Tutkijat ovat tunnistaneet neljä uutta geenialuetta, jotka vaikuttavat syntymäpainoon. Kasvua säätelevät geenit alkavat vaikuttaa hyvin varhaisessa vaiheessa. Laajan kansainvälisen tutkimuksen tulokset antavat tärkeitä viitteitä niistä mekanismeista, jotka vaikuttavat vauvan kasvuun kohdussa. Ne voivat lopulta auttaa paremmin ymmärtämään, kuinka raskauden aikana tulisi hoitaa kasvuongelmia. Tutkimus on julkaistu arvostetun Nature Geneticsin verkkojulkaisussa, ja suomalaisosiota on rahoittanut muun muassa Suomen Akatemia.
Yksi uusista geenialueista on yhteydessä aikuisten verenpaineeseen ja kolme on yhdistetty aikuisten aineenvaihduntaan. Tutkimuksessa on löytynyt ensimmäinen näyttö sille, että syntymäpaino ja aikuisena mitattu verenpaine ovat yhteydessä toisiinsa. Kahden alueen tiedetään olevan yhteydessä pituuteen aikuisena. Aineenvaihduntaan vaikuttavat geenit puolestaan osittain selittävät, miksi pienipainoisilla vauvoilla on suhteellisesti enemmän kroonisia sairauksia myöhemmin elämässään.
Tutkimuksessa analysoitiin lähes 70 000 eurooppalaista 43 eri tutkimuksessa, joissa oli tutkittu raskautta ja syntymää. Uusien geenialueiden lisäksi tutkimus vahvisti kolme aikaisemmin löydettyä geenialuetta.
Pidemmän aikaa on jo tiedetty, että pienipainoisina syntyvät lapset ovat suuremmassa riskissä sairastua kroonisiin tauteihin kuten tyypin 2 diabetekseen ja sydän- sekä verisuonitauteihin, mutta syitä tunnetaan edelleen hyvin huonosti. Tähän mennessä on löydetty kolme geneettistä aluetta, jotka vaikuttavat syntymäpainoon ja joista kaksi on liitetty myös lisääntyneeseen tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Syntymäpainoon vaikuttavat voimakkaasti myös useat ympäristötekijät. Siksi tutkijoiden mukaan oli yllättävää nähdä, että löydettyjen geenien yhteisvaikutus vauvojen painoon oli yhtä voimakas kuin äidin raskauden aikainen säännöllinen tupakointi, jonka tiedetään johtavan pienempipainoisten vauvojen syntyyn.
Suomalaistutkimuksista olivat mukana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimus LASERI, kaksi Pohjois-Suomen kohorttitutkimusta vuosina 1966 ja 1985–86 syntyneistä eli NFBC:t, Helsingin syntymäkohorttitutkimus HBCS, Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti STRIP ja Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus PANIC.
Suomen Akatemian lisäksi tutkimusta ovat Suomessa rahoittaneet Biocentrum Helsinki, Emil Aaltosen säätiö, Euroopan unioni, Juho Vainion Säätiö, Kela, Kulttuurirahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Medical Research Council (UK), Oulun yliopisto ja Biocenter Oulu, Paavo Nurmen Säätiö, sosiaali- ja terveysministeriö, Sigrid Juseliuksen Säätiö, Sitra, Sydäntutkimussäätiö, Turun yliopistosäätiö, Wellcome Trust (UK), Yrjö Jahnssonin säätiö sekä Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistolliset sairaalat.
Artikkeli on julkaistu Nature Geneticissä 2.12.2012. DOI 10.1038/ng.2477 http://www.nature.com/ng/journal/vaop/ncurrent/full/ng.2477.html
Lisätietoja antavat:
• professori Terho Lehtimäki, Laseri-tutkimus, Tampereen yliopisto, p. 03 3117 4066 tai 050 4336 285, [email protected]
• akatemiaprofessori Olli Raitakari, Laseri-tutkimus, Turun yliopisto, p. 02 333 7556 tai 040 768 2897, [email protected]
• professori Marjo-Riitta Järvelin, Pohjois-Suomen kohorttitutkimus NFBC, Oulun yliopisto ja Imperial College London, Englanti, p. 040 5606043 tai +44 7725 41467 , [email protected]
• professori Timo Lakka, PANIC-tutkimus, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 7707 329, [email protected]
• professori Olli Simell, Strip-tutkimus, Turun yliopisto, p. 02 313 3490, [email protected]
• professori Johan Eriksson, HBCS-tutkimus, Helsingin yliopisto, p. 09 191 27557, [email protected]
Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
[email protected]
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1