Yhä harvempi suomalainen siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle selkäsairauden vuoksi. Selkäsairauksista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on puolittunut kahdessakymmenessä vuodessa.
”Asenteet ovat muuttuneet. Nykyisin osataan hyödyntää myös selkäsairaiden jäljellä olevaa työkykyä. Ammatillisen kuntoutuksen rooli on keskeinen”, Eläkevakuutusyhtiö Eteran ylilääkäri Maija Haanpää sanoo.
Selkäsairauksien takia pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuosien 1990–2010 aikana kaikkiaan 84 375 suomalaista. Eläkkeelle siirtyneiden määrä puolittui ajanjaksosta 1990–1994 ajanjaksoon 2000–2005. Eniten vähenivät selkärangan rappeumasairauksien perusteella ja yli 55-vuotiaille myönnetyt eläkkeet.
Tiedot selviävät tuoreesta rekisteritutkimuksesta, jota Etera tuki.
Katseet kohti jäljellä olevaa työkykyä
Eteran ylilääkäri Maija Haanpää uskoo, että suotuisan kehityksen taustalla ovat enemmän lainsäädännön muutokset kuin terveydenhuollon toimenpiteet. Keskeisimpinä syinä selkäeläkkeiden vähenemiselle hän näkee yksilöllisen varhaiseläkkeen poistumisen ja toisaalta ammatillisen kuntoutuksen yleistymisen.
”Jäljellä olevaa työkykyä ei hyödynnetty 90-luvulla. Ymmärrys on tullut sen jälkeen, ja myös lainsäädäntö on tukenut tätä”, Haanpää kertoo.
”Vuonna 1986 tuli voimaan laki yksilöllisestä varhaiseläkkeestä. Sen myötä 55 vuotta täyttäneet pääsivät työkyvyttömyyseläkkeelle helpommin perustein, mikä näkyy tilastoissa”, Haanpää sanoo. Vuonna 1994 yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa nostettiin 58 vuoteen ja edelleen 60 vuoteen vuonna 2000. Vuonna 2005 yksilöllinen varhaiseläke poistui kokonaan eläkelajina.
Ammatillisen kuntoutuksen avulla uusille poluille
Samaan aikaan ammatillisen kuntoutuksen asemaa on vahvistettu ja kuntoutujamäärät ovat kasvaneet. Lainsäädäntöä uudistettiin vuonna 1991 siten, että ammatillisen kuntoutuksen keinot on selvitettävä ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Vuodesta 2004 lähtien ammatillinen kuntoutus on ollut lakisääteinen työeläke-etuus.
”Ammatillinen kuntoutus auttaa uudelle uralle, jos työkyvyttömyys uhkaa. Tämä on hieno mahdollisuus, josta hyötyvät kaikki – työntekijä, työnantaja ja yhteiskunta. Jos työntekijä ei kykene selän takia nykyiseen työhön, kannattaa lähteä mahdollisimman varhain liikkeelle ja miettiä uusia polkuja”, Haanpää korostaa.
Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat mm. työkokeilu ja uudelleen kouluttautuminen. Suurin osa kuntoutuksesta tapahtuu työpaikoilla yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Työeläkeyhtiö maksaa kuntoutusjaksolta kuntoutusrahaa, joka on kolmanneksen suurempi kuin työkyvyttömyyseläke.
40-vuotiaalle tehty eläkepäätös on kallis ratkaisu
Työkyvyttömyyseläkkeet tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. Pelkästään selkäsairauksista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet maksavat noin 330 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikkiaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan Suomessa noin 715 miljoonaa euroa vuodessa.
Työpanosmenetykset ovat vielä suuremmat. ”Esimerkiksi 40-vuotiaalle tehty eläkepäätös on kallis ratkaisu”, Haanpää muistuttaa.
”Kyse ei ole vain suoraan työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvista kustannuksista. Menetetty työpanos muodostaa moninkertaiset kustannukset tähän nähden. Työpanosmenetys on jopa kuusinkertainen verrattuna maksettujen työkyvyttömyyseläkkeiden summaan.”
Tiivis yhteistyö ja varhainen liikkeelle lähtö tärkeää
Haanpää uskoo ammatillisen kuntoutuksen merkityksen korostuvan edelleen. ”Työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat mittavat. Ammatillisella kuntoutuksella on saatu hyviä tuloksia aikaan. Sen tärkeys korostuu myös jatkossa.”
Työterveyshuollon rooli on keskeinen. ”Jokainen lääkärikäynti on samalla työkyvyn arviointikäynti. Mitä aikaisemmin ollaan liikkeellä, sitä parempi. Se, että laki velvoittaa työterveyslääkärin arvioimaan työntekijän mahdollisuutta palata työhön mm. 90 päivän sairausloman jälkeen, on hyvä asia. Myös työnantajien ja esimiesten tulee olla aktiivisesti mukana työkyvyn edistämisessä”, Haanpää sanoo.
Lisätiedot
Ylilääkäri Maija Haanpää, Etera, p. 050 583 7722, [email protected]
Faktat
• Selkärangan sairaudet ovat länsimaissa yleinen kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma.
• Käypä hoito -suosituksissa korostetaan selkäpotilaiden toimintakyvyn ylläpitämistä.
• Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi on uudistettu lainsäädäntöä ja kehitetty ammatillista kuntoutusta.
Tutkimus: Timo Pohjolainen, Tom Asklöf, Hannu Kautiainen, Maija Haanpää, Salme Järvenpää ja Ilkka Kiviranta: Selkäsairauksista johtuva eläkkeelle siirtyminen puolittui 1990–2010.
Lähtökohdat
• Länsimaissa selkärangan sairaudet ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen ongelma.
• Kustannuksia syntyy taudinmäärityksestä, hoidosta ja kuntoutuksesta, mutta suurimmat kustannukset aiheutuvat työkyvyttömyydestä ja työstä poissaolosta johtuvista tuotannon menetyksistä.
Menetelmät
• Eläketurvakeskuksen rekisteristä kerättiin tiedot kaikista selkäsairauksien takia myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä Suomessa vuosina 1990–2010.
• Tietoja tarkasteltiin päädiagnoosin, sukupuolen ja ikäryhmän sekä eläkepäätöksen ajankohdan mukaan.
Tulokset
• Vuosien 1990–2010 aikana kaikkiaan 84 375 henkilöä jäi selkäsairauden takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Ajanjaksosta 1990–1994 ajanjaksoon 2000–2005 eläkkeelle siirtyneiden määrä puolittui.
• 10 000 henkilövuotta kohden eläkkeelle siirtyi keskimäärin 21 miestä vuosina 1990–1994 ja 11 vuosina 2005–2010. Naisten vastaavat luvut olivat 19 ja 11.
Julkaisut
• Selkäsairauksista johtuva eläkkeelle siirtyminen puolittui 1990–2010. Suomen Lääkärilehti 1-2/2014.
• Asklöf T., Kautiainen H., Järvenpää S., Haanpää M., Kiviranta I., Pohjolainen T. Disability pensions due to spinal disorders: nationwide Finnish register-based Study, 1990–2010. Eur Spine J. 2015 Jan 30.
Etera - Tässä ajassa.
Etera on työeläkeyhtiö, joka huolehtii suomalaisten eläketurvasta. Kuuntelemme asiakkaitamme ja elämme mukana heidän rytmissään. Yli 50 vuoden kokemus erityyppisistä työsuhteista tekee Eterasta muuttuvan työelämän osaajan. Työskentelemme yhdessä asiakkaidemme kanssa suomalaisten työkyvyn edistämiseksi. etera.fi kertoo enemmän.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1