Liiketaloustieteen professori Alf Rehn arvioi suomalaisen johtajuuden melko hyväksi, mutta yhteen asiaan hän toivoo parannusta: moninaisuutta tarvitaan lisää ja tähän tarvitaan yritysten hallitusten aktiivista otetta.
Professori Rehn ei allekirjoita myyttiä suomalaisen johtajuuden huonoudesta tai kansallisuuteen sitoutuneesta tavasta johtaa.
– Uskon, että huonoon johtajuuteen törmää muualla jopa useammin kuin Suomessa. Meidän pitäisikin keskittyä vahvuuksiimme, sillä suomalaiset johtajat eivät ole pompottavia pönäköitä sikaniskoja, laukoo Rehn.
Yhtenä suomalaisten vahvuutena hän näkee johtajien läheisyyden.
– Yritysjohto on meillä lähellä toimintaa. Johtajat myös kuuntelevat ja ymmärtävät alaisiaan henkilöinä, vaikka suomalaiset eivät mitään varsinaista small talk -kansaa olekaan. Meillä avoimien ovien kulttuuri on varsin yleistä.
Reiluja ja osaavia
Suomalaisten korkea koulutustaso heijastuu suoraan myös johtajuuteen.
– Useimmiten johtajat Suomessa ovat tietäviä ja osaavia, eivät pelkästään niitä, joilla on oikeat kaverit oikeassa paikassa. Lisäksi johtajamme ovat pääosin hyvinkin reiluja ja kykeneviä kuuntelemaan uusia ideoita sekä delegoimaan. Näitä pidän selkeinä vahvuuksina, arvioi Rehn.
Osaaminen ja asiantuntevuus tuo helposti mukaan myös suomalaisten perisynnin, joksi Rehn nimeää kaikkitietävyyden: kuvitellaan, että hallitaan yrityksen kaikki toiminnot yksityiskohtia myöten.
Motivointi on ikiaikaista
Haasteena Rehn näkee sen, että nuoret sukupolvet vaativat työltään muutakin kuin säännöllisen palkanmaksun.
– Tätä ei pidä kuitenkaan liioitella. On totta, että johtajan täytyy tulevaisuudessa olla nykyistä parempi mentoroimaan ja motivoimaan. Enää ei voida lähteä siitä olettamuksesta, että alainen haluaa kehittyä. Kun kyseenalaistetaan miksi jotain pitää tehdä, johtajan pitää kyetä esittämään kokonaiskuvan luova tarina siitä, miten yrityksessä tehdään uraa ja mitkä arvot yritystä vievät eteenpäin.
– Motivaatiota täytyy pystyä luomaan kerronnan ja visioinnin kautta, mutta näin on ollut aiemminkin. Ei tässä ole mitään uutta. Johtajat ovat aina joutuneet löytämään keinot motivoida ihmisiä, muistuttaa Rehn.
Hallitukset töihin
Professori Rehn kaipaa suomalaiseen johtajuuteen runsaasti lisää moninaisuutta.
– Tarvitaan uusia näkökulmia, designajattelua, kuluttajaa ymmärtävää ajattelua, enemmän naisia johtoportaaseen – eikä pelkästään HR:ään tai markkinointiin. Tarvitaan uussuomalaista verta ja ulkomailta tullutta osaamista, luettelee Rehn. Hän korostaa, ettei kyse ole siitä, että ulkomaalainen johtaja olisi valmiiksi parempi, vaan siitä että tarvitsemme hyvän sekoituksen erilaista ajattelua. Nyt ekonomi- ja juristikoulutuksen saaneet valitsevat uusiksi johtajiksi samasta opinahjosta tulleet nuoremmat painoksensa.
Rehnin mukaan muutosta ei tapahdu, elleivät yritysten hallitukset tartu asiaan.
– Hallituksissa puhutaan uskomattoman paljon tuloksista mutta ei henkiöistä. Johtaminen, rekrytointi ja seuraajakysymykset eivät ole nousseet strategian tasolle. Nämä pitää nostaa hallitustyöskentelyssä esiin, sillä ei toimitusjohtaja yksin voi yhtäkkiä muuttua HR-velhoksi. Koko hallituksen tehtävä on miettiä näitä kysymyksiä, olla tukena toimitusjohtajalle ja auttaa koko organisaatiota paremmaksi, painottaa Rehn. Teksti: Maija-Liisa Saksa
Lisätietoa artikkelista ja yhteydenotot: http://bit.ly/PNqDa7
Julkaisija: Editori.fi
Editori Helsinki Oy - yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat. www.editori.fi
Lisätiedot: Valtteri Rantalainen | p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi | www.editorhelsinki.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1