Barcelonassa 24. kertaa järjestetyssä ECCMID-kongressissa julkistettiin toistaiseksi suurimman Clostridium Difficile -bakteeria selvittävän tutkimuksen, EUCLID:in, tulokset maanantaina 12.5.2014. ECCMID (European Congress of Clinical Microbiology and Infectious Disease, ECCMID) on Euroopan suurin kliiniseen mikrobiologiaan ja infektiosairauksiin keskittyvä asiantuntijatapahtuma. Siellä esitellyssä tutkimuksessa 482 eurooppalaisesta sairaalasta 20 Euroopan maasta koottu aineisto osoittaa, että joka päivä keskimäärin 109 CDI-tapausta jää Euroopassa diagnosoimatta puutteellisen kliinisen havainnoinnin tai riittämättömän laboratoriotestauksen takia. Tämä todennäköisesti johtaa yli 39000 hoitamattomaan tapaukseen Euroopassa vuosittain.[2]
”Suomessa näitä toteamattomia tapauksia on vuosittain arviolta yli 1500”, Hyksin infektiosairauksien klinikan osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila kertoo Suomen tilanteesta.
Tutkimuksen mukaan CDI:n esiintyvyys Euroopassa on aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna kasvanut 4,12:sta [3] 7.92 tapaukseen 10 000 vuodepäivää kohden vuodesta 2008 alkaen. Suomessa taas uusien tapausten määrä on laskenut vuoden 2008 yli 6000 todetusta tapauksesta noin 5000 tasolle, mikä Anttilan mukaan on silti edelleen liikaa.
Taudin virulenteinta kantaa CDI PCR-ribotyyppi 027 [4] esiintyy eniten Euroopassa.[5] Maissa, joissa CDI:tä testataan eniten, kuten Suomessa, 027-kantaa esiintyy tutkimuksen mukaan vähiten.5 Hankalan O27 kannan aiheuttamat infektiotapaukset Suomessa ovat vähentyneet vuoden 2008 jälkeen Suomessa erittäin selvästi. Kanta on käymässä Suomessa harvinaiseksi.
“Maat, joissa on satsattu CDI-tietoisuuden kasvattamiseen ja varhaiseen diagnosointiin, on kyetty hillitsemään C.difficile-bakteerin virulenttien kantojen esiintyvyyttä”, kiteyttää tutkimusta johtanut Leedsin yliopiston ja opetussairaalan lääketieteellisen mikrobiologian professori Mark Wilcox.
Lopullisissa tuloksissa verrataan kahtena eri päivänä (talvella 2012/2013) ja kesällä 2013 saatuja tuloksia. Kumpanakin päivänä tutkimukseen osallistuvat sairaalat lähettivät tutkimuslaboratorioon kaikki sen päivän aikana otetut ei-kiinteät ulostenäytteet NCL-tutkimuslaboratorioyksikköön riippumatta siitä, oliko näytteet testattu vai ei. Tutkimus kattoi kaikkiaan 7181 ulostenäytettä.2
Useampi kuin puolet sairaaloista ei edelleenkään käytä tarkimpia CDI-näytteiden testausmenetelmiä ja yli viidennestä (21,8%) näytteistä, jotka osoittautuivat tutkimuksessa positiivisiksi, ei oltu testattu paikallisessa lähettävässä sairaalassa.2 Lisäksi tutkimus osoittaa, että yli puolet (52,1%) sairaaloista testaa ulostenäytteen CDI:n varalta vain lääkärin määräyksestä.2
”Näin on myös Suomessa ja onkin epäiltävissä, että meillä jää osa tapauksista tämän takia toteamatta”, Anttila sanoo.
EUCLID-tutkimusta koordinoi Leeds:in yliopistossa Mark Wilcox:in tutkijaryhmä. Tutkijaryhmää avustaa EUCLID Core Group ja tutkimusta rahoittaa Astellas Pharma Europe Ltd.
Lisätietoja:
Pia Lindkvist
Maajohtaja
Astellas Pharma
Puh: +358 9 8560 6000
Gsm: +358 40 7709587
Astellas Pharma
Astellas on kansainvälinen lääkeyhtiö, joka tekee tutkimus- ja kehitystyötä urologian, elinsiirtojen, infektioiden, kivunhallinnan, dermatologian ja onkologian alalla. Astellas työllistää noin 15 000 henkeä eri puolilla maailmaa ja sen tavoitteena on parantaa ihmisten elämänlaatua tarjoamalla innovatiivisia ja luotettavia lääkkeitä ja tuotteita. Pohjoismaissa Astellasilla on noin 130 työntekijää. Tanskassa Kööpenhaminassa sijaitseva pääkonttori vastaa Pohjoismaiden myynnistä, markkinoinnista, hallinnosta ja kliinisestä tutkimuksesta.
Lähdeviitteet
[1] Ananthakrishnan AN. Clostridium difficile infection: epidemiology, risk factors and management. Nat Rev Gastroenterol Hepatol 2011;8:17-26.
[2] Davies KA, et al. Second report from the EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with Diarrhoea (EUCLID) PO753. Presented at ECCMID 2014.
[3] Bauer MP et al. Clostridium difficile infection in Europe: a hospital-based survey. Lancet 2011; 377:63-73.
4 Kuijper EJ, Coignard B, Tull P. Emergence of Clostridium difficile-associated disease in North America and Europe. Clin Microbiol Infect 2006;12 Suppl 6:2–18.
[5] Davies KA. Increased diversity of C. difficile PCR-ribotypes across European countries and disparity of 027 prevalence; results of a European prevalence study of Clostridium difficile infection (EUCLID) Presented at ECCMID 2014.
6 Poutanen SM, et al. Clostridium difficile-associated diarrhoea in adults. CMAJ 2004;171:51–8.
7 Kelly CP, et al. Clostridium difficile infection. Ann Rev Med 1998;49:375–390.
8 Crobach MJ, et al. European Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases (ESCMID): Data review and recommendations for diagnosing Clostridium difficile-infection (CDI). Clin Micro Infect 2009;15:1053–1066.
9 Pepin J, et al. Increasing risk of relapse after treatment of Clostridium difficile colitis in Quebec, Canada. Clin Infect Dis 2005;40:1591–7.
10 Bouza E, et al. Results of a phase III trial comparing tolevamer, vancomycin and metronidazole in patients with Clostridium difficile-associated diarrhoea. Clin Micro Infect 2008;14(Suppl 7):S103-4.
11 Lowy I, et al. Treatment with Monoclonal Antibodies against Clostridium difficile Toxins. N Engl J Med 2010;362;3:197-205.
12 Louie TJ, et al. Fidaxomicin versus vancomycin for Clostridium difficile infection. N Engl J Med 2011;364:422–31.
13 Bauer MP, et al. European Society of Clinical Microbiology and Infectious Disease (ESCMID): treatment guidance document for Clostridium difficile-infection (CDI). Clin Micro Infect 2009;15: 1067-79.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1