Globalisaation ja teknologian kehittymisen myötä osaamisen merkitys korostuu entisestään. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on hävinnyt runsaasti kokonaisia ammattialoja ja kehitys ei suinkaan pysähdy, päinvastoin.
Valtioneuvoston kanslia julkaisi viime vuonna Pellervon taloustutkimuksen tekemän selvityksen Globaalitalouden haasteet Suomelle vuoteen 2030. Siinä paneudutaan mm. koulutukseen ja sen kasvavaan merkitykseen. Selvityksessä kyseenalaistetaan nykyisen koulutusjärjestelmän kyky vastata parhaalla mahdollisella tavalla tuleviin haasteisiin.
Lisää tohtoreita
– Globalisaatio tuo hyvinvointia, mutta se edellyttää, että meillä on riittävästi ihmisiä, jotka pystyvät hyödyntämään sitä. Nykyinen järjestelmä tuottaa kyllä hyvin erilaisia osaajia, mutta liian tasapäisesti tulevaisuuden vaatimuksiin, uskoo PTT:n tutkimusjohtaja Markus Lahtinen.
Nyt yliopisto-opiskelijoista harva lopettaa kandidaatin tutkintoon kolmen vuoden opiskelujen jälkeen ja näin maistereita valmistuu runsaasti. Lahtisen mukaan tulevaisuudessa tarvitaan sekä olemassa olevan tiedon hyödyntäjiä että uuden innovoijia.
– Mielestäni opinnot pitäisi jakaa tulevaisuudessa nykyistä selkeämmin. Kolmen vuoden tutkinto on hyvä pohja laajalle joukolle ihmisiä, jotka siirtyvät työelämään ja hyödyntävät muualla kehitettyä tekniikkaa. Työn ohella voidaan hankkia räätälöityä työelämää tukevaa lisäkoulutusta. Nykyistä suppeampi määrä korkeakouluopiskelijoista jatkaisi maisteritutkintoon ja näistä merkittävä osa edelleen tohtoriksi asti. Tämä mahdollistaisi nykyisillä resursseilla entistä korkeampitasoisen ja kansainvälisemmän koulutuksen aloille, joissa uuden luomiseen tarvitaan tieteellinen koulutus, arvioi Lahtinen.
Suomessa on korostettu innovoinnin merkitystä ja siihen panostetaan runsaasti myös veroeurojamme. Tutkimusjohtaja Lahtinen muistuttaa, että julkisen innovaatiojärjestelmän ja sen myötä virkamiesten tehtävä ei ole päättää, mikä on tulevaisuuden voittajateknologia.
– Vasta markkinoiden testi kertoo voittajan. Julkista järjestelmää tarvitaan visioiden luomiseen, sen ei pidä lyödä vetoa yhdenkään yksittäisen teknologian puolesta ja sijoittaa julkisia varoja siihen. Yritysten tutkimuksen ja tuotekehityksen tukeminen on perusteltua vain siltä osin, kun sen hyödyt valuvat yrityksistä ulos muualle yhteiskuntaan. Tukemisen sijaan innovatiivisten ja kasvuhaluisten yritysten riskinoton odotettuja tuottoja pitäisi parantaa lähinnä veropolitiikalla.
Peruskoulutus ei saa rapautua
Jotta korkeakouluihin saadaan riittävästi opiskelijoita, täytyy hyvästä peruskoulusta ja lukiosta pitää kiinni.
– Jos peruskoulutuksemme rapautuu, rapautuu kaikki muukin. Hyvän peruskoulun tuottaminen on kallista, mutta se on ensiarvoisen tärkeää koko Suomelle. Korkeasti koulutettujen lisäksi tarvitsemme käden taitoja omaavia ammattilaisia eikä heitä pidä kouluttaa liian teoreettisiksi, korostaa Markus Lahtinen. Hän muistuttaa, että me emme tiedä, millainen maailma on parinkymmenen vuoden kuluttua. Tiedämme vain, että se on hyvin erilainen kuin nykyisin.
Hän uskoo, että informaatioteknologian hurjimmat innovaatiot ovat vasta oven takana edessä ja maailmasta tulee entistä vaikeammin ennakoitava. Talousmyrskyt muodostuvat normaaliksi tilaksi ja bkt:n vaihtelut kasvavat. Tämä merkitsee lisääntyvää tarvetta siirtyä ammatista toiseen ja tästä syystä pystymme yhä huonommin ennakoimaan, mitä tietyssä ammatissa vaaditaan tulevaisuudessa. Näin yleisten valmiuksien kuten kielitaidon, loogisen päättelykyvyn, matemaattisten ja sosiaalisten taitojen sekä historian ymmärryksen merkitys kasvaa entisestään.
Lisätietoa artikkelista ja yhteydenotot: http://bit.ly/1k7iI2K
Julkaisija: Editori.fi