Elina Kontio
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
TtM Elina Kontion väitöstutkimus osoittaa, että sydänpotilaiden hoitoprosessin koordinointiin tarvitaan reaaliaikaista toiminnanohjausjärjestelmää.
Sydänpotilaiden hoidon koordinointi vaatii sydänpotilaiden hoitoprosessia ohjaavilta ammattilaisilta useita päivittäin tai viikoittain tehtäviä hallinnollisia päätöksiä. Hallinnolliset päätökset liittyvät esimerkiksi siihen, miten henkilöstöresursseja ohjataan. Päätöksenteon taustalla oleva tieto kertyy kuitenkin useasta eri lähteestä, ja tiedot eivät ole integroituneita ja saattavat olla myös manuaalisia.
Päätöksentekonsa tueksi sydänpotilaiden hoitoprosessin koordinoijat tarvitsevat eri osastojen ja toimenpideyksiköiden kokonaistilanteeseen liittyvää reaaliaikaista ja paikkansapitävää moniammatillista tietoa.
– Päätöksentekoa tukevia potilastietojärjestelmiä on käytetty sydänpotilaiden hoidossa jo vuosia, mutta hoitoprosessista puuttuvat toiminnanohjausjärjestelmät, joiden avulla vaikeasti sairaiden potilaiden hoidon koordinointia ja ammattilaisten tiedontarpeita voitaisiin tukea, kertoo TtM Elina Kontio.
Käytännössä sydänpotilaiden hoitoprosessia koordinoivat joutuvat tekemään merkittäviä päätöksiä usein pelkästään kokemuksensa ja muistinsa varassa.
Sydänpotilaiden hoitoprosessin hallinnollisen päätöksenteon yhteisenä tavoitteena on varmistaa paras mahdollinen hoito ja riittävä sekä osaava henkilökunta jokaiselle sydänpotilaalle koko hoitoprosessin ajan.
– Sydänpotilaiden hoitoprosessi vaatii yleensä moniammattillisen hoitotiimin ja hoitoa annetaan monessa eri yksikössä. Jotta hoitoprosessia voitaisiin ohjata, tarvitaan tietoa, ei pelkästään yksittäisen potilaan hoidosta ja hänen tilastaan, vaan myös henkilökunnan saatavuudesta ja osaamisalueista sekä vapaana olevista tiloista ja laitteista, kertoo TtM Elina Kontio.
Tämä tulee ottaa huomioon sydänpotilaiden hoitoprosessin toiminnanohjausjärjestelmien kehittämisessä. Päätöksentekijöiden tiedontarpeet liittyivät osastojen toimintojen sujuvuuden ja henkilöstöresurssin varmistamiseen sekä potilasvirtojen ohjaamiseen.
Väitöstutkimuksessa kehitettiin alustava malli reaaliaikaisen tiedon yhdistämiselle sydänpotilaiden hoitoprosessin koordinoinnissa. Malliin on koottu ne kriittiset tiedot, joita sydänpotilaiden hoitoprosessia ohjaavat osastonhoitajat, ylihoitajat ja hallinnolliset lääkärit tarvitsevat joko joka päivä tai viikoittain koordinoidessaan sydänpotilaiden hoitoa. Prosessin ohjaukseen vaikuttavien tietojen tulee olla muokattavia ja helposti saatavilla olevia jokaisessa päätöksenteon hetkessä. Väitöstutkimuksessa kehitettyä mallia voidaan hyödyntää toiminnanohjausjärjestelmien suunnittelussa.
Tutkimuksessa selvitettiin päätöksentekoon liittyviä onnistuneita ja epäonnistuneita sydänpotilaiden hoitotapahtumista. Lisäksi kartoitettiin myös sydänpotilaiden hoitoprosessissa tehtäviä taktisia päätöksiä sekä kyseisten päätösten taustalla olevan tiedon olemassaoloa ja kertymistä haastattelemalla osastonhoitajia, ylihoitajia ja osastonlääkäreitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sydänpotilaiden hoidosta tehtyjä kirjauksia, joista ennustettiin koneoppimisen menetelmin seuraavan päivän hoidon tarvetta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää sydänpotilaiden hoitoprosessin taktista päätöksentekoa tukeva tiedolla johtamisen sisältömalli. Tutkimusprosessi jaettiin kolmeen vaiheeseen. Vaiheessa yksi tarkasteltiin terveydenhuoltoon implementoituja toiminnanohjausjärjestelmiä analysoimalla aiheesta julkaistuja tutkimuksia (n=9). Vaiheessa kaksi kartoitettiin ensin sydänpotilaiden hoitoprosessin kriittisiä tietoja ja tiedon kulkua kriittisten tapahtumien tekniikalla sydänpotilaita hoitavilta sairaanhoitajilta ja osastonhoitajilta (n=50) weppikyselylomakkeella ja haastattelemalla osastonhoitajia, ylihoitajia ja osastonlääkäreitä (n=10) onnistuneista ja epäonnistuneista sydänpotilaiden hoitotapahtumista. Toisessa vaiheessa kartoitettiin myös sydänpotilaiden hoitoprosessissa tehtäviä taktisia päätöksiä sekä kyseisten päätösten taustalla olevan tiedon olemassaoloa ja kertymistä haastattelemalla osastonhoitajia, ylihoitajia ja osastonlääkäreitä (n=14). Vaihe kolme tarkasteli sydänpotilaiden hoitoprosessista tehtyjen elektronisten kirjausten (n= 132 053 hoitopäivää) ja aikaisempien hoitoisuusluokitusten ennustamisvoimaa koneoppimisen menetelmin.
Ensimmäisen vaiheen tulosten mukaan terveydenhuollossa käyttöönotettujen toiminnanohjausjärjestelmien yleisin sovellusalue oli materiaalihallinta. Järjestelmiä oli sovellettu myös taloushallintaan, kliinisen tiedon hallintaan ja henkilöstötiedon hallintaan. Järjestelmät olivat vain vähän varsinaiseen hoitotyöhön kytkeytyneitä. Kuitenkin sydänpotilaan prosessiin liittyviksi tärkeiksi tiedon luokiksi muodostuivat prosessiin liittyvät tapahtumat, johtamisen tapahtumat ja kliiniseen hoitamisen liittyvät tapahtumat. Taktiset päätökset ryhmiteltiin prosessia koskeviin ja resursseja koskeviin päätöksiin. Päätöksissä hyödynnettävä tieto olivat useimmiten manuaalista, mutta osin tietoa saatiin myös tietojärjestelmistä. Puuttuvia tietoja oli paljon johtuen monista integroitumattomista tai kokonaan puuttuvista tietojärjestelmistä, jonka vuoksi tiedon keruu ja systemaattinen käyttö taktisen päätöksenteon tukena oli vaikeaa. Vaihe kolme osoitti kuitenkin tietojen integroinnin voiman. Sähköisten kirjausten ja edellisen päivän hoitoisuusluokitusten avulla pystyttiin ennustamaan seuraavan päivän hoitoisuutta, jolla voi olla merkitystä ennakoitaessa henkilöstöresurssin määrää.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sydänpotilaiden hoitoprosessi sisältää kriittistä tietoa prosessista, johtamisesta ja kliinisestä hoitamisesta. Näiden tietojen pohjalta tehdyt taktiset päätökset liittyvät henkilöstöresursseihin, materiaaliresursseihin ja työnmäärään. Päätöksenteon taustalla oleva tieto kertyy useasta eri lähteestä, mutta tiedot eivät ole integroituneita ja saattavat olla myös manuaalisia. Koneoppimisen menetelmin olisi mahdollista ennustaa potilaiden hoitoisuusluokitusta ja hyödyntää tätä tietoa henkilöstöresurssien hallinnassa. Tutkimuksessa esitettävää sisältömallia sydänpotilaan hoitoprosessin tarvitsemasta tiedosta voidaan soveltaa, kun reaaliaikaisia toiminnanohjausjärjestelmiä kehitetään.
Turun ammattikorkeakoulu on noin 9500 opiskelijan ja 800 asiantuntijan monialainen koulutusyhteisö. Tarjoamme työelämää palvelevaa koulutusta, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä organisaatioiden kokonaisvaltaista kehittämistä Varsinais-Suomessa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1