Helsingin Sanomat kirjoitti 19. lokakuuta kunnille tietojärjestelmiä toimittavan Tieran raskaasta taipaleesta. Artikkelissa tuotiin ansiokkaasti esille yhtiön kehityskaaren kipupisteitä. Yhtenä tekijänä mainittiin yrityksen hallinto, joka oli raskas ja ajastaan jäljessä. Onkin mielenkiintoista, kuinka niin tehottomasti toimiva yritys pystyisi ohjaaman kuntaomistajiaan tehokkaisiin valintoihin. Jos Tieran perusideana on ollut järkiperäinen ja keskitetty tietohallinnon ohjelmistojen hankinta, on varsin arveluttavaa, että se samanaikaisesti tekee yhteisillä varoilla yli 20 miljoonan euron panostuksen jäsenistölleen kelpaamattomaan, ylihinnoiteltuun toiminnanohjausjärjestelmään.
Kuntakentän tämänhetkinen epäselvä tilanne on omiaan jarruttamaan kehitystoimenpiteitä. Investoinnit ovat pakostakin minimissään, mutta samalla vaarana on se, että valtiovallan tehostamisvaatimuksiin ei pystytä vastaamaan vanhoilla järjestelmillä. Noidankehän osavaikuttajana on myös kuntatyöntekijöiden eläköityminen, jolloin uudet toimijat, joita on joka tapauksessa pakko palkata, eivät osaa tai halua enää käyttää vanhentuneita järjestelmiä. Kun tällaisessa tilanteessa aletaan miettiä uusien tietohallinnon ohjelmistojen hankintaa, näyttää houkuttelevalta palkata konsultti valintaprosessia tukemaan.
Kauhuskenariona voitaisiin kuvitella tilannetta, jossa entuudestaan jo verkostoitunut konsultti kääntyy esimerkiksi Tieran puoleen, koska näin vältetään kilpailuttamisvaatimus ja säästetään (näennäisesti) aikaa ja rahaa. Lopputuloksena valitaan esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmä, joka ei olekaan muutostilanteisiin soveltuva, eli vaatii kaikissa muutostilanteissa konsultointia ja jonka ylläpitokustannukset ovat lineaarisesti kasvavat. Loppukatastrofiin voidaan hakea syitä sekä sysistä että sepistä. Julkisten varojen käyttöä ohjaa ulkopuolinen konsultti ja valintaa perustellaan poliittisin argumentein eikä käyttöönotossa painoteta oman osaamisen varmistamista.
Optimaalisessa valintatilanteessa korostuu kuntien yhteistyö ja halukkuus parhaiden käytäntöjen etsimiseen. Jos julkishallinnon edustajat voisivat luopua poliittista tai historiallisista painolasteistaan ja siirtyä ”rationaaliseen päätöksentekoon”, on mahdollista löytää tasapaino tietohallinnon ohjelmistotalojen, investointien määrärahojen ja toiminnanohjauksen tehostamisen symbioosiin. Tämä saattaa edesauttaa sellaisiin johtopäätöksiin, joissa todetaan, että suurien ja pienien toimijoiden voi olla perusteltua käyttää eri kokoluokkiin skaalattuja järjestelmiä. Tällöin isoilla kasvukeskuksilla ja pienemmillä kuntakeskuksilla voikin olla omat toimintamallinsa ja niissä omat osaajansa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1