Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyer kuvailee perheyhtiön telakoilta valmistuvia autolauttoja ja risteilyaluksia moderneiksi liikkuviksi kaupungeiksi. Niissä keskenään kommunikoivat koneet ja teollinen internet ovat olleet arkipäivää jo vuosia. Hän haluaa romuttaa vanhentuneen mielikuvan telakoista työpaikkoina, joissa työskentelee vain hitsaavia työntekijöitä.
- Nykyajan alukset ovat monimutkaisia teknologisia kokonaisuuksia, jotka käyttävät jopa 200 erilaista laivatoimintaan räätälöityä it-järjestelmää. Yksittäinen risteilyalus voi koostua jopa 10 miljoonasta osasta, joiden yhteensovittaminen on todellista moniosaamisen palapeliä, kuvailee Mayer Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa.
Mayer uskoo, että Turun telakka tarvinnee lähivuosina lisää työvoimaa tulevien tilausten toteuttamiseen. Viimeisen 12 kuukauden aikana telakalle on rekrytoitu 50 uutta työntekijää. Erikoisosaajille on aina kysyntää: hitsaajia, laiva-arkkitehtejä, mekaniikan insinöörejä, teknologiaosaajia ja niin edelleen. Uusia osaajia telakka etsii yhteistyössä kotimaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.
Telakan toiminnan kehittämisessä on yhteistyökumppaneilla tärkeä asema. Yksittäisen aluksen rakentamisesta Turun telakalla jopa 80 prosenttia syntyy kumppaniverkoston käsien töinä.
Arvostetun saksalaisprofessori Jürgen Klugen mukaan Saksan talouden vahvuus perustuu edelleen valmistavaan teollisuuteen, joka on säilyttänyt monipuolisuutensa ja elinvoimaisuutensa kansainvälisessä kilpailussa.
Teollisiin innovaatioihin erikoistuneille yrityksille digitalisaatio avaa ovet nopeaan kasvuun globaaleilla markkinoilla. Kluge arvioikin, että suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa asemiaan kansainvälisillä markkinoilla, mutta se edellyttäisi enemmän rohkeutta ja avomielisempää asennetta kumppanuuksiin ja halua tarttua uusiin tilaisuuksiin.
”Olemme kasvaneet, koska olemme halunneet kasvaa”, yrittäjä Joonas Tammisto perustelee Logistic TKT Systemsin viime vuosien suuntaa.
Yrityksen linjana on ollut automaatioon panostaminen. Monissa puheissa automaatiota pidetään peikkona, joka syö työpaikat. Tammisto kertoo Visiossa tilanteen olevan päinvastainen.
”Jos emme olisi investoineet automaatioon, yrityksen toiminta ei olisi edes vanhalla tasolla. Ehkei yritystä enää edes olisi”, Tammisto painottaa.
Logisticissa automaatio on kasvattanut sekä liikevaihtoa että työntekijöiden määrää. Nyt robotteja on jo toistakymmentä ja työntekijöiden joukko on kivunnut neljäänkymmeneen.
”Automaatiotasoa nostamalla me pystymme kotiuttamaan töitä halvemman kustannustason maista. Kun järjestelmät ovat joustavia, pystymme tekemään täällä entistä paremmin myös pienempiä sarjoja”, Tammisto kertoo Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti Visiossa.
Etlan projektijohtaja Timo Nikinmaa antaa tukensa automaation työtä lisäävälle näkemykselle. Korkean kustannustason maissa automaatio pikemminkin lisää työtä kuin vähentää sitä. Se voi jopa luoda edellytyksiä tuoda takaisin töitä halvemman kustannustason maista. Edullisten työvoimakustannusten merkitys pienenee koko ajan niillä teollisuuden aloilla, joissa automaatiota voidaan helpoiten soveltaa, toteaa Nikinmaa Vision Myytinmurtaja-palstalla.
Kun tuottavuus nousee, tuotteet halpenevat. Tätä kautta automaation vaikutukset leviävät yhteiskuntaan, ja työpaikkoja voi syntyä myös muualle kuin automatisoitavaan valmistukseen. Automatisaatio ja digitalisaatio siis pikemminkin auttavat luomaan työpaikkoja kuin tuhoavat niitä, Nikinmaa toteaa.
Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan lähes 275 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1