Muutos perinteisestä laitevalmistajasta digimaailman kilpailukykyiseksi toimijaksi on iso harppaus. Kilpailussa menestytään menemällä arvoketjussa ylemmälle tasolle.
Kempissä on jo pitkään ymmärretty, että yhtiön tulevaisuus ei voi olla vain laitevalmistajan tulevaisuus. Toimitusjohtaja Anssi Rantasalon mukaan pelkkien laitevalmistajien tulevaisuus on jo pitkään näyttänyt epävarmalta. Siksi Kempissä on pohdittu, miten yhtiö voi liikkua omalla toimialallaan arvoketjussa ylöspäin kannattavasti ja liiketaloudellisesti järkevästi.
Rantasalon mukaan kustannusten rooli painottuu liikaa keskusteltaessa yritysten kilpailukyvystä. Visiossa hän toteaa, että kilpailuetu on jotain enemmän. Kilpailussa menestytään menemällä arvoketjussa ylemmälle tasolle.
Muutos perinteisestä laitevalmistajasta digimaailman kilpailukykyiseksi toimijaksi on iso harppaus. Rantasalon sanoo, että se edellyttää ylimmän johdon aitoa ymmärrystä asiasta ja sitoutumista. Lisäksi tarvitaan valmiutta riskienottoon sekä investointeihin.
Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti Vision teemana on kesäkuussa digitalisaatio.
Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haaviston mielestä valtio voi myydä sellaista omaisuuttaan, jossa erityinen syy valtio-omistukseen on poistunut. Samaan aikaan valtiolla pitää olla valmius pitää kiinni ja lisätäkin omistustaan aloista, joihin investoimisella on merkitys Suomen tuotantorakenteen kehittämisessä tai työpaikkojen pitämisessä Suomessa. Esimerkkinä tällaisesta Haavisto mainitsee Vision Arkadianmäeltä-palstalla merikaapelihankkeen Suomen ja Saksan välillä. Sei mahdollistaa uusien datakeskusten synnyn Suomeen.
Teknologiateollisuuden apulaisjohtaja Ari Sipilä on tyytyväinen: ”Yritykset ovat aktivoituneet keskustelemaan työpaikoilla yrityksen taloustilanteesta ja palkkauksen kannustavuudesta.”
Hän pitää kehitystä merkittävänä, sillä toimiva keskustelukulttuuri on edellytys sille, että asioista pystytään sopimaan paikallisesti. Yrityksiin näyttääkin juurtuneen käytäntö, että työnantaja ja työntekijät yhdessä pohtivat, mikä palkantarkistustapa sopii parhaiten omaan yritykseen.
Sipilä pitää kehitystä oikeansuuntaisena, sillä teknologiateollisuudessa halutaan keskitetyn työehtosopimuksen vallitessakin kannustaa yrityksiä toteuttamaan sovittu palkkaratkaisu omalta kannalta parhaalla tavalla. Teknologiateollisuuden selvityksessä peräti 88 prosenttia yrityksistä työntekijämäärällä mitattuna haluaisi toteuttaa kahden seuraavan vuoden palkantarkistukset yleiskorotusten sijaan joko paikallisesti sopien tai työnantajan päätöksellä.
Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Taina Susiluoto kertoo Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa, että Euroopan unionin rakennerahastojen ja niihin liittyvän kansallisen rahoituksen yhteispotissa on jaossa 2,6 miljardia euroa. Lisäksi kerrannaisvaikutusta tulee yritysten omarahoitusosuuksista. Rakennerahasto-ohjelman fokuksena on pk-sektorin kasvu ja kansainvälistyminen sekä uusimman tiedon hyödyntäminen. Suomessa 25 prosenttia rahasta on korvamerkitty vähähiilisyyden edistämiseen.
Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 55 prosentista Suomen viennistä ja 80 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 290 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1