Hoitoon liittyvät infektiot ovat merkittävä potilasturvallisuusriski, sillä ne hidastavat toipumista, pitkittävät sairaalassaoloaikaa ja lisäävät jopa kuolleisuutta. Potilaalle hoitoon liittyvä infektio voi aiheuttaa pysyviä terveydellisiä haittoja. Tutkimusten mukaan infektioiden hoitoon liittyvät kansalliset kustannukset ovat noin 200–500 miljoonaa euroa vuodessa. Kuitenkin infektioista jopa viidennes olisi torjuttavissa.
Yksi tehokkaimmista keinoista on hyvä käsihygienia. Se on yksinkertainen ja helppo keino katkaista taudinaiheuttajien leviäminen potilaasta toiseen.
Periaatteessa terveydenhuollossa toimivilla ammattilaisilla on tietoa käsihygienian merkityksestä potilaan sekä henkilöstön omalle turvallisuudelle. Kansainvälisestikin on havaittu, että terveydenhuollossa toimiva henkilöstö ei ole riittävän sitoutunut noudattamaan käsihygienian ohjeita.
- Olemme Oulun yliopistollisessa sairaalassa selvittäneet käsihygienian toteutumista, ja erityisesti sitä miten täsmällisesti henkilöstö noudattaa siihen liittyviä ohjeita. Tulokset osoittivat, että käsihuuhdetta käytetään tiheästi, mutta käsien desinfektiotekniikka on tehotonta, kliinisen hoitotieteen asiantuntija Anne Korhonen kertoo.
Käsihygienian merkitys kyllä tiedetään, mutta ongelmia on tiedon käytäntöön viemisessä. Kädet tulisi pestä vedellä ja saippualla vain silloin, kun ne ovat näkyvästi likaiset, muulloin käytetään käsihuuhdetta. Suomessa tavallisin desinfiointimenetelmä on alkoholipohjainen huuhde, jota hierotaan kuiviin käsiin noin 30 sekuntia kunnes huuhde on haihtunut. Keskeistä on ottaa huuhdetta käsiin riittävä määrä (3 ml), jotta kuivaksi hierominen kestää riittävän pitkän ajan.
-30 sekuntia voi monesta hoitajasta tuntua kiireessä pitkältä ajalta, mutta vain se varmistaa käsien asianmukaisen desinfioinnin. Kädet tulee puhdistaa aina ennen ja jälkeen potilaskontaktia ja myös esimerkiksi potilaan välittömään hoitoympäristöön koskettamisen jälkeen. Potilaasta tai hoitoympäristöstä hoitajan käsiin siirtyneet mikrobit säilyvät hengissä jopa tunteja ja ne siirretään ympäristöön ja toisiin potilaisiin, ellei käsiä desinfioida riittävästi välillä, Korhonen muistuttaa.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa halutaan yhdenmukaistaa käsihygieniaan liittyviä toimintatapoja. Tavoitteena on kehittää yhtenäinen toimintamalli käsihygienian seurantaan.
- Tieto ei yksinään riitä muuttamaan totuttuja toimintatapoja. Vaikka käsien desinfiointi on oleellinen osa päivittäistä työtämme, vaatii sen toteuttaminen muistuttamista, kertaamista ja havainnollistamista. Halu toimia potilaan parhaaksi tulisi olla johtoajatuksena myös toteutettaessa oikeaoppista käsihygieniaa, Korhonen sanoo.
Anne Korhonen puhuu käsihygienian merkityksestä Sairaanhoitajapäivillä perjantaina 15.3. klo 13.30 (sessio 28)
Lisätietoja
Anne Korhonen, TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, [email protected]
Laura Niemi, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, [email protected], puh. 050 3738602
Sairaanhoitajaliitto on merkittävä terveydenhuollon vaikuttaja sairaanhoitajia koskevissa asioissa. Tehtävämme on kehittää hoitotyötä ja antaa ammatillista tukea. Edistämme sairaanhoitajien
asemaa asiantuntijoina paremman terveydenhuollon ja potilaslähtöisen hoitotyön puolesta. Järjestöömme kuuluu yli 51 000 hoitotyön ammattilaista. Joukossamme on sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, kätilöitä ja ensihoitajia (AMK).
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1