Rakennusalan yritykset ovat onnistuneet siirtymisessään käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään kohtuullisen hyvin. Järjestelmä on kuitenkin teettänyt yrityksissä runsaasti hallinnollista työtä.
Eniten ongelmia ovat aiheuttaneet lakiin liittyvät tulkintaepäselvyydet ja näistä johtuvat veroriskit. Samalla yrityksissä epäillään yhä vahvasti järjestelmän hyödyllisyyttä. Rakennusteollisuus RT selvitti tänä keväänä jäsenkyselyllä vuosi sitten voimaan tulleen lain vaikutuksia rakennusalaan.
Yrityksissä on koettu lain soveltamisessa hankalimmaksi sen määrittely, mitkä rakentamispalvelut kuuluvat menettelyn piiriin. Tulkintaongelmia on ollut myös muun muassa tilanteissa, joissa myydään samalla sekä tavaraa että palvelua tai kahta eri palvelua. Lisäksi joidenkin asiakkaiden kohdalla on ollut epätietoisuutta siitä, koskeeko käännetty arvonlisävero heitä ostajina. Virheelliset tulkinnat voivat aiheuttaa yrityksille myöhemmin ikäviä veroyllätyksiä.
Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta ei pääsääntöisesti sovelleta urakoitsijan tekemiin materiaalihankintoihin. Koska urakoitsija maksaa niistä arvonlisäveron myyjälle, mutta ei voi laskuttaa sitä omalta tilaajaltaan, urakoitsija ilmoittaa Verohallinnolle materiaalien alv-vähennykset. Talonrakentamisessa joka kolmas yritys ja erikoistuneessa rakentamisessa lähes joka toinen yritys on joutunut tekemään palautushakemuksia jokaisesta urakasta. Palautusten saaminen on viivästynyt joiltain osin kohtuuttomasti ja heikentänyt yritysten maksuvalmiutta. Melkein kymmenesosa yrityksistä ilmoitti saaneensa palautuksia vasta yli kahden kuukauden kuluttua ilmoituksesta.
”Veronpalautuksille pitäisi säätää tiukempi määräaika. Verohallinnolla kaivataan myös selkeämpää ja yhtenäisempää ohjausta lain soveltamiseen. Kokonaisuutena järjestelmään siirtyminen on kuitenkin sujunut pelättyä paremmin, missä on ollut avuksi alan oma mittava koulutus ja tiedotus”; johtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT:stä toteaa.
”Yrityksissä odotetaan nyt viranomaisilta selkeää näyttöä järjestelmän hyödyistä. Yli puolet kyselymme vastaajista katsoi, ettei käännetystä arvonlisäverosta ole ollut mitään hyötyä. Vain viidesosassa yrityksissä uskottiin, että järjestelmä lisää valtion verotuloja”, Tapio Kari summaa.
Harmaan talouden torjuntaan toivotaan lisää käytännön järkeä
Rakennusalan seuraava suuri ponnistus harmaan talouden torjumiseksi on veronumeron käyttöönotto tänä vuonna. Veronumeron vaikuttavuutta tehostaa parhaillaan valmisteltava lainsäädäntö rakennusalan tilaajien ja päätoteuttajien ilmoitusvelvollisuudesta. Lisäksi tilaajavastuulaki kiristyy heinäkuun alussa. Näiden uudistusten läpivienti edellyttää sekä viranomaisilta että yrityksiltä valtavasti resursseja ja uuden oppimista.
Esimerkiksi rakennusalan työntekijöiden yksilöimiseen tarkoitettua veronumeroa ja veronumerorekisteriä pidetään RT:ssä oivana välineenä ulkomaalaisten lähetettyjen työntekijöiden verovelvollisuuden kontrolloimiseen. Verohallinto ei kuitenkaan näe veronumerolla mitään arvoa tulevan ilmoitusvelvollisuuden kannalta, vaan vaatii muun muassa kaikkien työmaalla työskentelevien henkilöiden henkilötunnusten ilmoittamista verottajalle. Tapio Kari pitää Verohallinnon peräämiä tietoja liian yksityiskohtaisina ja kunnianhimoisina.
”Yritysten hallinnollista taakkaa ei voi määrättömästi lisätä. Kaikki uudet lainsäädäntötoimenpiteet merkitsevät rehellisille yrittäjille lisätyötä ja lisäkustannuksia. Heillä on myös täysi oikeus odottaa, että näillä uhrauksilla saadaan jotain aikaan. Talousrikollisuuden kitkemiseksi on keskityttävä sellaisiin keinoihin, jotka ovat käytännön kannalta järkeviä ja tehokkaita. Päävastuu talousrikollisten kiinnisaamisessa on viranomaisilla eivätkä ne voi tätä vastuuta ulkoistaa”, Tapio Kari painottaa.
Rakennusteollisuus RT:n kyselyyn käännetyn arvonlisäveron vaikutuksista vastasi yhteensä 286 yritystä. Yritykset edustivat infra-alaa, talonrakentamista, rakennustuoteteollisuutta ja erikoistunutta rakennustoimintaa, kuten teknistä urakointia sekä katto-, lattia- ja maalausurakointia. Kyselyn vastauksissa olivat kaikki yritysten kokoluokat melko kattavasti edustettuna. Pääosa vastaajista oli liikevaihdoltaan alle kolme miljoonan euron yrityksiä. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2012.
Lisätietoja antavat
johtaja Tapio Kari, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 0500 300 990
johtaja Kirsi Palviainen, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 050 548 1678
Tiedote ja yhteenveto RT:n käännettyä arvonlisäveroa koskevan selvityksen tuloksista löytyvät RT:n verkkosivuilta www.rakennusteollisuus.fi/ajankohtaista.
Verohallinnon Harmaan talouden tilannekuvassa I/2012 on myös selvitys rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikuttavuudesta (sivuilla 21 – 25): http://www.vero.fi/download/noname/%7B9F8EBC77-7946-4FEC-95ED-2233A2D8D028%7D/7326
Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja.
RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1