Massiivisen sote-uudistuksen yksityiskohtia valmisteltaessa on tärkeä palauttaa ajoittain mieleen uudistamisen perimmäiset tavoitteet.
Kuntoutuksen toimialayhdistys on nostanut kriittisiksi ratkaistaviksi asioiksi toiminnan kustannustehokkuuden ja -vaikuttavuuden parantamisen, ikäsidonnaisten kustannusten kasvun hillinnän, työssä olevien ja työikäisten toimintakyvystä huolehtimisen sekä paljon sote-palveluja käyttävän väestönosan palveluiden haltuunoton. Kun näihin löydetään toimivia ratkaisuja, on uudistuksella mahdollisuus päästä tavoitteeseensa. Tämä edellyttää kuntoutuspalvelujen vahvistamista ja uudelleenasemointia palvelujärjestelmässä.
– Meillä tulee olla käytössä riittävät ja toimivat käytännöt ylläpitää sekä tarvittaessa palauttaa ihmisten toiminta- tai työkykyä kuntoutuksen keinoin. Palvelujärjestelmän tulee tukea oikeiden asioiden tekemistä oikeaan aikaan ja tarpeen mukaan, tähdentää Kuntoutuksen toimialayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mika Pekkonen.
Tärkeää on varmistaa ihmisille kohdennetut, kuntoutujan tarpeet ja lähtökohdat huomioivat kuntoutuspalvelut sen jälkeen, kun kuntoutustarve on todennettu terveydenhuolto- tai muussa järjestelmässä.
– Meidän on kyettävä jatkossa varmistamaan ihmisen työ- ja toimintakyky nykyistä selvästi paremmin. Tavoitteena tulee olla hoito- ja hoivaprosessit, jotka eivät jätä jälkeensä työ- ja toimintakyvyltään keskeneräisiä ihmisiä, toteaa Pekkonen.
Kuntoutuspalvelujen järjestämisen, rahoituksen ja tuottamisen kysymyksiä ratkottaessa on tunnistettava työelämään sidoksissa oleva kuntoutus ja toisaalta toimintakykykuntoutus. Näitä molempia on järkevää järjestää valtakunnallisesti, mutta myös alueellisesti lähipalveluina. Tilanteesta riippuen kuntoutus kannattaa toteuttaa avomuotoisena palveluna, mutta perustellusti työ- ja toimintakyvyn palauttamisessa tulee hyödyntää myös kustannustehokkaita intensiivijaksoja kuntoutuksen osaamiskeskuksissa.
– Tarvitsemme myös jatkossa perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta riippumatonta kuntoutusta yhtä lailla kuin tarvitsemme niihin tiiviisti yhteydessä olevaa kuntoutusta.
Pekkosen mukaan on vakavasti harkittava vaihtoehtoa, jossa Kelalle annettaan jopa nykyistä suurempi rooli kuntoutuspalvelujen järjestäjänä.
– Kelan rooli tässä yhteiskunnassa sekä kokemus mm. kuntoutuspalvelujen järjestäjänä mahdollistaisi kuntoutuspalvelujen integroinnin muuhun palvelujärjestelmään sekä mm. sosiaaliturvaetuuksiin. Kelahan on myös yksi varteenotettava vaihtoehto sote-varojen kerääjänä ja hallinnoijana, pohtii Pekkonen.
Lisätietoja:
hallituksen puheenjohtaja Mika Pekkonen, 020 751 6778
elinkeinopoliittinen asiantuntija Jarno Talvitie, 050 569 5755
Vuonna 2011 perustetun Kuntoutuksen toimialayhdistyksen tavoitteina on toimialan toimintaedellytysten turvaaminen ja kuntoutuksen määrällinen ja laadullinen kehittäminen sekä toisaalta toimia jäsentensä yhteistoiminnan edistäjänä, edunvalvojana ja edustajana. www.ktay.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1