Lue tänään ilmestyvästä Advokaatista:
Asianajaja todistajaksi pappia helpommin
Advokaatti-lehti tarttuu todistamista tuomioistuimissa koskeviin ongelmiin. Todistamista koskevia säännöksiä ollaan parhaillaan uudistamassa, mutta esitettyjen muutosten jälkeenkin asianajaja voi joutua todistamaan selvästi helpommin kuin esimerkiksi papit. Asianajajan ja asiakkaan välinen luottamuksellisuus on olennainen osa oikeusvaltiota.
Oikeudellista neuvontaa antanut asianajaja voi jatkossakin joutua todistamaan asiakastaan vastaan. Oikeudenkäynnissä avustajana toimivalla asianajajalla on toki todistamiskielto, mutta kielto ei kuitenkaan koske kaikkea sellaista oikeudellista neuvontaa, jota asianajaja on antanut oikeudenkäyntiasian ulkopuolella. Todistamiskielto koskee oikeudenkäynnin ulkopuolella vain asianajajan tietoonsa saamia ”salaisuuksia”. Asianajajaliiton mielestä ”salaisuuden” määrittely on erittäin vaikeaa. Lisäksi tuomioistuin voi harkintansa mukaan murtaa todistamiskiellon vaikka kyseessä olisikin ”salaisuus”.
– Jos esimerkiksi talousrikoksia tehnyt henkilö haluaisi korjata tilanteen, hän ei välttämättä uskalla pyytää asianajajalta neuvoa, koska asianajaja saattaa sen jälkeen joutua todistamaan asiakastaan vastaan, kertoo asianajaja Jarkko Männistö Advokaatissa. Männistö toimi asiantuntijana liiton lausuessa asiasta hiljattain eduskunnan lakivaliokunnalle.
Lakiesityksessä asianajajan todistamiskielto on selvästi suppeampi kuin esimerkiksi pappien.
Tarvitseeko asianajaja avukseen asianajajan?
Tutkinnanjohtaja voi asettaa esitutkinnan alkumetreillä epäillyn asianajajalle ilmaisukiellon. Asianajajan salassapitovelvollisuudesta päättää tuomioistuin tutkinnanjohtajan esityksestä. Kiellot voivat vaikeuttaa asianajajan perustyötä epäillyn puolustajana.
Näin kirjoittaa asianajaja Harri Kontturi tuoreessa Advokaatin kolumnissa.
Erityinen ongelma on myös se, ettei asianajajalle asetetun ilmaisukiellon aiheellisuutta voida saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi. Kontturi pohtiikin kirjoituksessaan tarvitsevatko asianajajat pian asianajajia selvitäkseen juttujen hoitamisesta.
”Railakasta keskustelua!”
Asianajajaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Antti Vainio toivoo Advokaatin laajassa haastattelussa asianajajien ottavan railakkaasti kantaa oikeudenhoidon ongelmiin. Hän luottaa Asianajajaliiton yhteiskunnalliseen merkitykseen.
– Jos Asianajajaliitto olisi etujärjestö, en olisi näin aktiivisesti mukana sen toiminnassa. Puhtaaseen etujen ajamiseen liittyy sellaista politikointia, jota en koe omakseni. On täysi eri asia lähestyä asioita aidosti koko oikeudenhoidon näkökulmasta, Vainio sanoo.
Vaikka Asianajajaliitto ei ole etujärjestö, se ei Vainosta estä kantamasta huolta asianajopalveluiden tulevaisuudesta. Kannetaanhan yhteiskunnassa huolta myös terveydenhuollon tasosta ilman etujärjestöleimoja.
Savonlinnalainen Antti Vainio johtaa puhetta Asianajajaliiton 57-jäsenisessä valtuuskunnassa, joka käyttää liiton ylintä päätösvaltaa.
Tuore Advokaatti on vuosikatsausnumero, jossa on siten runsaasti asiaa Asianajajaliiton toiminnasta viime ja kuluvalta vuodelta.
Lue näköislehteä:
Lisätietoja:
Janne Laukkanen, Advokaatin päätoimittaja, Suomen Asianajajaliitto, puh. 040 588 1925, [email protected]
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on Suomessa 2 000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1