia. Tutkimusprojektissa pureudutaan tähän problematiikkaan, ja tarkastellaan, mitkä tekijät lisäävät HR-ammattilaisten vaikutusmahdollisuuksia organisaatiossa. Vaikutusmahdollisuuksia analysoidaan yksilöiden osaamisen, verkostojen ja organisaatioresurssien käytön näkökulmista kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien avulla. Tutkimusta tekevät Suomen johtavat HR-tutkijat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta, Hankenista ja Vaasan yliopistosta yhteistyössä 12 suomalaisen ja pohjoismaalaisen yrityksen sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lisätietoja:
lista kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan akatemiahankepäätöksistä http://bit.ly/13ztxSL
tiedeasiantuntija Kaisa Vaahtera,(etunimi.sukunimi(at)ka.fi),p. 029 533 5125
tiedeasiantuntija Helena Vänskä, (etunimi.sukunimi(at)ka.fi),p.029 533 5036
Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. 029 533 5131
vesa.varpula(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1