Servier Finland Oy on tuonut markkinoille uuden innovatiivisen masennuslääkkeen, agomelatiinin. Täysin uudella tavalla vaikuttavan masennuslääkkeen käyttöaiheena on aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoito. Agomelatiini on ensimmäinen melatonerginen masennuslääke, joka vaikuttaa sekä melatoniinireseptorien (MT1-2) että serotoniinireseptorin (5-HT2C) kautta. Agomelatiinin vaikutusmekanismi pohjautuu elimistön sisäisen keskuskellon tahdistamiseen ja tätä kautta välittyvään vuorokausirytmin normalisointiin.1
Masennus on keskeinen kansanterveysongelma. Vakavasta masennustilasta kärsii noin 5 % suomalaisista.2 Elämänaikaisen sairastavuuden arvioidaan olevan noin 18 %. Masennuksen akuuttihoidon tavoitteena on täydellinen tai lähes täydellinen oireettomuus.3 Kuitenkin vain noin kaksi kolmasosaa masennuslääketta säännöllisesti käyttävistä potilaista saa selvän hoitovasteen: noin puolella potilaista se merkitsee oireiden melko täydellistä häviämistä 6-8 viikon aikana.3 Lisäksi arvoidaan, että vain noin kolmannes potilaista toipuu masennustilasta.4
Lääkeyhtiö Servierin kehittämä uusi masennuslääke agomelatiini on uusi hoitovaihtoehto masennusta sairastaville potilaille. Agomelatiinia on tutkittu laajasti yli 5000 masennuspotilaalla. Näissä tutkimuksissa oli mukana myös noin 600 suomalaispotilasta. Agomelatiini on tehokas masennuslääke sekä lumelääkkeeseen että yleisesti käytettyihin selektiivisiin serotoniinin takaisinotonestäjiin (SSRI) ja kaksikanavaisiin masennuslääkkeisiin (SNRI) verrattuna.5-8 Agomelatiinin teho on osoitettu myös vaikeinta masennustilaa sairastaneilla potilailla.9 Lisäksi agomelatiini tuo apua masennuspotilailla univaikeuksiin8-9, joista kärsivät lähes kaikki masennusta sairastavat.10-11
Hoitomyöntyvyyden ongelmat ovat keskeinen masennuksen hoidon tuloksellisuutta rajoittava tekijä.3 Lääkehoidossa lääkkeiden sivuvaikutukset ovat yhtenä tärkeänä syynä hoitomyöntyvyyden vähenemiseen. Kliinisissä tutkimuksissa agomelatiinia saaneilla potilailla ei ilmennyt masennuslääkkeille tyypillisiä haittavaikutuksia enempää kuin lumelääkeryhmässä.1 Agomelatiini ei aiheuttanut esimerkiksi painonnousua, seksuaalitoiminnan häiriöitä tai sydän- ja verenkiertoelimistöön liittyviä haittavaikutuksia.9 Agomelatiini ei myöskään aiheuta hoidon lopettamiseen liittyviä oireita lääkityksen äkillisen lopettamisen jälkeen.9
Agomelatiini on saanut myyntiluvan koko EU:n alueella helmikuussa 2009. Servier Finland Oy toi agomelatiinin Suomen markkinoille elokuussa 2009 ja markkinoi sitä kauppanimellä Valdoxan. Lääkkeelle haetaan Kelan peruskorvattavuutta.
Servier on vuonna 1954 perustettu Ranskan johtava itsenäinen lääketeollisuuden yritys. Yrityksen tärkeimpiä terapia-alueita ovat sydän- ja verisuonisairaudet, keskushermostosairaudet, metaboliset sairaudet ja reumatologia. Servierin palveluksessa työskentelee yli 20 000 henkilöä 140 maassa, joista noin 3 000 on tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Servierin liikevaihto viime tilikaudella oli 3,6 miljardia euroa. Suomessa Servier Finland Oy on toiminut vuodesta 2001 lähtien työllistäen 35 henkilöä.
Viitteet
1. Pandi-Perumal SR et al. Expert Rev Neurotherapeutics 2006;6:1595-602
2. Lepola U, Koponen H. Laadukas remissio on masennuksen lääkehoidon haaste. Suomen Lääkärilehti 47/2008
3. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Depressio. Käypä hoito –suositus. Duodecim 2009
4. Pirkola S, Sohlman B, toim. Mielenterveysatlas. Stakes 2005
5. Kennedy S et al. J Clin Psychopharmacol 2008;28:329-33
6. Montgomery SA, Kasper S. Int Clin Psychopharmacol 2007;22:283-91
7. Kasper S et al. J Clin Psychiatry 2010 (doi:10.4088/JCP.09m05347blu)
8. Lemoine P et al. J Clin Psychiatry 2007;68:1723-32
9. Valdoxan valmisteyhteenveto
10. Tsuno N et al. J Clin Psychiatry 2005;66:1254-69
11. Cho HJ et al. Am J Psychiatry 2008;165:1543-50
Lisätietoja
Tuotepäällikkö Minna Heikkinen, Servier Finland Oy
Puh. 010 2798 0853, [email protected]
www.servierfinland.fi, www.servier.com
Tiedotteen lähettäjä: Leena-Kaisa Simola, Viestintätoimisto Povitasku Oy
Puh. 09 5617 2825, [email protected]
Taustatietoa masennuksesta
· 100 suomalaisesta 5 sairastaa vakavaa masennusta (Terveys 2000 -tutkimus).
· Masennuseläkkeellä on noin 38 000 suomalaista. Masennuksen takia alkaneita sairauspäivärahapäiviä oli 2,4 miljoonaa vuonna 2009. Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkemenot olivat 498 miljoonaa ja sairauspäivärahakustannukset 110 miljoonaa euroa vuonna 2008 (STM:n tilastot).
· Masennuslääkkeiden (ATC-luokka N06A) kustannukset olivat 49,6 miljoonaa euroa vuonna 2008 (Kelan tilastot).
· 10 masennuspotilaasta 6 saa hoitovasteen nykyisin käytössä olevilla lääkkeillä ja 3 toipuu masennustilasta (Pirkola ja Sohlman 2005).
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1