Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuottavuus on Suomessa kasvanut suhteellisen nopeasti, keskimäärin noin kolme prosenttia vuodessa. Erot toimialojen välillä ovat olleet suuria. Suomen hyvä kehitys on ollut liian harvojen toimialojen varassa.
Olennaista on, miten Suomessa pystytään vastaamaan tuottavuuden pitkän ajan haasteisiin. Finanssikriisin pyörteistä huolimatta käytettävissä olevien työtuntien määrä alkaa vuodesta 2010 lähtien pienentyä, mikä korostaa tuottavuuden kasvun merkitystä.
- Elvytystoimien tulee työllisyyden parantamisen ohella vastata tuottavuuden pitkän aikavälin haasteisiin. Taloutta ei missään nimessä kannata elvyttää tuottavuuden kustannuksella, sillä hyvinvointi perustuu vain ja ainoastaan tuottaviin työpaikkoihin, sanoo EK:n vastaava ekonomisti Simo Pinomaa.
Keskeistä tuottavuuden kannalta on lisätä työskentelyn ja yrittämisen motivaatiota. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että kannustavalla ja yrityksen tulosta heijastavalla palkkauksella voidaan parantaa tuottavuutta.
Ankara ansiotuloverotus kuitenkin vie tehoja kannustavasta palkkapolitiikasta. Erityisesti keski- ja hyvätuloisten verotus on Suomessa edelleen erittäin kireää. Siksi työn verotuksen suunnitelluista kevennyksistä tulee pitää kiinni.
Tuottavuuden kannalta on myös tärkeää, että työmarkkinoiden rakennemuutosta ei estetä vaikeuttamalla työsuhteiden solmimista ja purkamista tai rajoittamalla erilaisia työsuhdemuotoja.
- Talouden perusedellytys on tehottomien yritysten häviäminen ja uusien vahvojen yritysten syntyminen. Rakennemuutosta edistää myös työvoiman ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus sekä viranomaisten nopea reagointi koulutus- ja osaamistarpeisiin, Pinomaa korostaa.
Julkisen sektorin tuottavuuden tehostamisessa ovat avainasemassa hallinnon toimivampi työnjako, kilpailuttaminen, kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen sekä valtion tuottavuusohjelman noudattaminen.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1