Hallitus esitti eduskunnalle 15. syyskuuta muutoksia muun muassa tuloverotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen sekä valmisteveroihin.
Ansiotulon tuloveroasteikko vuonna 2015
Valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan euromääräistä rajaa alennettaisiin 100000 eurosta 90000 euroon. Lisäksi asteikon kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehtäisiin inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla asteikon tulorajoja noin 1,5 prosentilla.
Ehdotus vuoden 2015 tuloveroasteikoksi
Lisätietoja: finanssisihteeri Filip Kjellberg, puh. 02955 30123
Muut tuloverotuksen muutokset
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2930 eurosta 2970 euroon ja vähennyksen poistumaprosenttia alennettaisiin 19 prosentista 18 prosenttiin.
Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 1010 eurosta 1025 euroon, vähennyksen kertymäprosenttia korotettaisiin 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin ja vähennyksen poistumaprosenttia korotettaisiin 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin.
Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä kasvatettaisiin korottamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 1,37:stä 1,39:ään ja alentamalla vähennyksen poistumaprosenttia 55 prosentista 54 prosenttiin.
Verotuksessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön lapsivähennys verovuosina 2015-2017. Vähennys myönnettäisiin alaikäisen lapsen huoltajalle. Vähennyksen määrä olisi 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta. Vähennys laskettaisiin enintään neljän lapsen perusteella. Yksinhuoltajalle vähennys myönnettäisiin kaksinkertaisena. Vähennys pienenisi, jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä ylittäisi 36000 euroa.
Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennettaisiin asteittain siten, että vähennyskelpoinen määrä olisi 65 prosenttia vuonna 2015, 60 prosenttia vuonna 2016, 55 prosenttia vuonna 2017 ja 50 prosenttia vuonna 2018.
Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeutta kavennettaisiin kasvattamalla omavastuuosuutta 600 eurosta 750 euroon. Osan verovuotta työttömänä olleen omavastuuosuutta pienennettäisiin 55 euron sijasta 70 eurolla jokaista täyttä työttömyyskuukautta kohti. Omavastuuosuuden korotuksen vuoksi työsuhdematkalipun verovapautta muutettaisiin siten, että työsuhdematkalippu olisi verovapaata tuloa 300 euroon asti ja 750 euroa ylittävältä osalta 3400 euroon asti.
Pääomatulojen verotusta muutettaisiin alentamalla ylemmän verokannan tulorajaa 40000 eurosta 30000 euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 32 prosentista 33 prosenttiin.
Lisätietoja: ylitarkastaja Timo Annala, puh. 02955 30318
Edustusmenojen vähennyskelpoisuus
Edustusmenojen määrästä 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista menoa elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa.
Lisätietoja: erityisasiantuntija Tarja Järvinen, puh. 02955 30089
Elokuvatuottajalle myönnetty tuotantotuki
Kotimaiselle elokuvatuottajalle valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetyn tuotantotuen verovapaus elinkeinotulon verotuksessa poistettaisiin.
Lisätietoja: Erityisasiantuntija Tarja Järvinen, puh. 02955 30089
Perintövero ja lahjavero
Perintö- ja lahjaverolain veroasteikkoja muutettaisiin korottamalla veroprosentteja kaikissa asteikkojen portaissa yhdellä prosenttiyksiköllä vuonna 2015. Väliaikaisena säädetty ylin asteikkoporras säädettäisiin pysyväksi 2016 lukien.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239
Tupakkavero
Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa ehdotetaan korotettavaksi keskimäärin yhdeksän prosenttia. Korotukset kohdistuisivat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon.
Korotuksen arvioidaan nostavan savukkeiden hintojen keskimäärin 7,1 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän irtotupakan keskimäärin 7,7 prosenttia. 20 kappaleen savukeaskin hinta nousisi noin 38 senttiä.
Korotus kasvattaisi tupakkaveron vuosituottoa 50 miljoonalla eurolla.
Lisätietoja: finanssisihteeri Veli Auvinen puh. 02955 30384 ja neuvotteleva virkamies Tanja Nurmi puh. 02955 30335
Autoverolain muutoksia
Takseille myönnettävä autoveron alennus ehdotetaan poistettavaksi vuoden 2015 alusta. Isojen erikoisvarustelujen esteettömien tilataksien, koulukuljetustaksien ja invataksien autoverotuet kuitenkin säilytettäisiin ennallaan.
Maahanmuuton yhteydessä muuttotavarana tuotavien ajoneuvojen veronalennus poistettaisiin. Maahanmuuton yhteydessä tuotavia ajoneuvoja, jotka on hankittu ennen lain voimaantuloa, koskisi kuitenkin vuoden 2017 loppuun ulottuva siirtymäaika. Siten ajoneuvo, joka on rekisteröity muuttajan käyttöön tai jonka hankinnasta on tehty sitova ostosopimus ennen lain voimaantuloa, olisi edelleen oikeutettu veronalennukseen, jos muutto Suomeen tapahtuu viimeistään vuoden 2017 lopussa.
Autoverolakiin tehtäisiin lisäksi eräitä muita muutoksia. Muutokset tulisivat voimaan vuoden 2015 alusta.
Lisätietoja: hallitussihteeri Markus Teräväinen, puh. 02955 30719
Ajoneuvoverotuksen muutoksia
Henkilö- ja pakettiautojen ominaishiilidioksidipäästöihin perustuvaa vuotuista ajoneuvoveron perusveroa korotettaisiin verotuottojen lisäämiseksi ja veron ohjausvaikutuksen parantamiseksi. Korotuksen suuruus olisi päästötason mukaan 12-69 euroa vuodessa. Ajoneuvokannan keskipäästöisellä autolla vero nousisi noin 60 euroa vuodessa. Korotus lievästi painottuisi keski- ja suuripäästöisiin autoihin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta. Laissa on kuitenkin 12 kuukauden siirtymäaika, joten korotettua veroa kannettaisiin vasta vuoden 2016 veropäiviltä. Korotettua veroa sisältäviä verolippuja lähetettäisiin verovelvollisille jo vuoden 2015 aikana.
Muutoksen ennustetaan lisäävän ajoneuvoveron tuottoa vuoden 2016 alusta noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 aikana verokertymä kasvaisi arviolta 80 miljoonaa euroa.
Lisätietoja: hallitussihteeri Markus Teräväinen puh. 02955 30719
Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muutoksia
Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä yleisen veroluokan sähkön veroa korotettaisiin vuoden 2015 alusta.
Fossiilisen moottoribensiinin energiasisältöveroa korotettaisiin 0,84 senttiä litralta ja dieselöljyn 0,95 senttiä litralta. Korotus nostaisi moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden hintaa noin sentin litralta ja dieselöljyn 1,2 senttiä litralta, kun otetaan huomioon arvonlisäveron vaikutus. Bensiinikäyttöisen henkilöauton keskimääräiset polttoainekustannukset nousisivat noin 13 eurolla ja dieselauton 12 eurolla, jos niillä ajetaan 17000 kilometriä vuodessa. Liikennepolttonesteiden veron korotus lisäisi valtion vuotuisia energiaverotuottoja 42 miljoonalla eurolla.
Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron hiilidioksidiosuutta korotettaisiin nostamalla hiilidioksiditonnin arvoa 35 eurosta 44 euroon. Tämä merkitsisi keskimäärin 15 prosentin korotusta kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun verotasoihin.
Kevyen polttoöljyn arvonlisäverollinen hinta nousisi 3,0 ja raskaan polttoöljyn 3,6 senttiä litralta. Kaukolämmön hintaa muutos nostaisi suuremmissa kaupungeissa 2,5-4,0 prosenttia kaukolämpölaitoksen polttoainevalikoiman ja tyypin mukaan. Öljylämmitteisen omakotitalon polttoainekustannuksia muutos nostaisi 50-60 euroa vuodessa ja kaukolämpöä hyödyntävän suurin piirtein saman verran keskimääräisellä kaukolämmön tuotantopolttoainerakenteella. Veron korotuksen odotetaan lisäävän valtion nettomääräisiä vuotuisia energiaverotuottoja 80 miljoonalla eurolla.
Polttoturpeen energiaveroa alennettaisiin siten, että se säilyisi vuoden 2014 verotasolla.
Yleisen veroluokan (I) sähkön veroa korotettaisiin 0,35 sentillä kilowattitunnilta. Korotus koskisi kotitalouksien, julkisen sektorin sekä palveluelinkeinojen kuluttamaa sähköä. Korotus nostaisi 2000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kerrostalohuoneiston sähkökustannuksia noin yhdeksän euroa vuodessa ja 20000 kilowattituntia kuluttavan sähkölämmitteisen omakotitalon sähkökustannuksia noin 87 euroa vuodessa. Vuoden 2014 alun hinnoilla kotitalouksien sähkön hinta nousisi arviolta 2,8-3,4 prosenttia. Korotuksen arvioidaan lisäävän valtion energiaverotuloja 140 miljoonaa euroa.
Sähköveron korotusta vastaavasti nostettaisiin maataloudelle myönnettävää sähköveron palautuksen määrää.
Kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutettu sähkö siirrettäisiin korkeammin verotettuun sähköveroluokkaan I, minkä lisäksi kaivostoiminnalta poistettaisiin oikeus energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukseen.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, puh. 02955 30372
Jätevero
Kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä kannettavaa jäteveroa korotettaisiin 50 eurosta 55 euroon tonnilta jätettä vuoden 2015 alusta. Verotuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla noin viisi miljoonaa euroa.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Krista Sinisalo, puh. 02955 30248
Voimalaitosveroa ei toteuteta
Pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelman mukaisesti voimalaitosverolaki ja siihen liittyvät verotustekniset lakimuutokset ehdotetaan kumottaviksi. Voimalaitosverolaki on hyväksytty ja vahvistettu vuoden 2013 lopussa, mutta sitä ei ole saatettu voimaan.
Veron kumoamisen takia valtiolta jäisi saamatta 50 miljoonaa euron verotuotto vuositasolla verrattuna tilanteeseen, jossa veroa olisi kannettu.
Lisätietoja: hallitusneuvos Merja Sandell, puh. 02955 30191
Valtiovarainministeriö (VM) on osa valtioneuvostoa. Ministeriö valmistelee hallituksen talous- ja finanssipolitiikkaa ja valtion talousarvion sekä toimii veropolitiikan asiantuntijana. Se vastaa myös rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta ja valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta sekä julkishallinnon kehittämisestä. Lisäksi VM vastaa kuntahallinnon lainsäädännön sekä kuntatalouden kehittämisestä. Ministeriö osallistuu Euroopan unionin ja monien kansainvälisten järjestöjen toimintaan.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1