Työterveyshuoltoa koskevan lain mukaan työterveyspalvelujen tulisi painottua sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn, mutta todellisuudessa valtaosa työterveyden piirissä olevista käyttää palveluja aivan toisin. Yli 60 prosenttia LähiTapiolan Arjen katsauksen terveyskyselyn vastaajista kertoi käyttäneensä työterveyspalveluja viimeisten 12 kuukauden aikana äkillisen sairauden hoitoon. 26 prosentilla käyttötarkoitus oli pitkäaikaissairauden seuranta. LähiTapiola selvitti suomalaisten ajatuksia työterveyshuollosta ja digitaalisista terveyspalveluista maaliskuussa 2016.
Muita yleisimpiä syitä kääntyä työterveyshuollon puoleen olivat muun muassa influenssarokotteet ja ikäkausitarkastukset. Niiden lisäksi ennaltaehkäiseväksi ja hyvinvointia tukeviksi työterveyshuollon palveluiksi lukeutuvia fysioterapiaa, työergonomian parantamista, työpsykologin palveluja ja muuta työhyvinvoinnin tukea kertoi käyttäneensä yhteensä kolmannes vastaajista.
–Terveyskatsauksen tulos on sama kuin LähiTapiolan ja Elon hiljattain teettämän laajan työhyvinvointitutkimuksen: Työnantajien enemmistö ajattelee, ettätyöterveydenpalvelun pääpainopiste on terveyttä edistävä, mutta tosiasiassa työntekijät turvautuvat työterveyshoitoon akuuteissa sairauksissa. Vaikuttaa siltä, että työnantajat tai työntekijät eivät kummatkaan tunne työterveydenhuollon perimmäistä tarkoitusta ennaltaehkäisevänä ja terveyttä edistävänä toimintana vaan se nähdään sairauksien hoitopaikkana, sanoo yksikönjohtaja Jarno Mäkinen LähiTapiolasta.
Jos painopistettä siirrettäisiin terveyttä edistävään toimintaan, mukaan saataisiin yritysten koko henkilöstö.
–Terveyden edistäminen, eli esimerkiksi hyvä uni tai terveet elintavat, ehkäisee sairauksia, jolloin työnantaja saa samalla kustannusrakenteella parempaa lisäarvoa ja työntekijäkin hyötyy hyvinvoinnista, Mäkinen sanoo.
Yhdeksän kymmenestä työterveyshuollon piiriin kuuluvasta pitää työterveyshuoltoa tärkeänä työsuhde-etuna. Työterveyshuoltoa arvostavat erityisesti naiset sekä pohjois- ja itäsuomalaiset. Kuitenkin jopa 15 prosenttia työterveyden piirissä olevista kertoo, etteivät he tiedä, mitä työterveyspalveluihin kuuluu.
Työntekijät pitäisivät tärkeinä työterveyspalveluissaan muun muassa sähköisiä terveystietokantoja, sähköisiä yhteydenottoja ammattilaiseen ja säännöllisiä terveydentilan ja työhyvinvoinnin kartoituksia sekä esimerkiksi sähköistä hoitosuunnitelmaa.
– LähiTapiola pilotoi parhaillaan Pirkanmaalla TyöterveysHelppi-palvelua, jossa juuri tämänkaltaisilla sähköisillä palveluilla on merkittävä rooli. Haluamme selvittää asiaa, sillä digitaalisissa terveyspalveluissa on paljon potentiaalia myös työterveydessä. Uskomme, että näin saadaan vietyä painopistettä sinne, missä työntekijät eniten tarvitsevat työterveyden tukea ja samalla voidaan painottaa ennaltaehkäiseviä palveluja.
Kyselyn perusteella tällä hetkellä digitaalisilta palveluilta ei kenties osata odottaa kovin paljoa. Suurin osa vastaajista olisi valmiita käyttämään sähköisiä terveyspalveluja rutiiniasioihin, kuten reseptien uusimiseen, ajanvarauksiin tai laboratoriotulosten katseluun.
– Työterveyshuollon näkökulmasta tämä tuo kyllä tehokkuutta, mutta parhaimmillaan toimivilla ja asiakaslähtöisillä työterveyspalveluilla lisätään myös työntekijöiden työmotivaatiota ja luovuutta, Mäkinen sanoo.
Mäkisen mukaan huomio pitäisi kääntää kustannuksista tuottavuuteen. LähiTapiolan ja Elon toukokuussa julkistaman Kilpailukykyä työhyvinvoinnista -tutkimuksen mukaan työntekijät uskovat työnantajia useammin, että panostukset työhyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat kokonaisvaltaisesti yrityksen menestykseen, kuten taloudelliseen tulokseen ja asiakastyytyväisyyteen.
–Suomessa on paljon kasvuyrityksiä, joiden kannattaa keskittyä pitämään työntekijät luovina, jotta yritys kasvaa ja menestyy. Silloin työterveyspalvelujen kustannusten optimoinnin ei pitäisi olla tärkein kriteeri.
LähiTapiola lanseerasi maksuttoman TerveysHelppi-puhelinpalvelun henkilövakuutusasiakkailleen reilu vuosi sitten, ja palveluun on tullut tähän mennessä jo yli 50 000 puhelua. Asiakaskokemukset TerveysHelpistä ovat olleet erittäin positiivisia, ja palvelun suositteluaste (nps) on erinomainen noin 80.TerveysHelpissä puheluihin vastaavat terveydenhuollon asiantuntijat, jotka ohjaavat asiakkaat tarvittaessa oikeaan hoitoon ja auttavat mahdollisen korvausasian vireille. TerveysHelppi-palvelun tuottaa Pihlajalinna Dextra.
TerveysHelpin tunnettuus on kasvanut vuoden kuluessa selvästi. Arjen katsauksen kyselyssä yhteensä 38 prosenttia asiakkaista on joko käyttänyt palvelua tai tuntee palvelun nimeltä, kun luku helmikuussa 2015 oli 30 prosenttia. Kaikista suomalaisista peräti viidennes tuntee TerveysHelpin vähintään nimeltä. Tänä vuonna TerveysHelppi-palvelua pilotoidaan myös LähiTapiolan lakisääteisten henkilövakuutusten piirissä.
Jarno Mäkinen
yksikönjohtaja, LähiTapiola-ryhmä
040 801 8541
[email protected]
LähiTapiola selvitti suomalaisten ajatuksia terveydenhuollosta, turvallisuudesta ja taloudesta Arjen katsauksen kyselyllä. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland LähiTapiolan toimeksiannosta. Vastaukset kerättiin sähköisenä kyselynä 1.3.–4.3.2016 YouGovinkuluttajapaneelissa. Kokonaisvastaajamäärä oli 1006. Otos edustaa suomalaista väestöä iän (18v.+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Työterveyshuoltoa koskeviin kysymyksiin vastasi 474 vastaajaa, jotka ilmoittivat olevansa työterveyspalvelujen piirissä.
LähiTapiola ja Elo teettivät kyselytutkimukset työntekijöiden ja työnantajien parissa suomalaisten työpaikkojen työhyvinvoinnista. Kyselyt toteutettiin sähköisillä kyselyillä 2.-23.3.2016. Kyselyyn vastasi 1193 työikäistä henkilöä ja 867 yrityksen ylintä johtoa edustavaa ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä erikokoisista yrityksistä ympäri Suomen. Tutkimukset toteutti Aula Research Oy. Tutkimustulokset löytyvät osoitteesta: www.tulevaisuudenterveys.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1