Oulun yliopisto, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus
Tiedote 11.1.2016
Pitkittynyt kylmä sää lisää kuolleisuutta ympäri maailman
Pitkittynyt kylmä sää lisää kokonaiskuolleisuutta sekä kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin ja hengityselimistön sairauksiin niin kylmissä kuin lämpimissä subtrooppisissa ilmastoissa.
Pitkittyneen kylmän sään aikana ja sen jälkeen kokonaiskuolleisuus kasvoi noin 10 %. Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin kasvoi noin 11 % ja kuolleisuus hengityselimistön sairauksiin kasvoi noin 21 %.
Kylmän sään ja kuolleisuuden yhteydestä on vahva tieteellinen tutkimusnäyttö useiden vuosikymmenien ajalta. Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen uuden tutkimuksen mukaan kylmien sääilmiöiden ja kuolleisuuden välinen suhde on kuitenkin aiempaa oletettua monimutkaisempi.
Aiempien tutkimustulosten perusteella tiedetään, että kylmän vaikutukset ovat voimakkaampia lämpimissä ilmastoissa ja hellejaksojen vaikutukset ovat voimakkaampia kylmissä ilmastoissa. Tästä syystä kylmä sää oli uudessa tutkimuksessa määritelty eri maiden paikallisen ilmaston mukaan. Tämä ”paikallisen kylmän sään” määritelmä mahdollisti terveyshaittojen vertailun ympäri maailman. Tutkimuksessa koottiin yhteen ja analysoitiin kylmään säähän liittyviä tieteellisiä tutkimuksia kolmestatoista maasta neljältä eri mantereelta.
Tutkimusraportissa pohditaan, että suuri osa kuolemista voi selittyä hyvin tunnetuilla kylmän aiheuttamilla muutoksilla elimistössä. Kylmäaltistus mm. nostaa verenpainetta, lisää veren hyytymisen riskiä ja saattaa altistaa rytmihäiriöille. Tutkimuksista suljettiin pois hypotermia, paleltumat, kylmään säähän liittyvät onnettomuudet, kuten liukastumiset, sekä influenssojen sekoittava vaikutus.
Osa ylimääräisistä kuolemista voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti välttää ilmatieteellisillä varoitusjärjestelmillä, ja kylmien sääjaksojen havaitsemisessa voitaisiin käyttää jo olemassa olevia sään mittausasemia.
Terveyden kannalta haitallisinta sääilmiötä ei kuitenkaan ole useista yrityksistä huolimatta pystytty vielä määrittämään. On esimerkiksi todennäköistä, että pelkkä päivittäisen keskilämpötilan tarkkailu ei ole riittävää terveyshaittojen ehkäisemiseksi: lämpötilan laskun nopeudella, kylmän sään pitkittyneellä kestolla, vuorokauden minimi- ja maksimilämpötilan vaihteluvälin muutoksella sekä päivittäisen lämpötilan erilaisilla sykleillä saattaa olla terveydellisiä haittavaikutuksia, jotka tunnetaan yhä huonosti.
Tutkimuksessa käsitteellistettiin ensimmäistä kertaa kylmän sääjakson määrittelemiseen liittyvät ongelmat, ja tulosten odotetaan herättävän keskustelua lämpötilatutkimuksen alalla. Tutkijat painottavat lisätutkimuksen tarvetta, jotta voidaan kehittää näyttöön perustuvia varoitusjärjestelmiä ja ohjata ihmisiä turvalliseen käyttäytymiseen kylmällä säällä.
Tutkimustulokset julkaistaan tieteellisessä Environmental Health Perspectives (EHP) -lehdessä tammikuussa 2016. EHP on ympäristöepidemiologian kansainvälinen kärkijulkaisu. Yksi tutkijoista, väitöskirjaansa valmisteleva lääkäri Niilo Ryti sai viime vuonna Oulun yliopiston Rehtorin tunnustuspalkinnon tutkimuksessa käytettyjen uusien luokitteluiden ja määritelmien kehittämisestä. Tutkimus on osa Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimuskokonaisuutta.
Lisätietoja:
Kansanterveystieteen professori Jouni J.K. Jaakkola, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen johtaja, Oulun yliopisto, sähköposti: [email protected], puh. 040 6720 927.
www.oulu.fi/cerh
http://www.facebook.com/CERH.Oulu.Finland
Artikkeli: Niilo R.I. Ryti, Yuming Guo, Jouni J.K. Jaakkola. Global Association of Cold Spells and Adverse Health Effects: A Systematic Review and Meta-Analysis. Environmental Health Perspectives 2015. doi:10.1289/ehp.1408104.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1