Vesivoimalaitosten tehonkorotusten mittava investointiurakka alkoi jo 1990-luvulla ja on nyt loppusuoralla. Säätövoiman lisäämiseksi ja vesivoiman lisäystavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan mahdollisuus investoida myös uusiin vesivoimalaitoksiin.
Suomen vesivoiman vuosituotannon lisäystavoite on n. 500 GWh vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna. Näin vesivoiman vuosituotanto olisi vuonna 2020 kaikkiaan 14 000 GWh.
Vuodesta 2006 laskien tehonkorotusten, vedennostojen ja uoman perkausten tuoma lisä sähköntuotantoon on n. 285 GWh/ vuosi. Vuoteen 2020 mennessä toteutunee lisäksi 70 GWh:n lisäenergian tuotantoa vastaavat tehonkorotukset. Kansallisesta tavoitteesta siis noin 70 % saavutetaan näillä toimilla.
SÄÄTÖVOIMAN TARVE LISÄÄNTYY
Vesivoima on kotimainen, uusiutuva ja päästötön energiamuoto. Säädettävyydeltään se on ylivertainen tapa tuottaa sähköä. Siirryttäessä yhä vähäpäästöisempään energiantuotantoon investoinnit kohdentuvat mm. tuulivoimaan ja ydinvoimaan, joiden säädettävyys on heikko. Samalla polttoaineisiin perustuva säätökykyinen sähköntuotanto vähenee.
Tulevaisuudessa tarvitsemmekin yhä enemmän säätökykyistä tuotantoa, toteaa johtaja Jukka Leskelä.
– Vesivoimaa lisäämällä voimme lisätä sähköjärjestelmän toimivuutta puhtaalla ja kestävällä tavalla.
LISÄPOTENTIAALIA UUSISTA LAITOKSISTA
Suomen nykyinen vesivoimakapasiteetti on n. 3190 MW. Rakentamatonta potentiaalia on vielä ja myös investointihalukkuutta löytyy. Hankkeiden toteutumiseksi tarvitaan kuitenkin vesivoimalle myönteisempi ilmapiiri.
Vuonna 2011 vesilain mukainen lupa myönnettiin yhdelle yli 10 MW vesivoimalaitokselle eli Kemijoelle suunnitellulle Sierilän voimalaitokselle. Voimalaitoksen suunniteltu teho on 44 MW ja sähköntuotanto 155 GWh. Lisäksi viime vuonna myönnettiin Lapuanjokeen neljälle pienvoimalalle vesilain mukaiset luvat, joita odotettiin toistakymmentä vuotta sekä Haukijokeen lupa yhdelle pienvesivoimalaitokselle.
Kaikista näistä myönnetyistä luvista on tehty valituksia, ja saattaa kestää vielä useita vuosia ennen lopullisen päätöksen saamista. Lupaprosessien venyminen on valitettavaa.
Vuoden alussa voimaan tulleessa uudistetussa vesilaissa halutaan mahdollistaa vesivoimalaitosten rakentaminen myös tulevaisuudessa. Myös säätövoiman tärkeys tunnistetaan entistä paremmin. Toiminnanharjoittajat toivovat, että uudistetun vesilain linjaukset helpottavat jatkossa myös lupamenettelyä.
TEHONKOROTUSTEN JÄLKEENKIN ENERGIAA HUKATAAN TULVA-AIKOINA
Energiaa valuu tulvavesien mukana hukkaan tehonkorotusten jälkeenkin, sillä voimalaitosten kapasiteetti ei riitä tulvahuippujen energian talteenottamiseen. Suomen rakennetuissa vesistöissä ei ole kevättulvien vesimäärille riittävästi varastoja, jotta sulamisvedet voitaisiin haluttuna ajankohtana hyödyntää sähköntuotannossa. Varastotilavuuden lisääminen toisi lisää uusiutuvaa energiantuotantoa sekä parantaisi tulvasuojelun tasoa ja laitosten säätökäyttömahdollisuuksia.
Lisätiedot:
Johtaja Jukka Leskelä, sähköntuotanto, puh. 050 593 7233, [email protected]
Asiantuntija Kati Takala, sähköntuotanto, puh. 040 5288 435, [email protected]
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1