Työntekijät uskovat työnantajia useammin, että panostukset työhyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat kokonaisvaltaisesti yrityksen menestykseen, kuten taloudelliseen tulokseen ja asiakastyytyväisyyteen. Tämä käy ilmi LähiTapiolan ja Elon teettämästä Kilpailukykyä työhyvinvoinnista -tutkimuksesta.
LähiTapiolan ja Elon maaliskuussa toteuttamassa tutkimuksessa kartoitettiin työhyvinvoinnin kehittämistä suomalaisissa yrityksissä. Kysely suunnattiin sekä työntekijöille että työnantajille. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy.
Työnantajien ja työntekijöiden näkemykset eroavat monissa kysymyksissä
Kyselyyn vastanneista työntekijöistä noin puolet kertoo omalla työpaikalla tehtävän konkreettisia, säännönmukaisia toimia henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Työntekijöiden enemmistö uskoo, että työhyvinvointiin ja terveyteen panostamalla voidaan vaikuttaa yrityksen menestykseen, kuten taloudelliseen tulokseen, asiakastyytyväisyyteen ja työntekijöiden luovuuteen.
Työnantajat eivät näe työhyvinvointipanostuksilla ja yrityksen menestyksellä aivan näin selkeää yhteyttä. Alle puolet työnantajista näkee, että työhyvinvoinnin toimenpiteillä on ollut vaikutusta yrityksen taloudelliseen tulokseen, asiakastyytyväisyyteen tai uusien innovaatioiden syntymiseen.
”Tämän tuloksen valossa voidaan pohtia, onko työpaikkojen työhyvinvointitoiminta aidosti edistänyt työhyvinvointia. Yksittäiset virkistyspäivät eivät varmastikaan vaikuta yrityksen menestykseen. Sitä vastoin pitkäjänteinen, työpaikalla tapahtuva kehittämistyö parantaa sekä työhyvinvointia että yrityksen taloudellista tulosta”, pohtii työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Annarita Koli työeläkeyhtiö Elosta.
Kyselyssä työnantajat arvioivat työyhteisön hyvinvoinnin tasoa omalla työpaikalla myönteisemmin kuin työntekijät. Työnantajien antama keskiarvo työyhteisön hyvinvoinnille oli 7,9, kun työntekijöiden antama arvosana oli keskimäärin 6,8. ”Parannettavaa siis vielä on, mutta kehitys on ollut viime vuosina varsin myönteistä, erityisesti yritysten taloudellinen tilanne huomioon ottaen”, toteaa johtaja Sari Seppi-Laitinen LähiTapiolasta.
Eroa on myös siinä, miten työnantajat ja työntekijät uskovat työhyvinvointitoimien vaikuttavan henkilöstön vaihtuvuuteen ja työnantajaan sitoutumiseen. Työntekijöistä yli 80 prosenttia uskoo hyvinvointitoimien vaikuttavan vaihtuvuuteen, kun työnantajista siihen uskoo alle puolet vastaajista.
”Työhyvinvoinnin käsite on hieman epäselvä, mikä heijastuu myös tutkimuksen tuloksista. Käsitteitä olisi tarpeen täsmentää yleisessä keskustelussa”, Sari Seppi-Laitinen sanoo.
Millä keinoilla kohti hyvinvointia ja tuottavuutta?
Työntekijöiden mielestä työyhteisön hyvinvointia voidaan parantaa parhaiten avoimen keskustelun ja viestinnän sekä hyvien vaikutusmahdollisuuksien avulla. Erilaisista palveluista työntekijöitä kiinnostavat henkisen hyvinvoinnin ja stressinhallinnan työkalut. Työnantajat puolestaan näkevät tärkeänä terveellisiin elämäntapoihin panostamisen.
Tutkimuksessa todetaan, että työterveyshuolto tulisi virittää tukemaan nykypäivän työelämää. Elon asiantuntijalääkäri Kari-Pekka Martimo haastaa suomalaiset työpaikat vaatimaan omilta työterveyshuolloiltaan enemmän sellaista tukea, joka edistää yrityksen omaa toimintaa, henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia: ”Yhteistyössä työpaikan kanssa voidaan esimerkiksi etsiä joustoja ja sairauspoissaoloille vaihtoehtoja. Työterveyshuoltohan pyrkii palvelemaan elinkeinoelämää, ja asiakkaiden tehtävä on vaatia enemmän tukea oman toimintansa kehittämiseen.”
Tutkimuksessa valtaosa työnantajista koki työterveyshuollon tuottavan arvoa yrityksille ja arvioi työterveyshuollon pääpainopisteen proaktiiviseksi ja terveyttä edistäväksi.
”Tulos on ristiriidassa työterveyden todellisen kustannusjakauman kanssa, jossa noin 2/3 kohdistuu sairauteen ja ennaltaehkäisyn osuus on vain 1/3. Voidaankin kysyä, tuntevatko työnantajat työterveyshuollon perimmäisen tarkoituksen ennaltaehkäisevänä ja terveyttä edistävänä toimintana vai sairauksien hoitopaikkana”, yksikönjohtaja Jarno Mäkinen LähiTapiolasta sanoo.
Lisätiedot:
LähiTapiola, palvelujohtaja Sari Seppi-Laitinen, puh. 040 772 3940
LähiTapiola, yksikönjohtaja Jarno Mäkinen, puh. 040 801 8541
Elo, työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Annarita Koli, puh. 020 703 5117
Elo, asiantuntijalääkäri Kari-Pekka Martimo, puh. 020 703 5944
Lisätietoja tutkimuksien toteutuksesta:
Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan ja Elon toimeksiannosta kyselytutkimukset työntekijöiden ja työnantajien parissa suomalaisten työpaikkojen työhyvinvoinnista.
Työtekijäkyselyn otos kerättiin 4.-23.3.2016 sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 1193 työikäistä henkilöä ympäri Suomen. Tutkimuksen otos edustaa 18-65 -vuotiaita suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna. Eri koulutustaustat ja ammattiasemat ovat tasapuolisesti edustettuna otoksessa. Joka kolmas työskentelee yrityksessä, joka työllistää yli 500 henkeä ja joka kolmas työskentelee alle 50 hengen yrityksessä.
Työnantajakyselyn otos kerättiin 2.-23.3.2016 sähköisellä kyselyllä sekä puhelinhaastatteluin. Kyselyyn vastasi 867 yrityksen ylintä johtoa edustavaa ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä eri kokoisista yrityksistä ympäri Suomen. Vastaajista 55 % toimii palkkajohtajana ja 45 % työnantajayrittäjänä. Vastaajista 46 % on toimitusjohtajia, 28 % henkilöstöjohtajia ja –päälliköitä ja 26 % edustaa yrityksen muuta johtoa. Kaksi kolmesta vastaajasta kertoo tekevänsä itse päätöksiä henkilöstön hyvinvointiin liittyen ja yksi kolmesta osallistuu päätöksentekoon, muttei itse tee päätöksiä.
LähiTapiola on suomalainen keskinäinen, asiakkaidensa omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä- yritys- ja yhteisöasiakkaita. LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. LähiTapiola-ryhmään kuuluvat valtakunnalliset LähiTapiola Vahinkovakuutus, LähiTapiola Henkiyhtiö, LähiTapiola Varainhoito ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito sekä 20 alueyhtiötä.
www.lahitapiola.fi
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo on asiakkaidensa omistama työeläkeyhtiö, joka huolehtii asiakasyritystensä työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta. Elo vastaa noin 500 000 työntekijän ja yrittäjän tulevista eläkkeistä, huolehtii 220 000 eläkkeensaajasta ja 20 miljardin euron sijoitusomaisuudesta. www.elo.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1