A-Insinöörien uusi infrasuunnittelun toimialajohtaja Vesa Järvinen arvioi, että tietomalli voi säästää useita prosentteja sillanrakentamisen kustannuksista. Viiden miljoonan siltahankkeessa jo prosenttikin tarkoittaa 50 000 euron säästöjä tilaajalle.
Tietomalli tarjoaa keinoja, joilla sillansuunnittelija huomioi entistä täsmällisemmin muiden suunnitteluosapuolien vaatimukset. Suunnitelmien yhteensovittaminen vaatii tarkkuutta, sillä esimerkiksi teiden ja vesiväylien koordinaatistot ja mittayksiköt vaihtelevat. Tietomallissa mittayksiköt esitetään yhteismitallisina, jolloin lopputulosta voi tarkastella yhtenäisenä kolmiulotteisena mallina.
”Työtavat ovat muuttuneet valtavasti. Vielä 1990-luvun puolivälissä tietoa siirrettiin perinteisin kirjein ja faksein ja suunnitelmat saatettiin piirtää käsin odottamaan arkistoon kohteen toteuttamista. Projektien läpimenoajat ovat lyhentyneet huomattavasti. Hankkeet tapahtuvat tässä ja nyt”, Vesa Järvinen tiivistää suunnittelun uudet vaatimukset.
Tietomalli tulee nopeuttamaan työtä suunnittelu- ja rakennusvaiheissa. Tietomallintaminen parantaa suunnitelmien laatua ja helpottaa hankekokonaisuuden tarkastelua. Kaivu-, louhinta- ja täyttötyön määrä on etukäteen tarkasti tiedossa ja hyödynnettävissä koneohjauksessa. Tämä kaikki tarkoittaa, että budjetti ja aikataulu pitävät entistä paremmin.
”Suunnittelutyötä voitaisiin nykymenetelmin ja -työvälinein tehostaa jonkin verran, mutta tietomalliajattelu tuo vielä selvästi suuremmat mahdollisuudet ja edut niin suunnitteluun kuin rakentamiseen ja ylläpitoon”, Järvinen korostaa.
Tietotekniikka ei ratkaise kaikkia ongelmia, vaan suunnittelijan pitää ymmärtää tietomalliajattelun periaatteet. Esimerkiksi tietomallinnuksen ohjelmistot on kehitetty alun perin talosuunnitteluun ja siksi niistä vielä osin puuttuu sillansuunnittelussa tarvittavat kaarevat elementit. Ohjelmistojen kehitystyössä otetaan kuitenkin huomioon sillansuunnittelutyönkin tarpeet. Taitava suunnittelija osaa päivityksiä odottaessa kiertää ohjelmistojen rajoitteet.
”Valveutuneet suunnittelijat ja tilaajat ovat olleet tietomallinnuksen kehityksessä avainasemassa. Tietomallien hyödyntäminen on koko rakennusketjussa kuitenkin monelta osin vielä alkutekijöissään. Seuraavaksi pitää saada tuotannosta ja työmaatoteutuksesta vastaavat toimijat ymmärtämään ja oppimaan hyödyt nykyistä paremmin”, kuvailee Järvinen tilannetta. ”Suunnittelijoina työnnämme vielä vaunua ylämäkeen, mutta pian ylös päästyämme voimmekin sitten nauttia myötämäestä yhdessä.”
Suunnittelutoimintojen keskinäinen viestintä helpottuu, kun kaikki puhuvat samasta asiasta. Kolmiulotteinen malli paljastaa yhteensopivuusongelmat. Se auttaa sähkö-, valaistus-, sillan- ja pohjarakennesuunnittelijoita sekä väylän suunnittelijoita hahmottamaan oman työnsä vaikutuksen kokonaisuuteen.
Isoisän silta – tietomallinnuksen edelläkävijä
Helsinkiin vuonna 2016 valmistuva Isoisän silta yhdistää Mustikkamaan ja Kalasataman. Teräksestä rakennettava silta poikkeaa aikaisemmista siltahankkeista siten, että tilaaja eli Helsingin kaupungin rakennusvirasto, HKR, teki urakkakyselyn tietomallin pohjalta. Urakoitsijan toimintaa ohjataan myös projektin aikana mallia hyödyntäväksi.
Helsingin kaupunki päätti, että elokuun 2014 alusta lähtien kaikki sillat ja taitorakenteet pitää jatkossa mallintaa. Toiminnallaan Helsingin kaupunki näyttää esimerkkiä koko toimialalle.
A-Insinöörit on hankkeen rakennuttajakonsultti ja valvoja. Tietomallien erityisasiantuntija Antti Pekkala on ollut mukana valmisteluvaiheesta alkaen. Tietomallin rakensi Paavo Hassinen Insinööritoimisto Pontekista. A-insinööreiltä mukana hankkeessa ovat myös Minna Salonsaari tietomallin tarkastajana ja Juha Noeskoski projektipäällikkönä.
”Isoisän sillassa määrälaskentaa ei jätetty urakoitsijoille, joiden osaaminen ja kokemus tietomallien käytöstä on vielä vähäinen. HKR teetti tietomallin ja vastasi sen pohjalta tehdyn määrälaskennan oikeellisuudesta. Urakoitsijan riski poistui ja urakan hinta saatiin näin pienemmäksi”, pohtii HKR:n projektijohtaja Ville Alajoki.
Määrälaskennan ohella tietomalli auttaa viestimään ja keräämään ylläpidon aikanaan tarvitsemia tietoja. Työn aikana urakoitsija lisää tietomalliin aikatauluja ja valvoja omat kommenttinsa. Mallin avulla voidaan tulostaa vaikkapa määräluetteloita, piirustuksia ja havainnekuvia valmiista sillasta.
HKR on harjoitellut tietomallien hyödyntämistä vuodesta 2008 lähtien. Ensimmäinen hanke oli Crusellin silta Salmisaaren ja Jätkäsaaren välillä. Silloin tietomalli toimi tarjouslaskennassa ja työmaalla lisäinformaationa. Vaikka itse urakkaa ei rakennettu mallipohjaiseksi, urakoitsija yritti hyödyntää sitä ja osin onnistuikin siinä. Myös Isoisän siltaa rakennettaessa kannustus tietomallin käyttöön toimii, sillä urakoitsija on päättänyt toteuttaa lähes kaikki bonukseen oikeuttavat lisätyöt.
”Norjalaiset ovat laskeneet tilastoperusteisesti, että pelkästään suunnitelmien virheettömyyden kustannussäästö mallipohjaisissa väylähankkeissa on noin 4 %. Tuossa laskelmassa ei ole vielä huomioitu tietomallin tuomaa tehokkuutta työmaalla, joka on vielä paljon suurempi asia. Sillansuunnittelun kustannukset ovat yleensä 5-8 prosenttia koko hankkeen kustannuksista. Oma arvioni on, että tarkkuuden tuomat säästöt ja työmaan tehostuminen tietomallin avulla maksavat nämä hyvinkin takaisin. ’Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty’ -periaate pätee siis tässäkin tapauksessa”, tiivistää Alajoki.
Tietomallin toinen merkittävä kustannushyöty on vaihtoehtojen ja/tai haittojen simulointi. Ennen vaihtoehtoisten ratkaisujen kokeileminen oli valtava työ, johon mielikuvitus ja laskentakapasiteetti eivät riittäneet tai työ ei yksinkertaisesti kannattanut.
”Suomi on kymmenen tietomallien kärkimaan joukossa. Iso-Britanniassa ministeri on edellyttänyt tietomallien käyttöä kaikessa rakentamisessa vuodesta 2016 lähtien. Käsky on saanut kehitykseen vauhtia ja vaikka olemme vielä osaamisessamme samalla viivalla, ovat he menossa meistä ohi.”, Alajoki kertoo.
Järvinen on samoilla linjoilla Alajoen kanssa. ”Tietomallintaminen luo kilpailuetua rakentamiseen. Meillä Suomessa on kaikki mahdollisuudet kehittyä tällä alalla maailman huipuksi. Tilaajana HKR on ollut siltahankkeellaan eturintamassa.”
Kuva: Havainnekuva Isoisän sillasta (Pontek)).
A-insinoorit_Isoisansilta_havainne.jpg
Koko: 0,84 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3300x2476A-insinoorit_Isoisansilta_havainne.jpg
Koko: 0,84 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3300x2476© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1