Kaukolämmön myynti oli viime vuonna Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan kahdeksan prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi noin yhden prosentin. Hiilineutraalin tuotannon osuus nousi 25 prosenttiin. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 33,6 miljardia kilowattituntia (TWh), sen rahallinen arvo oli 2,25 miljardia euroa.
Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä.
Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä.
Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon osuus putosi
Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 36,6 TWh. Tuotannon kasvu johtui pääosin edellistä vuotta kylmemmistä säistä. Kaukolämpöä tuotettiin sähkön kanssa yhteistuotantona hieman edellisvuotta enemmän, mutta sen osuus kokonaistuotannosta laski ennätyksellisen alhaiseen 69 prosenttiin. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin 13,5 TWh sähköä. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.
Yhteistuotantovoimalaitoksissa tuotetun lämmön määrä on pudonnut 2,1 TWh ja yhteistuotantosähkön määrä yli 3 TWh verrattuna vuoden 2010 huipputuotantoon. Yhteistuotantolämmön määrän pieneneminen johtui pääosin sähkön alhaisesta hinnasta sähkömarkkinoilla: yhteistuotantovoimalaitoksilla ei kannattanut tuottaa sähköä etenkään maakaasulla.
Hiilidioksidipäästöt nousivat, vaikka ominaispäästö laski
Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 7,0 miljoonaa tonnia, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 prosenttia. Nousu johtui edellistä vuotta suuremmasta tuotannosta ja myös siitä, että kivihiilellä korvattiin osittain maakaasua. Uusiutuvien polttoaineiden lisääntynyt käyttö leikkasi kuitenkin päästöjen kasvua. Keskimääräinen päästö oli 192 g tuotettua kilowattituntia kohden. Ominaispäästö pieneni 2,2 prosenttia.
Maakaasu edelleen tärkein polttoaine, puun käyttö kasvussa
Maakaasulla tuotettiin 28 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski noin kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kivihiilen osuus nousi 1,5 prosenttiyksikköä, ollen 25 prosenttia. Turpeen osuus polttoaineiden käytöstä oli 17 prosenttia. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö lisääntyi ja niiden osuus nousi 25 prosenttiin. Kylmän talven vuoksi öljyä käytettiin edellisvuosia enemmän, sen osuus oli neljä prosenttia.
Kaukolämmön keskihinta nousi maltillisesti
Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 6,7 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi noin 2,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Polttoaineiden valmisteverot säilyivät viime vuonna ennallaan edellisenä vuonna tapahtuneiden rajujen korotusten jälkeen. Turpeen ja maakaasun valmisteverot nousivat jälleen tämän vuoden alussa. Lisäkorotuksista on päätetty jo myös vuodelle 2015. Myös arvonlisäveron korotus tämän vuoden alussa yhdellä prosenttiyksiköllä nostaa kaukolämmittäjän kustannuksia.
Noin 29 prosenttia kaukolämmön keskimääräisestä hinnasta oli veroja. Kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuoto ja tuotantolaitosten ikä sekä päästökaupan kustannukset.
Kaukojäähdytyksen myynti käynnistyi kolmessa uudessa kaupungissa
Kaukojäähdytyksen myynti laski edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 prosenttia, vaikka uusia asiakkaita liitettiin edelleen vilkkaasti ja kaukojäähdytysverkkoja laajennettiin. Tilojen jäähdytyksen tarve laski kesän viileiden ja sateisten säiden vuoksi. Vuoden lopussa kaukojäähdytykseen liitettyjen asiakkaiden tehontarve oli 180 MW, mikä oli lähes 16 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuoden aikana toiminta käynnistyi kolmella uudella paikkakunnalla: Espoossa, Porissa ja Tampereella.
Kaukolämmön toimitusvarmuus erinomainen
Kaukolämmön asiakkaalta lämmöntoimitus on poikki keskimäärin 2,0 tuntia vuodessa. Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,98 prosenttia. Keskeytykset aiheutuvat järjestelmän häiriöistä ja niiden korjauksesta. Myös uusien asiakkaiden liittämistyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat jakeluhäiriöitä. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja eli ilmoitetaan asiakkaille etukäteen.
Toimitusvarmuus on Suomessa kovillakin pakkasilla erinomainen. Teknisten laitteiden vikaantumisen aiheuttamat lämpökatkot koskevat yleensä hyvin rajattua määrää asiakkaita ja ovat lyhytaikaisia. Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota.
Kaukolämmön tuotantokapasiteetti on noin 23 000 megawattia (MW). Kaukolämmitykseen liittyneiden asiakkaiden tehontarve taas on enimmillään noin 19 000 MW.
Lisätietoja:
Asiantuntija Mirja Tiitinen, puh. 050 434 6994
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1