Kuuloliitto on huolissaan ikääntyneiden kuulovammaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Vammaislainsäädäntö ja kuulonhuollon palvelut pitää toteuttaa niin, etteivät vanhusten kokema yksinäisyys ja osattomuus lisäänny huonokuuloisuuden takia. Monilla palveluilla pystytään tukemaan ikääntyneiden itsenäistä elämää.
Kuuloliitto pelkää, että vammaislainsäädännön uudistus vaikeuttaa tulevaisuudessa ikäihmisten asemaa.
– Ikääntyneiden ja vammaisten välille ei saa luoda keinotekoista vastakkainasettelua, sanoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu.
Ikään perustuvat soveltamisrajoitukset ovat sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestön näkökulmasta suurin uhkatekijä vammaislainsäädäntöä uudistettaessa. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittamisen tuloksena uhkaa käydä niin, ettei uutta vammaislakia sovelleta henkilöön, jonka toimintakyky on heikentynyt ikään liittyvän sairauden tai toimintarajoitteen vuoksi.
– Vammaislainsäädännön uudistuksella tavoitellaan sitä, ettei palvelun saanti riippuisi vamman syntytavasta tai diagnoosista. Jos lakiin kuitenkin tulisi ikään liittyvä soveltamisrajaus, olisi se ristiriidassa tavoitteen kanssa, tähdentää Kuuloliiton lakimies Pamela Sarasmo.
– Esimerkiksi hälytysjärjestelmiä, kuten täristimellä varoittavaa palohälytintä, ei ehdotetun uuden vammaislainsäädännön perusteella välttämättä korvattaisi ikähuonokuuloisille henkilöille.
Uudistettava vammaislainsäädäntö koskee sosiaalihuollon palveluja. Terveydenhuoltoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen sovelletaan jatkossakin terveydenhuoltolakia. Mahdollinen vammaislainsäädännön uudistus ei siis vaikuta kenenkään oikeuteen saada tarvittavia kuulokojeita.
Kuuloliiton juhlavuoden teemana ”Kuulolla koko iän”
Kuuloliitto keskittyy juhlavuotenaan ikäkuuloon. Teeman ympärillä on kiinnitetty huomiota siihen, miten ikääntyneen huonokuuloisen esteetöntä osallistumista esimerkiksi sosiaalisiin tapahtumiin tuetaan ja miten estetään se, että huonokuuloisuus kutistaa ikääntyneen arjen kodin seinien rajaamaksi. Juhlavuoden tapahtumat huipentuvat ensimmäistä kertaa vietettävänä, valtakunnallisena Kuulopäivänä, jota vietetään Kuuloliiton perustamispäivänä 2.6. Kesäkuun alussa juhlatapahtumia järjestetään noin 30 paikkakunnalla. Esimerkiksi Tampereella järjestetään yleisöluento ikäkuulosta. Lisäksi Helsingin Kuuloyhdistyksen Kuulopäivässä 3.6. puhutaan ikääntymisestä, vertaistuesta ja kuulonäkövammasta.
Huonokuuloisten etujen ajaminen on ollut tärkeä osa Kuuloliiton toimintaa sen perustamisvuodesta 1930 lähtien. Kuuloliitolla on 86 jäsenyhdistystä ja yli 16 000 henkilöjäsentä. Suurin osa järjestön rahoituksesta tulee Raha-automaattiyhdistykseltä. Jonkinasteinen kuulonalenema on noin 750 000 suomalaisella. Suomessa on noin 100 000 kuulokojeen käyttäjää, ja arviolta 300 000 hyötyisi kuulokojeen käytöstä.
Tiedustelut ja haastattelupyynnöt: viestintäpäällikkö Juha Hietala (j[email protected], 050-569 7978)
Lisätiedot kuulopäivän tapahtumista:
http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/tapahtumat/?Event_ID=2090
Kuuloliitto on sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, joka järjestää myös kuntoutustoimintaa. Liitto muodostuu 86 jäsenyhdistyksestä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1