Seurakuntien verotulot kasvoivat vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna. Seurakunnat onnistuivat alentamaan toiminnan kustannuksia jo kolmatta vuotta peräkkäin. Investointeja karsittiin. Yhteenlaskettujen rahavarojen määrä kasvoi ja lainamäärä pieneni.
Reilulla puolella seurakunnista talous oli tasapainossa tai ylijäämäinen. Neljäsosalla seurakunnista talous oli pääosin tasapainossa. Joka viidennen seurakunnan talous oli useilla tunnusluvuilla mitattuna vaikeuksissa. Vuonna 2015 seurakuntatalouksia oli 290.
Seurakunnat onnistuivat säästämään toiminnan kustannuksissa kolmatta vuotta peräkkäin. Vuonna 2015 toimintakate, eli toiminnan tuottojen ja kulujen erotus pieneni noin kolme miljoonaa euroa. Toimintatuotot jatkoivat kasvuaan ja olivat yhteensä 186 miljoonaa euroa. Toimintakulut pysyivät likimain ennallaan ja olivat 1 041 miljoonaa euroa.
Seurakuntien henkilöstökulut alenivat kolmatta vuotta peräkkäin vuonna 2015. Ne olivat 625 miljoonaa euroa. Rahapalkat sivukuluineen alenivat vajaan prosentin eli noin viisi miljoonaa euroa. Toimintakulut vähennettynä henkilöstökuluilla kasvoivat reilun prosentin 415 miljoonaan euroon. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankita seurakunnissa väheni kolme prosenttia 108 miljoonaan euroon. Annettujen avustusten määrä kasvoi reilun prosentin 41 miljoonaan euroon. Kiinteistöveroja seurakunnat maksoivat yhteensä noin 13 miljoonaa euroa, jossa kasvua reilut kolme prosenttia.
Verotulot kasvoivat vajaat kaksi prosenttia eli noin 18 miljoonaa euroa 1030 miljoonaan euroon. Kirkollisverotuotto kasvoi 9 miljoonaa euroa ja osuus yhteisveron tuotosta lähes 9 miljoonaa euroa. Vuodesta 2016 alkaen seurakunnat eivät enää ole saaneet osuutta yhteisöveron tuotosta. Tilalle tuli 114 miljoonan euron suuruinen valtionrahoitus seurakuntien lakisääteisten tehtävien rahoittamiseksi. Rahoituksen taloudellinen vaikutus on 120 miljoonaa euroa, koska seurakuntien verotuskustannukset alenivat 6 miljoonalla eurolla. Seurakunnat maksoivat valtiolle noin 21 miljoonaa euroa verojen keräämisestä. Seurakuntien maksut Kirkon keskusrahastolle kasvoivat vajaan prosentin.
Rahoitustoimen nettotuotto oli vajaat 42 miljoonaa euroa, jossa kasvua noin 51 prosenttia. Vuosikatetta kertyi noin 36 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna eli noin 134 miljoonaa euroa.
Investoinnit supistuivat reilut 26 prosenttia 84 miljoonaan euroon. Investoinneista valtaosa oli korjausinvestointeja.
Seurakuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos lähes kaksinkertaistui 28 miljoonasta eurosta 55 miljoonaan euroon. Tilikauden tulos oli negatiivinen kolmasosalla seurakunnista (määrä aleni kahdeksalla seurakuntataloudella).
Seurakuntien rahavarallisuus kasvoi 57 miljoonaa euroa 776 miljoonaan euroon. Edellisten tilikausien ylijäämä taseessa oli yhteensä 924 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja seurakunnilla oli 83 miljoonaa euroa.
Seurakuntien tasearvojen mukainen pysyvä käyttöomaisuus oli 2,1 miljardia euroa. Kirkkojen, seurakuntakeskusten ja muiden seurakunnallisten rakennusten tasearvot olivat yhteensä 1,2 miljardia euroa. Seurakuntien yhteen laskettujen taseiden loppusumma oli 3,3 miljardia euroa.
Lisätiedot:
Seurakuntien tilinpäätöstiedot löytyvät Sakasti-palvelusta: sakasti.evl.fi/Tilastot/Seurakuntien talous/Tilinpäätöstiedot
Taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander, p. 050 349 6902, [email protected]
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kirkon tiedotuskeskus välittää ajantasaista tietoa kirkosta medialle ja suurelle yleisölle. Kirkon verkkosivusto osoitteessa evl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1