Srilankalainen silmäklinikan johtaja Ranjith Kulatunga vierailee Suomessa 13. – 17.3.2013. Hän johtaa Ratnapuraan Suomen valtion kehitysyhteistyöhankkeena ja suomalaisten, srilankalaisten sekä kansainvälisen Lions- järjestön yhteistyönä rakennettua silmäklinikkaa. Kulatunga on koulutukseltaan fysioterapeutti ja hänellä on kokemusta sairaalan johtajana vuodesta 2002.
- Sri Lankassa on vajaa 20 miljoonaa ihmistä. Heistä 320.000 sairastaa harmaakaihia. Useimmat heistä ovat sokeita ja huononäköisiä. Julkinen terveydenhuolto pystyy auttamaan vain osaa heistä. Suomalaisten apu tuli köyhässä maassa todelliseen tarpeeseen, Ranjith Kulatunga toteaa.
Silmäklinikan johtaja osallistuu Helsingissä ensi lauantaina pidettävään Sri Lankan Lions-ystävien seuran vuosikokoukseen. Seura toimii Suomen Lions-liiton yhteydessä.
- Seuramme päähanke on ollut rahoituksen järjestäminen asioille, jotka eivät sisältyneet varsinaiseen hankesuunnitelmaan. Tällaisia ovat muun muassa varavoimala ja leikkausrobotti, kertoo seuran puheenjohtaja Otfried Blümchen.
- Olemme myös organisoineet silmälasien kierrätystoiminnan, ja Sri Lankaan on toimitettu lähes satatuhatta paria käytettyjä silmälaseja .
Ratnapuran sairaala poikkeaa monista muista Sri Lankan ja Intian silmäsairaaloista siinä, että se on rakennettu jo alun perin silmäsairaalaksi. Monet muut ovat vanhoja, vaatimattomia taloja, joissa seinät tulevat vastaan.
Avaralle, tyhjälle tontille rakennetussa Ratnapuran sairaalassa sitä ongelmaa ei ole.
Srilankalaisia ja suomalaisia leijonia yhdistää sairaalan lisäksi jo vuonna 1986 käynnistynyt kummilapsihanke, jossa suomalaiset yksityishenkilöt ja lionsklubit ovat kouluttaneet ammattiin lähes 2.000 lasta. Tälläkin hetkellä kummilapsia on yli 1.000.
Ratnapuran silmäklinikan toiminta käynnistettiin 2011, jolloin potilaskäyntejä oli 2.400 ja harmaakaihia löydettiin 270 potilaalta.
Leikkaustoiminta aloitettiin 2012 suorittamalla 608 kaihileikkausta. Viime vuonna leikkausten määrä nousi lähes 1.500:aan. Niistä kolme neljästä on ollut ilmaisleikkauksia vähävaraisille ihmisille.
- Tarkoituksena on, että klinikan toiminta kattaa itse kustannuksensa. Se toteutuu kasvattamalla maksullisten leikkausten määrää, toteaa rakennushanketta alusta saakka koordinoinut lionsklubien kansainvälisen hallituksen entinen jäsen Erkki Laine.
Laajat yhteydet suomalaisten ja srilankalaisten lionien välillä takaavat hankkeen jatkuvuuden alkuperäisten periaatteiden mukaisesti myös suomalaisen rahoituksen päättyessä, Laine toteaa.
Näkövammaisten auttaminen on ollut lionsklubien keskeinen kohde vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi näkövammaisten käyttämä valkoinen keppi on leijonien kehittämä.
Avustustyötä tehdään paitsi kansainvälisesti myös paikallisesti. Tuore esimerkki on Näkövammaisten Keskusliiton toimintakeskuksessa vuonna 2012 lionsklubien tuella käynnistetty esikouluikäisten oppimiskeskus.
Srilankalainen silmäklinikan johtaja Ranjith Kulatunga vierailee Suomessa 13. – 17.3.2013, ja hänet voi tavata Näkövammaisten Keskusliiton Iiris-keskuksessa Marjaniementie 74 Helsingissä torstaina 13.3.2014 kello 14:00. Myös muut tapaamisajat ja -paikat ovat mahdollisia. Niistä voi sopia ja lisätietoja muutenkin antaa:
Veikko Teerioja, [email protected], +358400410793.
Katso Heman tarina siitä, miten hänen näkönsä palautui:
www.lions.fi/toiminta/silmasairaala_sri_lankaan/heman_tarina_nyt_suomeksi_ja_ruotsiksi/
(Lions-tila)Lasten kuntoutusohjaaja Sari Tarvonen ohjaa esikouluikäistä lukemista ja kuvien katselua helpottavan apuvälineen käytössä Lions- klubien sponsoroimassa oppimiskeskuksessa Itä- Helsingissä. Kuva: Antti Tuomikoski.
(Sairaala)Ratnapuran silmäklinikan sisäänkäynnin seinällä näkyvät niin lionien kuin Suomenkin tunnukset.
(Ratnapura)Suomessa vieraileva Sri Lankan Ratnapuran silmäklinikan johtaja Ranjith Kulatunga (oikealla) ja Sri Lankan Lions-ystävien seuran puheenjohtaja lion Otfried Blümchen.
(Phaco)Leikkausrobotti nopeuttaa merkittävästi leikkausta. Vasemmalla sairaalan odotustiloja.
(Silmälasien jakelu)Sri Lankaan vietävien silmälasien vahvuudet tarkistetaan Suomessa ennen niiden lähettämistä Sri Lankaan.
Lions-klubit palvelevat
Lions-järjestön jäsenet tekevät vapaaehtoistyötä yhtä hyvin lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi kuin ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi.
Lions-järjestön motto on: Me palvelemme. Palvelu tapahtuu paikallisten Lions-klubien kautta. Jäseniä järjestössä on lähes 1,4 miljoonaa 208 maassa. Suomessa jäseniä on yli 25.000. Naisia heistä on runsaat 4.000 eli 16%.
Lions-klubien tärkein kiinnostuksen kohde on oma lähialue ja asuinympäristö. Palvelun kohteina ovat mm. koulut ja päiväkodit, kunnalliset ja yksityiset vanhainkodit ja palvelutalot, vammaiset ja näkövammaiset ja lasten liikuntaharrastukset.
Paikallisen auttamisen lisäksi klubit osallistuvat myös kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin, mm. suurkatastrofikeräyksiin.
Lionsjärjestö ei pyri korvaamaan yhteiskunnan peruspalveluja, vaan vapaaehtoistyöllä annetaan apua kohteisiin, jotka jäävät hoitamatta julkisin varoin. Tämä apu voi olla pienille ryhmille tai yksittäisille ihmisille hyvinkin merkittävää.
Myös lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on kehitetty useita eri palveluja, joita klubit toteuttavat kotiseuduillaan yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa.
Palvelun lisäksi klubit auttavat myös taloudellisesti. Varat kerätään avustuskohteisiin järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Keräysten tuotto menee lyhentämättömänä avustuskohteisiin. Vuonna 2007 Financial Timesin tekemän tutkimuksen mukaan Lions Clubs International Federation (LCIF) arvioitiinkin sen vuoksi maailman luotettavimmaksi vapaaehtoisjärjestöksi.
Lisätietoja:
Maarit Kuikka
Pääsihteeri
Suomen Lions-liitto ry
(09) 565 59510
040 580 2494
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1