Opintolainakanta on jatkanut nopeaa kasvuaan – tammikuussa 2024 se oli noussut jo 6,2 miljardiin euroon eli yli kaksinkertaiseksi vuoden 2017 opintotukileikkausten jälkeen. Korkojen nousun sekä lainakannan kasvun seurauksena opintolainojen korkoriskit ovat kasvaneet suuriksi, mikä vaikuttaa opiskelijoiden toimeentulon turvaan sekä täysipäiväisen opiskelun mahdollisuuksiin. Elokuussa 2024 opintolainan valtiontakauksen määrä tulee nousemaan 650 eurosta 850 euroon, eli lainapainotteisuus kasvaa entisestään.
Korkoriski vaikuttaa merkittävästi opiskelijan toimeentulon turvaan ja opiskelumahdollisuuksiin. Opiskelijalla ei ole taloudellista mahdollisuutta vaikuttaa omaan velkataakkaan, sillä opintolaina kattaa tällä hetkellä 75 prosenttia opintotuesta. Monen opiskelijan on siis otettava lainaa ostaakseen ruokaa ja maksaakseen vuokransa.
SYL näkee, että opintolainojen turvallisuutta parannetaan kahdella seuraavalla toisiaan täydentävällä toimenpiteellä:
Opintotuen korot ovat nousseet tällä hetkellä jo 4,5 prosenttiin, jolloin opiskelija päätyy maksamaan korkokuluja useiden tuhansien eurojen edestä. Lisäksi opintojen aikana kertyvät opintolainan korot pääomitetaan osaksi lainaa, joka kasvattaa velkapottia entisestään. Opiskelija ei voi opintojensa aikana vaikuttaa opintolainan korkojen kertymiseen, minkä takia olisi kohtuullista, että valtio kantaa osittain korkoriskin.
SYL ehdottaa korkosuojaksi korkotukimallia, jonka mukaan valtio korvaa 70 prosenttia noin 3-4 prosentin tasolle sijoittuvan rajan ylittävästä korosta suoraan pankille. Korkotuki olisi voimassa samoin ajallisin ehdoin kuin opintotukilain mukainen opintolainan koron pääomitus, eli niinä lukukausina, jolloin opiskelija nostaa opintotukea sekä välittömästi tällaista lukukautta seuraavana lukukautena.
SYL näkee, että korkoavustusten ehtoja on parannettava, jotta se tarjoaa paremman suojan pienituloisille opintovelallisille, joilla on haasteita maksaa lainaa takaisin. Nykyisen korkoavustuksen tuloraja on esimerkiksi lapsettomalle on 1 589 euroa kuukaudessa ja kahden lapsen vanhemmalle 1 902 euroa kuukaudessa. Mikäli tuloraja ylittyy eurollakin, ei henkilö ole oikeutettu korkoavustukseen. Lainanhoitokulut voivat olla monia satoja euroja, jolloin ne voivat viedä ison osan tuloista.
Korkoavustusta on mahdollista saada tällä hetkellä viideksi korkokaudeksi eli puolivuotiskaudeksi. Osalla opiskelijoista lainanhoitokulujen maksu alkaa jo opintojen aikana ja vasta valmistuneella voi kestää löytää oman alan töitä. Tästä syystä korkoavustusta tulisi saada pidemmäksi aikaa.
SYL ehdottaa, että korkoavustuksen tulorajoja nostetaan nykyisestä 30-50 prosentilla. Avustuksen kestoa tulisi pidentää viidestä puolivuotiskaudesta kymmeneen. Hakemis- ja maksamiskäytäntöjä tulisi muuttaa niin, kokoavustus voitaisiin maksaa samanaikaisesti korkojen erääntymisen kanssa eikä takautuvasti puolivuosittain, kuten nykyisin.
Yhdessä SYLin ehdotukset parantaisivat opintolainan turvallisuutta huomattavasti ja ehkäisisi opiskelijoiden velkaantumisen kierrettä.
Lisätietoja:
Aino Halinen
Hallituksen jäsen
044 906 5007
aino.halinen@syl.fi
Sonja Naalisvaara
Sosiaalipolitiikan asiantuntija
sonja.naalisvaara@syl.fi
***
Studielånestocken har fortsatt att öka snabbt – i januari 2024 hade den redan ökat till 6,2 miljarder euro, det vill säga med mer än dubbelt efter nedskärningarna i studiestödet 2017. Till följd av räntehöjningen och den ökade lånestocken har ränteriskerna för studielånen blivit stora, vilket påverkar de studerandes försörjningstrygghet samt möjligheterna till studier på heltid. I augusti 2024 kommer statsborgen för studielån att stiga från 650 euro till 850 euro, vilket innebär att lånebetoningen ökar ytterligare.
Ränterisken inverkar i hög grad på studerandes försörjningstrygghet och studiemöjligheter. Studerande har inga ekonomiska möjligheter att påverka sin skuldbörda, eftersom studielånet i nuläget täcker 75 procent av studiestödet. Många studerande måste alltså ta lån för att köpa mat och betala sin hyra.
FSF anser att studielånen kan göras tryggare genom de två följande åtgärderna, som kompletterar varandra:
Studiestödsräntorna har redan höjts till 4,5 procent, vilket betyder att de studerande måste betala flera tusen euro i räntekostnader. Dessutom kapitaliseras studielåneräntorna som ackumuleras under studierna och blir en del av lånet, vilket ökar skuldpotten ytterligare. Då studerande inte kan påverka hur studielåneräntorna ackumuleras under studietiden, skulle det vara skäligt att staten bär en del av ränterisken.
Som ränteskydd föreslår FSF en räntestödsmodell enligt vilken staten ersätter 70 procent av den ränta som överstiger en gräns på cirka 3–4 procent direkt till banken. Räntestödet skulle gälla med samma tidsmässiga villkor som kapitaliseringen av studielåneräntan enligt studiestödslagen, med andra ord under de terminer då studerande lyfter studiestöd och under nästa termin omedelbart efter en sådan termin.
FSF anser att villkoren för ränteunderstöd ska förbättras för att ge ett bättre skydd för personer med små inkomster och studielån som har problem med att återbetala lånet. Inkomstgränsen för det nuvarande ränteunderstödet är till exempel 1 589 euro per månad för en person utan barn och 1 902 euro per månad för en förälder till två barn. Om inkomstgränsen överskrids ens med en euro är personen inte berättigad till ränteunderstöd. Låneskötselkostnaderna kan vara många hundra euro, varvid en stor del av inkomsterna kan gå åt till dem.
I nuläget är det möjligt att få ränteunderstöd för fem ränteperioder, det vill säga en halvårsperiod. För en del studerande börjar betalningen av låneskötselkostnader redan under studierna och det kan dröja för en nyutexaminerad innan hen hittar jobb inom sin bransch. Av denna anledning bör ränteunderstöd utbetalas för en längre tid.
FSF föreslår att inkomstgränserna för ränteunderstöd höjs med 30–50 procent från nuläget. Understödets varaktighet bör förlängas från fem halvårsperioder till tio. Praxis för ansökan och utbetalning bör ändras så att ränteunderstödet kan betalas samtidigt som räntorna förfaller, och inte halvårsvis retroaktivt som nu.
Sammantaget skulle FSF:s förslag avsevärt minska riskerna med att ta studielån och förhindra studerande från att hamna i en skuldsättningsspiral.
Mer information:
Aino Halinen
Styrelsemedlem
044 906 5007
aino.halinen@syl.fi
Sonja Naalisvaara
Socialpolitisk sakkunnig
sonja.naalisvaara@syl.fi
***
The student loan stock has continued to grow rapidly. In January 2024 it had already reached €6.2 billion, more than double the amount after the 2017 student financial aid cuts. As a result of rising interest rates and an increase in the loan stock, the interest rate risks on student loans have become high, affecting students’ income security and their ability to study full-time. In August 2024, the amount of the state guarantee for student loans will increase from €650 to €850, meaning that loans will have increasing weight.
Interest rate risk has a considerable impact on students’ income security and study opportunities. Students have no financial control over their own debt burden, as student loans currently cover 75% of student financial aid. As a consequence, many students have to take out loans to buy food and pay their rent.
The National Union of University Students in Finland (SYL) favours two complementary measures to improve the security of student loans:
Interest rates on student financial aid have already risen to 4.5%, meaning that students end up paying thousands of euros in interest. In addition, the interest accrued on the student loan during studies is capitalised as part of the loan, which further increases the student’s debt. Students have no control over the accrual of interest on the student loan during their studies, which is why it would be reasonable for the state to bear part of the interest rate risk.
SYL proposes an interest subsidy model for interest rate protection whereby the state would reimburse 70% of the interest rate above the 3% or 4% threshold directly to the bank. The interest subsidy would apply under the same time-based constraints as the capitalisation of student loan interest under the Act on Financial Aid for Students, i.e. during the terms in which the student is drawing student financial aid and in the term immediately following such a term.
SYL sees a need to improve the terms of interest allowance to provide better protection for low-income student borrowers who are having difficulty in repaying their loans. For example, the current earnings limit for interest allowance is €1,589 per month for a student without children, and €1,902 per month for a student with two children. If the earnings limit is exceeded by even one euro, the person is not entitled to interest allowance. Loan servicing costs can run into hundreds of euros, taking a large part of a student’s income.
The interest allowance is currently available for five six-month interest periods. For some students, the loan repayments start while they are still studying, and it can take time for new graduates to find work in their field. For this reason, the interest allowance should be available for a longer period.
SYL proposes that the interest allowance earnings limit be raised from the current level by 30–50%. In addition, the duration of the allowance should be extended from five to ten academic terms. The application and payment procedures should be changed so that the total allowance could be paid at the same time as the interest is due, instead of retroactively every six months as is currently the case.
Taken together, SYL’s proposals would significantly improve student loan security and prevent a spiral of student debt.
Further information:
Aino Halinen
Board member
044 906 5007
aino.halinen@syl.fi
Sonja Naalisvaara
Social Policy Adviser
sonja.naalisvaara@syl.fi
Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelmaa ja hyvinvointialuejohtajan päivitettyä esitystä palveluverkkoon tehtävistä muutoksista. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 9. huhtikuuta.
Aluehallitus hyväksyi osaltaan palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä vähintään 30,5 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteiden sijainneista aluehallitus keskusteli perusteellisesti ja aluevaltuustolle annettava päätösesitys syntyi useamman äänestyksen jälkeen.
Palveluverkkosuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja olisi tulevaisuudessa tarjolla Kanta-Hämeessä lähipalveluina palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue perustaisi kolme laajasti sote-palveluja tarjoavaa palvelukeskusta.
Hämeenlinnan palvelukeskukselle on kaksi vaihtoehtoa. Palvelukeskus voisi toimia Hämeenlinnan keskusta-alueella sijaitsevissa kiinteistössä, Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti. Toinen vaihtoehto on palvelujen keskittäminen Ahvenistonmäelle ja tarvittavien vuokrakohteiden käyttö kantakaupungin alueella. Riihimäen palvelukeskus toimisi Kontiontiellä sairaalan tiloissa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungissa. Forssan palvelukeskus toimisi Forssan sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungissa.
Lisäksi Oma Häme perustaisi palvelupisteitä, joissa sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan palvelukeskuksia suppeammin. Aluehallitus päätti äänestysten jälkeen esittää perustettavaksi kahdeksan palvelupistettä, jotka sijaitsisivat:
• Jokioisissa
• Kalvolassa (Hämeenlinna)
• Lammilla (Hämeenlinna)
• Lopella
• Oitissa (Hausjärvi)
• Parolassa (Hattula)
• Tervakoskella (Janakkala)
• Turengissa (Janakkala)
Palvelupisteiden sijainnista aluehallitus äänesti useasti. Tarja Filatov (sd). teki Merja Taposen kannattamana esityksen, että Tuuloksen palvelupisteen sijainti vaihdetaan Lammiksi. Helena Lehkonen (kok.) esitti Aino Närkin (kok.) kannattamana Tuuloksen tilalle Ydin-Hämettä, joka kattaisi Hauhon, Lammin ja Janakkalan. Lehkosen esitys hävisi äänestyksessä Filatovin esitykselle äänin 2-8, yksi tyhjä. Filatovin esitys taas voitti hyvinvointialuejohtajan pohjaesityksen äänin 9-2.
Filatov teki lisäksi Mia Heinosen (sd.) ja Taposen kannattamana muutosesityksen, että palvelupisteiden listalle lisätään Tervakoski Janakkalassa. Tämä lisäys voitti äänestyksessä hyvinvointialuejohtajan pohjaesityksen äänin 8-2, yksi tyhjä. Sen sijaan Taposen muutosesitykset Hauhon ja Tammelan lisäämisestä palvelupisteiksi eivät saanut äänestyksissä riittävästi kannatusta.
Muilta osin aluehallitus hyväksyi palveluverkkosuunnitelman esityslistan mukaisesti. Verrattuna maaliskuun alussa julkaistuun hyvinvointialuejohtajan pohjaesitykseen vain suun terveydenhuollon palveluihin tuli pieniä täsmennyksiä. Nyt päätöksenteossa oleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin.
Muutoksia nykyiseen palveluverkkoon tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään nykyisellä rahoituksella ja saatavana olevalla henkilöstöllä parhaalla mahdollisella tavalla.
Oma Häme on käynyt maaliskuussa alueen kuntien kanssa neuvotteluja vuokratiloista, vuokrista ja muista sopimusehdoista. Kaikki kunnat ovat olleet halukkaita etsimään yhteisiä ratkaisuja, koska sote-palvelujen säilyttämistä nykyisissä toimipisteissä tai kunnan alueella pidetään tärkeänä. Kunnilla on valmius neuvotella vuokrahinnoista ja ratkaisuista, joissa hyvinvointialue vuokraisi vain osan rakennuksesta tai maksaisi tiloista vuokraa vain todellisen käytön mukaan.
Kuntien joustavuus mahdollistaa hyvinvointialueelle lähipalvelukonseptin käyttöönoton. Vuoden 2026 alusta käyttöön otettava lähipalvelukonsepti on suunniteltu sille väestönosalle, jonka palveluiden saanti, hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi vaarantua etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi.
Palvelu tuotettaisiin ensisijaisesti nykyisten terveysasemien tiloissa – sillä edellytyksellä, että tilat soveltuvat palveluun, vuokra on kohtuullinen ja muut sopimusehdot ovat riittävän joustavat. Palvelu voidaan toteuttaa myös muissa hyvinvointialueen kiinteissä tai siirrettävissä toimipisteissä. Näissä toimipisteissä ei ole päivystysluonteista vastaanottoa, eivätkä pisteet ole valinnanvapauden piirissä. Tarkoituksena on tarjota lähipalvelua niille, jotka siitä eniten hyötyvät ja jotka sitä eniten tarvitsevat - ei kaikille alueen asukkaille.
Hämeenlinnan kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta Oma Häme on solmimassa erillistä aiesopimusta. Aluehallitus hyväksyi maanantaina kiinteistöjärjestelyjä koskevan aiesopimuksen, jonka mukaan osapuolet luovuttaisivat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Assi-sairaalan valmistuttua Ahvenistonmäeltä vapautuvat tilat siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti.
Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. Kiinteistöjärjestelyjen tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja.
Kiinteistöjen vaihto perustuu kiinteistöjen tasearvoon ja järjestelyn yksityiskohdat täsmentyvät vielä selvitysten myötä. Edellytyksenä kiinteistöjärjestelylle on se, että siitä syntyy molemmille taloudellista hyötyä tai että järjestely on kustannusneutraali ja siitä syntyy toiminnallista hyötyä molemmille.
Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta. Valiokunnan on tarkoitus valmistella aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan eroa. Valiokunnan tehtävä on huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa jälleen vaali- ja neuvottelutulosta. Valiokuntaa tarvitaan, koska Keskusta ei halua valtuustoryhmästä eronneen Petri Hakamäen toimivan puolueen mandaatilla aluehallituksen varajäsenenä tai elämänkaarilautakunnan jäsenenä. Aluevaltuusto tulee valitsemaan tilapäiseen valiokuntaan seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.
Lisäksi aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan Oma Hämeen taloutta. Muutostalousarvion aluehallitus hyväksyi osaltaan esityslistan mukaisesti. Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksen, jonka mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin lisättäisiin 200 000 euron määräraha. Hannele Saari (kd.) kannatti Reiman esitystä, jonka mukaan määräraha kohdennettaisiin lasten ja nuorten palveluiden järjestämiseen. Reiman esitys hävisi äänestyksessä äänin 11-2.
Aluehallitus hyväksyi vuoden 2023 tilinpäätöksen, joka on noin 60 miljoonaa alijäämäinen. Ensimmäisen toimintavuoden tulos on ennakoitua parempi, mutta talouden kokonaistilanne on heikko.
– Aluehallitus sai kattavan selvityksen taloustilanteesta. Kävimme kokouksessa yksityiskohtaisesti läpi talouden toteumaa ja tilinpäätöstä, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).
Tilinpäätöksestä on kerrottu tarkemmin tässä uutisessa.
Palvelusetelisääntökirjan päivitystä koskeva asia palautettiin uudelleen valmisteluun. Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 8. huhtikuuta.
Soiten henkilöstön hyvinvointia kartoitettiin helmi-maaliskuun aikana digitaalisella kyselyllä, joka toteutettiin aiempien vuosien tapaan Kevan tarjoamalla verkkotyökalulla. Kyselyn avulla saatiin kattava kuva Soiten henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilasta. Kyselyn avulla kerättiin tietoa työhyvinvoinnin keskeisistä aihealueista, kuten työn sujumisesta, työtehtävistä, henkilöstön voimavaroista sekä esihenkilön ja työnantajan toiminnasta.
Kyselyyn vastasi 2 355 henkilöä eli vastausprosentti oli noin 66,2 (ed. tulos 65,1 %). Yhteenvetona voidaan todeta, että työhyvinvoinnin tila Soitessa on muuttunut edelliseen vuoteen verrattuna osin parempaan ja osin heikompaan suuntaan.
”Kysely toteutettiin Soitessa haastavana hetkenä, jolloin pinnalla olivat vaikea taloustilanne sekä käynnistyvät yhteistoimintaneuvottelut. Siitä huolimatta osa tuloksista olivat parantuneet, mutta toki arvio koko organisaation johtamistavasta oli selvästi laskenut”, toteaa henkilöstöjohtaja Jaana Sandström.
Kyselyn tulokset raportoidaan henkilöstölle, johdolle sekä keskeisille työsuojelu- ja yhteistoimintatahoille. Tulokset käydään yksiköissä läpi henkilöstön kesken niin kutsutuissa Miten voimme -hetkissä. Vastauksiin tutustumisen ja yhteisen keskustelun myötä valitaan tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla kehitetään niin työyhteisön toimintaa kuin yleisesti hyvinvointia työssä. Kehittämiskohteiden raportointia ja toteutumista tullaan seuraamaan.
Lisätietoja antaa:
Henkilöstöjohtaja Jaana Sandström
puh. 040 804 4222
jaana.sandstrom@soite.fi
Pelastusarmeijan opiskelijakoti sijaitsee äärimmäisen keskeisellä paikalla, keskustan kävelykadun lähtöpisteessä. Samaa voi toki sanoa osastostakin, sillä asuntola sijaitsee sen yläpuolella. Tapaan ensin Jyväskylän osaston johtajan, kapteeni Anneli Aavikin ja sitten kaksi asuntolassa asuvaa opiskelijaa, Sri Lankasta kotoisin olevan Podin ja Helsingistä Jyväskylään opiskelemaan tulleen Anton.
Anneli naureskelee, että pojat ovat pommittaneet häntä jo päiviä viesteillä, jossa vihjailevat siitä, miten PlayStation 5 olisi kiva lisä opiskelijakodin oleskeluhuoneeseen. – Heiltä ei ainakaan huumoria puutu, Anneli naurahtaa ja näyttää kuvaa, jossa yksi pojista on työntänyt pään kaappiin, jossa olisi pleikkarille sopiva tila.
Tämän päivän keskusteluissa käy selvästi ilmi, miten hieno, yhteisöllinen henki opiskelijakodissa vallitsee. Millainen tämä asuntola sitten on? Asuntolassa on 14 huonetta. Huoneita on kahta kokoa, yksitoista pienempää ja kolme suurempaa. Pienet huoneet kustantavat 250 euroa kuussa, suuret 350.
– Olemme melkein jatkuvasti loppuun vuokrattuja. Tällä hetkellä meillä on kaksi vapaata huonetta, mutta useampi ihminen on ollut jo yhteydessä näistä huoneista. Opiskelija-asunnot ovat Jyväskylässä aika hintavia, joten meidän hintamme ovat hyvin inhimilliset, Anneli paljastaa.
Tieto opiskelijakodista löytyy Pelastusarmeijan kotisivulta ja tiedustelu käy osaston sähköpostin kautta.
– Yhteyttä ottaessa he kertovat taustastaan ja tarpeistaan. Harvoin joudumme kieltäytymään, jos vapaita huoneita on. Vuoden sisällä on ollut vain yksi tapaus, jossa yhteydenottaja olisi tarvinnut huoneen kahdelle hengelle. Sellaista mahdollisuutta meillä ei valitettavasti ole.
Pelastusarmeijan opiskelijakoti on hyvinkin kansainvälinen. Tällä hetkellä asukkaista puolet on suomalaisia ja puolet kansainvälisiä opiskelijoita.
– Meillä on opiskelija Meksikosta, kolme Sri Lankasta, kaksi Keniasta ja loput ovat Suomesta. Suurin osa heistä opiskelee ammattikorkeakoulussa, osa yliopistolla, Anneli luettelee.
Niin opiskelijat kuin Anneli itsekin pitää asuntolatyötä erittäin tärkeänä:
– Keskustelimme juuri yhtenä iltana tästä opiskelijoiden kanssa. He tiedustelivat, miksi tämä on niin edullinen. Kerroin heille, että tuotto ei ole meille prioriteetti. He kertoivat, miten tärkeä tämä mahdollisuus on erityisesti kansainvälisille opiskelijoillemme, jotka eivät saa Kelalta opiskelijaetuuksia.
Ovet ovat opiskelijoille avoinna myös osaston puolelle.
– He ovat ilmaisseet kiinnostuksensa opiskella osaston tiloissa, sillä täällä on rauhallista. Osastolla emme pakota heitä ottamaan osaa toimintaamme, muttemme myöskään tee erottelua opiskelijakodin ja osaston välille, he ovat aina lämpimästi tervetulleita mukaan. Välillä he tulevatkin soittamaan instrumentteja, osa ottaa osaa keskiviikkokahvilaamme ja ovat kutsuneet opiskelijakavereitaankin mukaan. Se tuntuu oikein mukavalta.
Perjantai-iltaisin osastolla pidetään opiskelijoille lautapeli-iltoja. Opiskelijat ovat ottaneet siihen mielellään osaa. – Kyllä, vaikka nyt kiusaavatkin minua siitä pleikkarista, Anneli naurahtaa sydämellisesti.
Annelille on tärkeää, että opiskelijat tuntevat olonsa kotoisaksi ja tervetulleeksi.
– Eritysesti kansainväliset opiskelijamme, jotka ovat kaukana perheistään ja kotoaan. Suomalaisten juhlapyhien aikaan, kuten jouluna ja pääsiäisenä järjestämme kansainvälisille opiskelijoillemme aterian. Heillä ei ole useinkaan mahdollisuutta viettää näitä juhlia perheittensä kanssa.
Meillä on mahdollisuus tutustua yhteen opiskelijakodin kansainvälisistä opiskelijoista, kun 23-vuotias srilankalainen Pramudith Rasanga – ystävien kesken Podi – saapuu osastolle.
– Podi tarkoittaa pikkuista, olen kolmesta sisaruksistamme nuorin, Podi kertoo hymyillen.
Hän opiskelee logistiikkaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa nyt toista vuotta. – Talotekniikka kiinnostaa minua eniten.
Tiedustelen, miten Suomi ja Jyväskylä valikoituivat opiskelupaikaksi. – Luin uutiskirjeitä, joissa puhuttiin maailman onnellisimmista ihmisistä. Päätin kokeilla päästä opiskelemaan Suomeen ja sainkin opiskelupaikan Jyväskylästä, Podi toteaa hymyillen.
Hän on oikein hyvillään asuntolapaikasta.
– Se on täydellinen. Sijainti on keskeinen ja hinta edullinen verrattuna muihin opiskelija-asuntoihin. Huone on pienenpuoleinen, mutta hinta ja sijainti korvaavat sen.
– Kaikki palvelut ovat minuuttien päässä asunnolta.
Podi oli kuullut Pelastusarmeijasta jo Sri Lankassa, mutta täällä toimintamme on tullut tutuksi.
– Tapasin Annelin ja pelastussotilas Raija Timosen, ja heidän kauttaan olen oppinut tuntemaan Pelastusarmeijan periaatteita ja toimintaa. Olen ollut myös toiminnassa mukana… Viime talvena olin auttamassa joulupatojen logistiikan kanssa, logistiikkaopiskelija naurahtaa. – Autoin myös joulujuhlassa, ja viime syksynä otin osaa osaston 120-vuotisjuhliin.
Ennen muuttoa Jyväskylään Podi oli vieraillut myös Helsingissä ja Tampereella. Luonto ja ihmiset ovat tehneet häneen vaikutuksen.
– Luonto on täällä aivan täydellinen. Kieli on hankala, mutta ihmiset ovat hyvin ystävällisiä ja hymyileviä. Pidän suomalaisesta ruoasta, olen maistanut poroakin!
Valmistuttuaan Podi toivoo löytävänsä logistiikka-alan töitä Suomesta. – Kieli on toki haaste, mutta toivon oppivani sen pikkuhiljaa.
Tapaamisemme lopuksi Podi haluaa lähettää vielä kiitokset:
– Haluan kiittää Annelia ja Raijaa, he ovat auttaneet meitä kovasti. Pelastusarmeijalle olen kiitollinen mahdollisuudesta asua täällä.
Meille jää hetki aikaa Annelin kanssa, niin piipahdamme Pandan tehtaanmyymälään. Tänä perjantaina lautapeli-illassa kansainväliset opiskelijat pääsevät maistamaan salmiakkia ja lakritsia. – Saa nähdä, mitä sanovat, Anneli naurahtaa.
Palaamme osastolle juuri oikeaan aikaan, sillä Antto on juuri palannut yliopistolta. Antto Korhonen on 21-vuotias opiskelija Helsingistä. Hänelläkin on kansainvälisyyttä juurissa, hänen äitinsä on Virosta. Antto opiskelee ala-asteen luokanopettajaksi Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisen linjan viisivuotisessa koulutuksessa.
– Olen sijaisena tehnyt töitä päiväkodissa ja erityisesti yläasteella. Meillä on suvussa lukuisia opettajia, kuten äitini ja isoäitini. Jotain vaikutusta silläkin on, Antto naurahtaa kysyttäessä syitä uravalintaan.
Opiskelu Jyväskylässä oli selviö:
– Koska opiskelen yhtä aikaa luokanopettajaksi ja ranskan aineopettajaksi, niin ainoastaan Jyväskylässä saa molemmat pätevyydet samassa tutkinnossa. Kielivalikoimassa on saksa, ranska, ruotsi ja englanti – ja meitä valitaan vain kymmenen joka vuosi.
Aki Kaurismäen klassikkoelokuvalla oli osansa asumispaikan etsinnässä.
– Mies vailla menneisyyttä oli itse asiassa oma kosketuspintani Pelastusarmeijaan, ja syy siihen, miten löysin tämän asuntolan. Katsoin elokuvan ystäväni kanssa, ja aamutunnilla päätin googlata, mikä Pelastusarmeija oikein on. Sieltä kotisivuilta löysin maininnan tästä opiskelijakodista, Antto sanoo hymyillen.
Myös Antto viihtyy Pelastusarmeijan opiskelijakodissa hyvin.
– Tämä on aivan mahtava. Minulla on aiempaa kokemusta niin solussa kuin yksiössäkin asumisesta, joten tavallaan tunnen opiskelija-asumisen molemmat puolet. Täällä asuminen on hyvin yhteisöllistä. Kokataan yhdessä, katselemme iltaisin elokuvia ja jaetaan toisillemme tavaraa ja ruokaa. Kansanvälisten opiskelijoiden kanssa teemme yhdessä suomen kielen läksyjä. On tosi mukavaa, kun joku on aina moikkaamassa. Aina voi jutella ja heittää läppää.
– Kansainvälisille opiskelijoille tässä on se hyvä puoli, että täällä saa hyvin kontaktia suomalaisiin. Se voi muualla olla välillä haastavaa. Täällä puhutaan kaikkia kieliä iloisesti sekaisin. Olemme yhdessä käyneet asioimassa kauppa-, pankki- ja virastoasioita. Kaikki tämä helpottaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Me suomalaiset puolestaan opimme monenlaista heidän kulttuureistaan. Tämä on keskinäistä, kielten, ajatusten ja maailmojen vaihtoa. Se on suuri rikkaus.
– Monet ovat yllättyneet positiivisesti, kun olen kertonut asuntolastamme. Aluksi ihmisillä saattaa olla sellainen pieni epäilys. Kun he ovat kuulleet paikasta ja yhteisöllisyydestämme, niin he ovat olleet tosi vaikuttuneita.
Anttokin vierailee ajoittain osaston puolella: – Peli-illoissa olen käynyt säännöllisesti, usein myös keskiviikkokahvilassa, ja välillä sunnuntain jumalanpalveluksissa. Tosin useimmiten olen viikonloput Helsingissä perheen ja ystävien luona.
Jyväskylä ei ollut Antolle entuudestaan tuttu. Hän pitää kaupungin kompaktiudesta.
– Tämä on helppo kaupunki, kaikki on kävelymatkan päässä. Sanotaan, että joka viides Jyväskylän asukas on opiskelija, joten paljon on haalarikansaa liikkeellä. Suurin osa on tullut jostain muualta, joten olemme kaikki samassa tilanteessa.
Lukuisista liikuntamahdollisuuksista hän on myös iloinen: – Yliopisto järjestää paljon liikuntatoimintaa. Käyn pelaamassa korista ja sulkapalloa. Sen lisäksi pyöräilen ja lenkkeilen, tämä on kaunista seutua.
Tulevaisuuden toiveissa siintää ura luokanopettajana.
– Saatan muuttaa Helsinkiin tai pysyä täällä. Opiskelua on vielä neljä vuotta jäljellä, niin on vaikea katsoa niin pitkälle tulevaisuuteen, Antto pohtii. – Tavoittelen onnellista ja terveellistä elämää. Toivon, että täällä saadut kontaktit kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen &
Jyväskylän osaston kuva-albumi
Helsingin Sanomat kirjoittaa 23.3.2024 isosti inkontinenssista, sen yleisyydestä sekä siitä, että sitä on mahdollista hoitaa. Suomalaisen verkkovalmennuksen pioneeri Nordic Fit Mama on valmentanut viimeisen 9 vuoden aikana yli 30 000 suomalaisnaista, joista 14 000 naista erityisesti inkontinenssiin liittyen. Lantionpohjan hyvinvoinnilla on suuri henkinen ja fyysinen merkitys naisten kokonaishyvinvointiin. Gynekologit korostavat lantionpohjan tärkeyttä kokonaisterveyden kannalta ja suosittelevat lantionpohjan treeniä ihan kaikille naisille “vauvasta mummoon”.
Terveyshaasteita kohdatessamme emme aina tule ajatelleeksi, että asioille voi tehdä jotain. Joskus pienikin muutos arjessa tai uuden rutiinin lisääminen päiväohjelmaan riittää.
Nordic Fit Mama järjestää säännöllisesti 4-viikon matalan kynnyksen lantionpohjan treenihaasteita, joilla on onnistuttu erinomaisesti motivoimaan asiakkaita, sillä valmennuksiin osallistujat harjoittelevat keskimäärin 4 kertaa viikossa.
Valmennus sisältää päivittäiset muistutukset, jotka koetaan oleellisiksi treenin muistamisessa. Harjoitukset ovat lyhyitä ja vievät aikaa vain 5-10 min / päivä.
“Asiakkaamme saavat jatkuvasti huipputuloksia treenissään säännöllisen harjoittelun ansiosta. 4 viikkoa ei vielä ole pitkä aika treenata, mutta tarpeeksi pitkä, jotta tuloksia alkaa näkyä ja sitä kautta motivaatio kasvaa.”, kertoo Nordic Fit Maman perustaja Riina Laaksonen.
Lantionpohjan treenihaasteeseen osallistuneet ovat saaneet apua virtsankarkailun lisäksi:
Lantionpohjan treenihaasteeseen osallistunut nainen kertoo seuraavaa:
“Osallistuin valmennukseen ajatuksella, että maksamalla 9,90€ minulla ei ole mitään menetettävää. Haaste ylitti kuitenkin odotukseni, ja neljän viikon jälkeen virtsankarkailu ja selkäkivut ovat vähentyneet! Treenit olivat simppeleitä ja lyhyitä. Tämä oli pieni hinta paremmasta arjesta. Kiitos!”
Helsingin Sanomat kirjoittaa, että vaippa on niin syvä tabu, että se voi estää jopa parisuhteen. Inkontinenssivaivat ovat edelleenkin häpeällisiä ja niistä mieluusti vaietaan, vaikka virtsankarkailusta kärsiikin tutkimusten mukaan kolmannes hedelmällisessä iässä olevista naisista ja yli puolet 70+ -vuotiaista naisista.
Inkontinenssivaivojen lisäksi lantionpohjan harjoittelulla on mahdollista vaikuttaa mm. laskeumiin sekä niiden ennaltaehkäisyyn, selkävaivoihin ja ryhtiin. Lantionpohjan lihakset, vatsan lihakset ja keskivartalon kunto liittyvät monella tapaa myös tyydyttävään seksielämään.
Lisäksi lantionpohjan alueen vaivat vaikuttavat hyvin voimakkaastti itsetuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin ja siten henkiseen jaksamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Lisätietoja lantionpohjan treenihaasteesta.
Lähteet:
Terveyskirjasto ja Apteekki.fi
Lisätiedot:
Riina Laaksonen, CEO, Nordic Fit Mama
riina(at)nordicfitmama.fi
nordicfitmama.fi
MOT nostaa esiin kehitysvammaisten ja autististen lasten ja nuorten epäinhimillisen kohtelun laitosoloissa – Järkytyksen ilmaiseminen ei riitä, vaan tarvitaan tekoja. Kaltoinkohtelusta tulee tehdä selvitys, palveluiden riittävät resurssit ja laatu on turvattava ja Suomeen on perustettava vammaisasiavaltuutetun virka.
Maanantain (25.3.2024) Yle MOT käsittelee kehitysvammaisten ja autististen nuorten epäinhimillistä kohtelua.
Kaltoinkohtelusta tulee tehdä selvitys
Ohjelmassa esitettyjen tietojen perusteella on selvää, että nuoret ovat joutuneet laitosjaksojen aikana räikeiden oikeusloukkausten kohteiksi. Liikkumista on rajoitettu eri tavoin lainsäädännön vastaisesti perustellen tätä mm. henkilöstöresurssien puutteella. Arjen virikkeiden ja ulkoilun sijaan lapsia ja nuoria on toistuvasti eristetty virikkeettömään tilaan, josta seuraa lisää haastavaa käyttäytymistä.
Kehitysvamma- ja autismijärjestöjen neuvonta- ja muussa työssä tällaisia tapauksia nousee valitettavasti esiin yhä uudelleen. Kehitysvamma- ja autismijärjestöt ovat esittäneet jo aiemmin päättäjille ja viranomaisille kaltoinkohteluja koskevan valtakunnallisen selvityksen laatimista. Selvityksessä tulisi arvioida lasten ja nuorten tuen tarpeet sekä vaativan tuen yksiköissä käytettävissä olevat resurssit ja osaaminen, joiden avulla lasten ja nuorten tuen tarpeisiin vastataan. Vaativan tuen yksiköitä ei ole tällä hetkellä Suomessa riittävästi. Lapsia ja nuoria siirretään paikasta toiseen, mikä syventää heidän pahoinvointiaan.
Kaltoinkohtelun vähentämiseen tähtäävä ohjelma on vihdoin saatava käyntiin ja tunnistettava myös rakenteelliset tekijät, jotka johtavat kaltoinkohteluun.
Palveluiden riittävät resurssit ja laatu on turvattava
Laitoskuntoutuksen tulee olla laadukasta, tavoitteellista ja määräaikaista palvelua, ja sitä tulee valvoa riittävästi. Kenenkään ei tule asua pitkäaikaisesti laitoksessa.
Henkilöstön osaaminen ja henkilöstömäärä on turvattava. Ryhmäkoot tulee pitää pieninä. Tutkimukset osoittavat, että isoissa yksiköissä käytetään enemmän rajoitustoimenpiteitä.
Valvontaviranomaisten resursseja ja tarkastuksia pitää lisätä sekä vahvistaa tukea ja ohjausta yksiköille. Valvonnassa tulee myös arvioida, onko yksiköillä käytettävissä riittävät resurssit sekä lasten ja nuorten tarpeita palvelevat tilat.
Ennaltaehkäisevät palvelut ja kotiin saatava apu ovat nyt puutteellisia. Vaihtoehdot ovat joko perheille sopimattomia tai niitä ei ole lainkaan. Tilanteiden kriisiytyessä perheet jäävät yksin. Vaihtoehtojen puuttuessa lasten pitkäaikainen laitosasuminen on vuodesta 2015 pysynyt ennallaan, vaikka muilla ikäryhmillä se on vähentynyt. Kotiin tuotavilla palveluilla voidaan vähentää laitoskuntoutuksen tarvetta.
Suomeen on perustettava vammaisasiavaltuutetun virka
Vammaiset ihmiset tarvitsevat lakien toteuttamista puolustamaan vammaisasiavaltuutetun, joka on perehtynyt heidän asioihinsa ja puolustaa vammaisten asemaa yhteiskunnassa. Suomessa on useita muita asiavaltuutettuja olemassa, ei kuitenkaan yhtä tahoa, joka puolustaisi vammaisten ihmisten oikeuksia ja lakien toteuttamista ilman syrjintää.
On suomalaiselle oikeusvaltiolle häpeäksi, että monin tavoin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia loukataan sellaisten palveluiden piirissä, joita he tarvitsevat vammansa vuoksi. Lapsia ja nuoria ja heidän perheitään ei saa jättää yksin. Esille nostetut ihmisoikeusloukkaukset on selvitettävä perinpohjaisesti ja tehtävä tarvittavat toimenpiteet.
Allekirjoittajat
Satu Taiveaho, toiminnanjohtaja, Autismiliitto
Annette Tallberg-Haahtela, verksamhetsledare, FDUV
Risto Burman, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Tukiliitto
Susanna Hintsala, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto
Lisätiedot:
Satu Taiveaho: 050 4097 940, satu.taiveaho@autismiliitto.fi
Annette Tallberg-Haahtela 040 848 93 00, annette.tallberg-haahtela@fduv.fi
Risto Burman 050 5569 900, risto.burman@tukiliitto.fi
Susanna Hintsala 040 741 6179, susanna.hintsala@kvl.fi
Pelastusarmeijan uusi iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälä avataan 2.4.2024 Tampereella kauppakeskus Koskikeskukseen. Kaikkiaan Pelastusarmeijalla on 15 iCare- ja kirpputorimyymälää ympäri Suomea.
iCare-myymälöiden valikoima keskittyy edullisiin ja laadukkaisiin asusteisiin ja vaatteisiin sekä astioihin ja kodin sisustustavaroihin. Tuotevalikoima houkuttelee kaiken ikäisiä hyvän mielen ostoksille.
Koskikeskuksen myymälään on helppo tulla joko julkisilla kulkuvälineillä tai omalla autolla, sillä kauppakeskuksesta löytyy runsaasti parkkitilaa. Myymälä sijaitsee 0. kerroksessa Tokmannin ja K KoskiHerkun läheisyydessä.
iCare kauppakeskus Koskikeskus
Hatanpään valtatie 1
33100 Tampere
puh. 044 7577963
Avoinna ma–pe 10–20, la 10–18, su 12–18
Lisätiedot
iCare secondhand -myymälätoiminnan vastaava
Heli Suomi
heli.suomi@pelastusarmeija.fi
puh. 044 532 3645
Pelastusarmeijan myymälät ovat olleet osa suomalaista katukuvaa jo 1970-luvulta lähtien, ja se on Suomen suurimpia secondhand-ketjuja. Ostamalla ja lahjoittamalla hyväkuntoisia vaatteita ja kodin käyttötavaroita iCare-myymälöihin tuet Pelastusarmeijan tärkeää hyväntekeväisyystyötä.
Lisätietoja: pelastusarmeija.fi/myymalat/icare
SEY Suomen eläinsuojelu käynnistää tänään maanantaina valtakunnallisen Anna aikaasi eläimille -kampanjan. Kampanjan tavoitteena on löytää uusia vapaaehtoisia auttajia SEYn jäsenyhdistyksiin.
Kodittomien lemmikkieläinten auttaminen on Suomessa lähes täysin vapaaehtoistoimijoiden harteilla. Kun kunnan lakisääteinen velvollisuus huolehtia talteen otetuista löytöeläimistä päättyy 15 vuorokauden jälkeen, siirtyvät eläimet usein eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin.
Esimerkiksi SEYn 39 jäsenyhdistystä hoiti viime vuonna yhteensä 4 746 lemmikkieläintä. Niistä valtaosa oli kissoja. Yhdistyksissä eläimille tehdään tarvittavat hoitotoimenpiteet, ja esimerkiksi moni kissa täytyy totuttaa ihmiseen, ennen kuin sille voidaan lähteä etsimään uutta kotia.
Tulijoita olisi paljon enemmänkin, mutta eläinten hoitaminen vaatii paitsi rahaa, myös vapaaehtoisia auttajia.
– Saamme jäsenyhdistyksiltämme jatkuvasti viestiä siitä, että he voisivat hoitaa enemmänkin eläimiä, jos heillä vaan olisi enemmän vapaaehtoisia, kertoo SEYn jäsenyhdistystoiminnan koordinaattori Maarit Talvikarhu.
Monenlaisia rooleja
Moni saattaa mieltää vapaaehtoistoiminnan nimenomaan eläinten hoitamiseksi. Sijaiskotina toimiminen, hoitovuorot löytöeläintalolla ja vaikkapa kissojen loukuttaminen ovat toki yhdistyksen toiminnan perusta. Myös itse yhdistystoiminnan pyörittäminen vaatii tekijöitä.
Yhdistyksissä on kuitenkin tarjolla monenlaisia tehtäviä aina viestinnästä ja varainhankinnasta puhelinpäivystykseen, jolloin myös erimerkiksi allergiset ihmiset voivat osallistua toimintaan.
– Viestinnän ja varainhankinnan merkitys yhdistystoiminnassa on kasvanut. Aktiivisella sometilillä ja toimivilla kotisivuilla voi tehdä yhdistyksen toimintaa ja kotia etsiviä eläimiä tunnetuksi. Somessa tehdään myös aktiivista varainhankintaa yhdistyksen kulujen kattamiseksi, kertoo Talvikarhu.
Eläinsuojeluyhdistykset osallistuvat usein myös lähiseudun tapahtumiin, mihin tarvitaan apukäsiä.
– Esimerkiksi toreille ja myyjäisiin osallistumalla yhdistykset tekevät toimintaansa tunnetuksi ja myyvät kannatustuotteita.
Yhdistystoiminta antaa paljon
Usein yhdistystoiminta vie mukanaan, mutta toimintaan voi laittaa aikaa juuri sen verran kuin itse pystyy. Tärkeintä on, että tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, noudattaa yhteisiä pelisääntöjä ja sitoutuu toimintaan.
SEY keräsi vapaaehtoisten kokemuksia kampanjavideoille. Puheissa toistuu se, että yhdistystoiminta antaa tekijälleen paljon.
– Yhdistystoimijoita yhdistää eläinrakkaus, ja mukavien, samanhenkisten ihmisten kanssa toimiminen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi tarjoaa usein myös yhteisöllisyyttä. Eläinten auttaminen koetaan merkitykselliseksi, ja se antaa monelle sisältöä elämään, sanoo Talvikarhu.
– Mukaan kannattaa lähteä matalalla kynnyksellä. Olemme keränneet kampanjasivullemme mukana olevat yhdistykset, joiden sivuilla voi tutustua juuri omalla alueella tarjolla oleviin vapaaehtoisrooleihin.
Tutustu kampanjaan sekä yhdistysten vapaaehtoisrooleihin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa https://tinyurl.com/aikaaelaimille.
Lisätiedot:
SEY auttaa eläimiä hädässä. Liiton tavoitteena on auttaa kaikkia hädänalaisia eläimiä ja tarjota juuri se apu, jota eläinyksilö tarvitsee. Tätä työtä tekevät SEYn jäsenyhdistykset ja muut vapaaehtoiset ympäri maan. Liitto tarjoaa vapaaehtoisilleen apua ja tukea, jotta mahdollisimman moni eläin saisi tarvitsemansa avun.
SEY Suomen eläinsuojelu on Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. Liitolla on tällä hetkellä 39 yhdistysjäsentä. Tutustu liittoon osoitteessa https://sey.fi/sey/.
Tiedotekuva: Jouko Torssonen
Haastattelut:
Maarit Talvikarhu
jäsenyhdistystoiminnan koordinaattori
044 491 9014
maarit.talvikarhu@sey.fi
Annukka Seppävuori
viestinnän asiantuntija
040 830 1716
annukka.seppavuori@sey.fi
Aluehallitus käsitteli Soiten vuoden 2023 tilinpäätöksen. Valtion rahoitus 301,4 M€ muodosti valtaosan Soiten tuotoista. Ulkoisten tuottojen määrä oli 85,5 M€. Ulkoisten kulujen yhteissumma oli 396,6 M€. Tuottojen, kulujen, rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeinen vuosikate oli alijäämäinen noin -10,7 M€. Huomioiden poistot 9,8 M€, tilikauden 2023 tulokseksi muodostui alijäämä -20,5 M€.
Aluehallitus päätti saattaa tilinpäätöksen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. Tämän jälkeen tilinpäätös etenee aluevaltuuston käsittelyyn.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten henkilöstötilinpäätöksessä kuvataan keskeiset henkilöstöä koskevat suureet vuodelta 2023. Henkilöstöä koskevaa tietoa tarkastellaan muun muassa henkilöstön määrän, rakenteen ja poissaolojen näkökulmista. Lisäksi henkilöstötilinpäätös sisältää tietoa työterveyshuollosta ja sen kustannuksista sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn tuen, osaamisen kehittämisen sekä rekrytoinnin painopisteistä vuoden 2023 osalta. Myös työhyvinvointikyselyn vastauksia avataan osana henkilöstötilinpäätöstä. Linkki: Henkilöstötilinpäätös 2023
Aluehallitus hyväksyi henkilöstötilinpäätöksen 2023 ja esitti, että aluevaltuusto merkitsee sen tiedoksi.
Soite 2030 -ohjelmaan sisältyvän palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on luoda palvelurakenne, jossa painopistettä siirretään raskaammasta kevyempään päähän ja matalan kynnyksen palveluihin. Palvelurakenteen muutos on välttämätön huomioidessamme väestörakenteen muutokset, kuten väestön ikääntyminen sekä henkilöstön riittävyyden turvaaminen.
Yhtenä palvelurakenteen keventämiseen liittyvänä kokonaisuutena on selvittää yleislääketieteen osastopaikkojen määrää ja sijaintia tulevaisuudessa. Jatkosuunnitelmissa on huomioitava valtakunnallisen sairaalaverkkoselvityksen etenemisen myötä lainsäädännön mukanaan tuomat vaikutukset alueen erikoissairaanhoidon toimintaan sekä perusterveydenhuollon sairaalaverkkoon.
Yleislääketieteen osastopaikkoja on Soitessa tällä hetkellä yhteensä 82, joista 46 on Kokkolassa ja Tunkkarilla ja Kannuksessa on molemmissa 18 paikkaa. Kannuksen ja Tunkkarin osastoilla ei ole läsnälääkäripäivystystä viikonloppuisin, iltaisin eikä öisin. Osastoilla tehdään diagnostisia tutkimuksia vain virka-aikana. Tämän vuoksi osastojen profiilit poikkeavat jo nyt lääkärityövoiman saatavuuden ja diagnostiikan osalta Kokkolan osastoista. Tunkkarilla ja Kannuksessa hoidon painopiste on ollut jo pidempään kuntoutumisessa ja 15-20 % kaikista yleislääketieteen hoitopäivistä muodostuu odottamisesta jatkohoitoon.
Soiten viranhaltijoiden laatima ehdotus on muuttaa Kannuksen ja Tunkkarin osastot sosiaalihuoltolain mukaisiksi lyhytaikaista hoitoa tuottavaksi arviointi- ja kuntoutusyksiköksi, jollaisiksi ne profiililtaan ovat väistämättä myös muuttumassa läsnälääkärin päivittäisen puuttumisen sekä laboratorioanalytiikan loppumisen myötä. Jatkossa Tunkkarin ja Kannuksen vuodeosastojen toiminta olisi painotettu erityisesti toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantumisen tukemiseen kuntoutuksella. Tärkeänä osana fyysisen kuntoutumisen lisäksi olisi erilainen osallistava ja vi-rikkeellinen toiminta.
Yksiköiden henkilöstömitoitus tulisi muutoksen jälkeen olemaan 0,69, joka tarkoittaisi 11 -12 vakanssin vähennystä / yksikkö riippuen siitä, miten esihenkilötyö järjestetään. Säästöä toiminnan muutos toisi myös vähenevien laboratorio- ja lääkärikustannusten osalta. Henkilöstörakenteessa tulisi hoiva- ja hoitotyön lisäksi huomioida paremmin kuntouttava ja osallistava toiminta.
Aluehallitus merkitsi Kannuksen ja Tunkkarin vuodeosastojen muutossuunnitelman tiedoksi ja evästi viranhaltijoita jatkovalmistelussa.
Keskustan valtuustoryhmä jätti aluevaltuuston kokouksessa 18.3.2024 aloitteen tilapäisen valiokunnan asettamisesta aluehallituksen puheenjohtajiston luottamuksen selvittämiseksi. Aloitteessa esitetään, että aluevaltuusto asettaa tilapäisen valiokunnan selvittämään:
Hyvinvointialueesta annetun lain 39 §:n 2 momentin mukaan aluevaltuusto voi erottaa puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä valitsemiensa toimielinten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken toimikauden, jos joku heistä ei nauti aluevaltuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan.
Tilapäinen valiokunta on erityinen valmisteluelin luottamushenkilöiden erottamista koskevassa asiassa. Kun luottamushenkilöiden erottaminen on tullut vireille, valiokunnan asettaminen tulee saattaa aluevaltuuston päätettäväksi. Aluevaltuusto päättää viime kädessä äänestämällä siitä, johtaako valtuutettujen aloite erityisen valmisteluelimen eli tilapäisen valiokunnan asettamiseen (HE 241/2020 vp, s. 554).
Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle:
Aluehallitus käsitteli myös muun muassa seuraavia asioita:
Aluehallitus kokoontuu seuraavan kerran 8.4.2024.
Kokousajat, esityslistat ja tarkastetut pöytäkirjat löydät Soiten verkkosivuston kokoushallinnan sivulta.
Lisätietoja antaa:
Mitä tarkoittaa vastuullinen kuukautispuhe? Miten kuukautisia, gynekologiaa ja gynekologisia sairauksia ja oireita tulisi käsitellä mediassa? Näihin kysymyksiin vastataan journalisteille suunnatussa webinaarissa, joka järjestetään Zoom-alustalla torstaina 11.4. kello 16-17. Webinaarin järjestää gynekologinen potilasjärjestö Korento ry.
Tiedon välittäminen kuukautisista, oireista sekä gynekologisista sairauksista ja oireyhtymistä on tärkeä osa Korennon toimintaa. Näin voimme varmistaa, että jokainen tietäisi millaiset kuukautisoireet ja gynekologiset oireet ovat tyypillisiä ja milloin olisi hyvä hakea oireisiin apua. Tiedon levittäminen on tärkeä osa myös kuukautisiin ja gynekologiaan liittyvän häpeän poistamista. Myös medialla on tärkeä rooli tiedon levittäjänä. Miten aiheita käsitellään mediassa vaikuttaa myös osaltaan joko häpeää vahvistaen tai sitä hälventäen.
Lähetämme kaikille ilmoittautuneille jo ennen tapahtumaa ennakkomateriaalia aiheesta. Toivomme ilmoittautumisia 9.4. mennessä tämän linkin kautta.
Lisätietoa:
Järjestökoordinaattori Anna Halminen,
050 400 8089, anna.halminen@korento.fi
EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko vetoaa maan hallitukseen, että se säästöpäätöksiä tehdessään jättäisi eläkkeensaajien indeksit ja eläkkeiden veronkorotukset niiden ulkopuolelle.
Maan hallitus kokoontuu huhtikuussa kehysriiheen päättämään uusista, jopa miljardien eurojen säästöistä ja veronkiristyksistä. Vihreä puolue, ja etenkin sen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne vaati jo lokakuussa veronkiristyksiä ja leikkauksia eläkkeensaajille.
Harjanne esitti, eläkkeisiin vuodenvaihteessa tulleen toisen perättäisen palkkatuloja suuremman indeksikorotuksen seurauksena, että työeläkkeiden verotusta kiristettäisiin 0,52 prosenttiyksiköllä niillä, joilla bruttoeläketulon määrä ylittää 13 500 euroa vuodessa. Kuukaudessa tämä tarkoittaa 1 125 euron tuloja. Ehdotus olisi Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan koskenut vajaata 1,3 miljoonaa eläkeläistä ja ulottunut noin 80 prosenttiin kaikista eläkkeensaajistamme.
Tuorein vaade Harjanteelta tuli 9.3. jolloin hän ilmoitti, että 65–74-vuotiaat eläkeläiset ovat Suomen varakkain ikäryhmä. Hänen mukaansa olisi epäreilua, että eläkeläiset olisivat kategorisesti sopeutustoimien ulkopuolella.
Eläkkeensaajien mediaanieläke oli vuoden 2022 lopussa 1 614 euroa kuukaudessa, siis puolet heistä sai eläkettä tuon määrän alle. Suomalaisten eläkkeet nousevat koko ajan ja se on hyvä asia. Silti pitää muistaa, että meillä on edelleen myös hyvin pienituloisia eläkeläisiä. Hankalimmassa asemassa ovat kokonaan tai osin kansaneläkkeen varassa olevat. Heitä on hieman alle 500 000.
On esitetty, että eläkkeensaajilta tulee leikata niistämällä eläkkeisiin vuosittain tehtävästä indeksitarkistuksesta. Kansaneläkeindeksistä leikkaaminen kohdistuu kaikkein vähävaraisimpiin. Heidän taloutensa ei tätä missään nimessä kestä. Tuossa joukossa on paljon ihmisiä, jotka joutuvat tekemään päätöksiä ruuan- ja lääkkeidenoston välillä, Kokko toteaa.
Työeläkkeiden kahta indeksiä eli työeläkeindeksiä ja palkkakerrointa leikkaamalla toimet kohdistuvat sekä eläkeläisiin että työssäkäyviin. Työeläkeindeksin kautta leikkaus kohdistuisi eläkeläisiin ja eläkekertymän arvon tarkistavan palkkakertoimen kautta tuleviin eläkkeensaajiin. Leikkaukset kohdistuisivat sattumanvaraisesti ja epäsuhtaisesti eri ikäluokkiin. Sen vaikutus olisi suurin eläkeläisiin ja lähellä eläkeikää oleviin. Tämä heikentäisi työeläkkeen määräytymisen ennustettavuutta ja työeläketurvaan kohdistuvaa luottamusta radikaalisti.
Suomessa eli vuoden 2021 lopussa köyhyys- tai syrjäytymisriskin alla 248 000 eläkkeensaajaa. Lukumääräisesti mitattuna puhutaan suurimmasta ryhmästä sosioekonomisen aseman mukaan mitattuna. Määrä oli kasvanut edellisvuodesta 33 000:lla hengellä.
Lisätietoa
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Timo Kokko
toiminnanjohtaja
050 441 3830
Euroopan komission toteuttamassa huolellisessa vertaisarvioinnissa Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta on valittu parhaiden mielenterveyttä edistävien käytäntöjen joukkoon (best practice in the field of mental health). Ystäväpiiri-toiminnan päätavoite on lievittää iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä. Toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA-avustuksilla.
−Ystäväpiirit ovat hyvin suosittuja sosiaaliseen kanssakäymiseen kannustavia ryhmätapaamisia Suomessa. Mahdollisuus ajatusten vaihtoon ja vertaistukeen matalalla kynnyksellä ja lähellä kotia on monille vanhuksille viikon kohokohta. Arvostan suuresti Vanhustyön keskusliiton työtä tämän toimintamallin toteuttamiseksi ja edistämiseksi Euroopan laajuisesti, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
Yksinäisyys on niin Suomessa kuin kansainvälisestikin merkittävä haaste eri-ikäisten mielen hyvinvoinnille, toimintakyvylle ja terveydelle. Sillä on myös laajoja taloudellisia vaikutuksia. Yksinäisyys esimerkiksi lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.
−On hienoa, että olemme onnistuneet kehittämään iäkkäiden ihmisten yksinäisyyteen vaikuttavaksi todetun ja tuloksellisen keinon. Olemme kiitollisia tunnustuksesta, ja siitä, että suomalainen iäkkäiden ihmisten hyvinvointia edistävä malli on noteerattu. Se kannattaisi viimeistään nyt ottaa systemaattisesti käyttöön hyvinvointialueilla ja kunnissa, osallisuusjohtaja Anu Jansson Vanhustyön keskusliitosta rohkaisee.
Valinnan myötä Ystäväpiiri-toiminta on lisätty Euroopan komission ”parhaiden käytäntöjen portaaliin”. Portaali on suunniteltu auttamaan eri toimijoita löytämään luotettavaa ja käytännöllistä tietoa toimintamalleista, jotka on tunnustettu parhaiksi (best) tai lupaaviksi (promising) mm. kansanterveyden ja mielenterveyden edistämisen alalla.
−Ystäväpiiri-toiminta on loistava esimerkki vaikuttavasta toimintamallista, joka kannattaa ottaa käyttöön myös kansainvälisesti, kannustavat Marika Kylänen ja Elisa Kostiainen HYTE-toimintamallien arvioinnista THL:lta.
Ystäväpiiri-toimintaa on toteutettu liitossa lähes 20 vuoden ajan, ja ryhmiin on osallistunut jo yli 12 500 iäkästä ihmistä. Toimintaa ja sen tuloksellisuutta on mitattu huolellisesti ja seurattu tarkasti.
−Vaikka huolellinen mittaaminen on tärkeää, arvokkain palaute meille on se, jonka saamme iäkkäiltä ihmisiltä. Heitä ja heidän tarpeitaan varten me tätä toimintaa toteutamme, vastaava alueohjaaja Tarja Ylimaa Vanhustyön keskusliitosta korostaa.
Rahoittajan pitkäjänteinen tuki on ollut iäkkäiden yksinäisyyttä vähentävälle suomalaiselle innovaatiolle olennainen.
−Yhdistysten monipuolinen toiminta ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemiseksi on merkittävää sekä yksilöille että yhteiskunnallisesti tarkasteltuna. Toimintojen kehittämisen lisäksi työ tuloksellisten toimintojen juurtumiseksi on tärkeää, erityisasiantuntija Anne-Mari Tuominiemi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta painottaa.
Osallisuusjohtaja Anu Jansson, 050 4022 529 ja vastaava alueohjaaja Tarja Ylimaa, 050 4022 528, etunimi.sukunimi@vtkl.fi
Ystäväpiiri-ryhmätoiminta on suunnattu yksinäisyyttä kokeville iäkkäille ihmisille. Vuosittain tehdyn tuloksellisuusarvioinnin perusteella Ystäväpiiri-toiminta vähentää osallistujien yksinäisyyttä, jonka tiedetään olevan merkittävä riskitekijä hyvinvoinnille ja terveydelle. Tutkimusnäytön perusteella Ystäväpiiri-ryhmään osallistuminen edistää osallistujien terveyttä, vahvistaa muistia ja vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Pisimmillään ryhmät ovat kokoontuneet itsenäisesti jopa 12 vuotta ohjatun määräaikaisen 3 kuukauden ryhmäperiodin jälkeen. Vanhustyön keskusliitto kouluttaa Ystäväpiiri-ohjaajia, jotka saavat koulutuksesta tutkitun ryhmämallin työvälineekseen tai vapaaehtoistoiminnan sisällöksi. https://vtkl.fi/toiminta/ystavapiiri
Kuva: Ilkka Vuorinen
Alla tarkempi listaus muutoksista.
Yli 18-vuotiaat voivat ottaa yhteyttä ilman lähetettä soittamalla aikuispsykiatrian avohoidon neuvonta- ja arviointipuhelimeen puh. 044 730 7625 (puhelinaika ma-pe klo 8–11) tai Soiten nettisivuilla olevan mielenterveys-chatin kautta (ma-pe klo 8-11).
Alle 18-vuotiaat voivat ottaa yhteyttä ilman lähetettä soittamalla nuorten tuki- ja neuvontapiste Nuottaan, puh. 040 652 4645 (puhelinaika maanantaisin klo 9–10).
Huom! Lähetämme erilliset tiedotteet/mediakutsut muuttuvista toiminnoista.
Lukuviikko tarjoaa joka kevät näkökulmia lukemiseen ja lukutaitoon ja innostaa kaikenikäiset kirjojen pariin. Tänä vuonna Lukuviikkoa vietetään 22.–28.4. teemalla Kohtaaminen.
Lukukokemusten myötä maailmat kohtaavat. Kun opimme uutta ymmärrys, solidaarisuus ja empatia kasvavat. Ihmiset voivat kohdata toisiaan Lukuviikolla niin fyysisessä tilassa kuin virtuaalisestikin, esimerkiksi satutuokiossa, lukupiirissä, kirjailijavierailulla tai sosiaalisessa mediassa. Kirjallisuus luo kohtaamisia!
Julkaisemme tänä keväänä myös uuden 10 faktaa lukemisesta -tietopaketin, jossa kerrotaan lukemisen ja lukutaidon ajankohtaisesta tilanteesta Suomessa. 10 faktaa lukemisesta -tietopaketti on vapaasti median ja muun yleisön hyödynnettävissä.
Koko 10 faktaa lukemisesta –tietopaketti julkaistaan huhtikuussa.
Lukuviikko 2023 tavoitti eri kanavien kautta jopa 3,5 miljoonaa suomalaista. Lukemisen ja lukutaidon teemaviikkoa viettävät perinteisesti sadat eri toimijat. Monet organisaatiot, järjestöt, yritykset ja päättäjät jakavat tietoa Lukuviikosta, omasta lukemisestaan ja lukutaidon merkityksestä. Myös sadoissa kouluissa ja kirjastoissa käsitellään Lukuviikon teemoja ja juhlitaan lukemista. Julkaisemme tämänvuotiset yhteistyökumppanimme huhtikuussa.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö
emmi.jakko@lukukeskus.fi, puh. 050 563 8998
Askolan kunta toteutti esteettömyyskartoituksen 29.2.2024 kirkonkylällä. Talviajan kartoituksen pääpaino oli risteysten kulkukelpoisuuden kartoittamisessa ja havainnoimisessa. Lastenvaunuilla, rollaattorilla tai pyörätuolilla kulkeminen on hankalaa tai jopa mahdotonta, jos lumivallit estävät apuvälineillä kulkemisen keskeisillä paikoilla. Lisäksi kartoituksessa tarkisteltiin liikkumisesteisten pysäköintipaikkoja, ettei niitä käytetä lumen säilytyspaikkoina.
Kartoitettava reitti kulki tällä kertaa pääkirjastolta, itsepalvelupostin, apteekin ja Salen kautta Askolan terveysasemalle. Lauhan helmikuun jäljiltä lumi ei tuottanut reitillä ongelmia ja liukkautta oli estetty hiekoittamisella. Pääkirjaston sähköistetty ulko-ovi sai kiitosta työryhmältä. Kirjaston yläpihan sisäänkäynnistä pääsee nyt esteettömästi kulkemaan kirjaston tiloihin.
Kartoituskävelyn jälkeen työryhmä kokoontui antamaan toimenpide-ehdotuksia ja arvioimaan havaittujen puutteiden korjausten kiireellisyyttä sekä määrittelemään toimenpiteiden vastuutahot. Kartoitus sisälsi sekä kunnan kohteita että yritysten kohteita. Kartoituskävelyn raportti toimitetaan myös yrityksille ja yksityisille toimijoille, joita kartoitus on koskenut, jolloin hekin voivat hyödyntää raportin tarjoamaa tietoa esteettömyydestä ja toteuttaa toimenpiteitä esteettömyyden edistämiseksi.
– Esteettömyys on toimintaesteisille välttämättömyys, mutta esteettömästi rakennettu ympäristö parantaa myös esimerkiksi itsenäisesti elävien ikääntyneiden elämänlaatua. Esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää monenlaisten tarpeiden ymmärtämistä ja erityisesti halua tehdä asioita entistä paremmin, Askolan kunnan hyvinvointikoordinaattori Johanna Viuhko kommentoi.
Kunnanhallituksen nimeämään esteettömyystyöryhmään kuuluvat Askolan kunnasta hallintojohtaja Tuija Saloranta, palvelualuejohtaja Pirkko Hynninen, rakennustarkastaja Matti Männikkö, aluemestari Miska Mönttinen ja ryhmän koollekutsujana hyvinvointikoordinaattori Johanna Viuhko. Lisäksi ryhmässä ovat vammaisneuvoston edustajat Nana Lokteva ja Heikki Masalin sekä vanhusneuvoston edustaja Hannes Bjurström. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalveluista mukana on Susanna Kortelainen.
Kunnan kartoituskävelyihin osallistuu myös rakennetun ympäristön esteettömyysasiantuntija Jukka Suhonen. Suhonen antoi Askolan työryhmälle kiitosta aktiivisesta työskentelystä ja aidosta halusta parantaa kunnan esteetöntä elinympäristöä.
– Askolan esteettömyystyöryhmä lähti Itä-Uudenmaan alueelliseen esteettömyys- ja saavutettavuusohjelmaan mukaan hyvällä asenteella alusta lähtien. Rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja saavutettavuuteen on haluttu Askolassa panostaa ja se nähdään tärkeänä asiana yhdenvertaisen kohtelun ja palveluiden saatavuuden näkökulmasta. Asiat eivät tapahdu hetkessä missään kunnassa, mutta konkreettisten kohteiden nimeämisen lisäksi tietoisuuden lisääminen on yksi tärkeimmistä Esteetön Itä-Uusimaa -ohjelman tavoitteista, Suhonen toteaa.
Askolassa on hyväksytty Itä-Uudenmaan alueellinen esteettömyys- ja saavutettavuusohjelma, joka ohjeistaa kartoituksia ja niistä tehtävää raportointia. Aiemmin kartoituskävelyjä on tehty Monninkylässä vuosina 2021 ja 2023 sekä kirkonkylällä 2020 ja 2022.
Lisätiedot:
Johanna Viuhko
hyvinvointikoordinaattori
Askolan kunnanvirasto
Askolantie 30, 07500 Askola
puh. 040 7109 122
johanna.viuhko@askola.fi
Under 2023 beviljade Kyrkans diakonifond över en miljon euro i understöd. Det är ungefär 25 procent mer än ett år tidigare. I ansökningarna syns det dyrare priset på el och att räntorna har gått upp. Till stöd för boendekostnader beviljades ungefär 100 000 euro mera än året innan. Fondens stöd är antingen krisstöd eller stöd via stiftelsen Tukikummit (ung. Stödfaddrar).
I de ansökningar som görs till Kyrkans diakonifond är sjukdom den klart vanligaste orsaken (30 procent) till ekonomiska svårigheter. Det visar att vem som helst kan drabbas av ekonomiska svårigheter om man insjuknar eller ens arbetsförmåga försvagas som följd av invalidisering.
– Vanligtvis handlar det om att utkomststödets grunddel inte är tillräckligt i sådana situationer. Insjuknande leder i många fall till en ohållbar ekonomisk situation. Det här har synts redan flera år i ansökningarna till Kyrkans diakonifond, säger ecklesiastikrådet Petri Määttä på Kyrkostyrelsen.
Määttä menar att ekonomiska utmaningar ofta handlar om utdragna situationer som till exempel beror på arbetslöshet eller låglönejobb. Pengarna räcker inte till boende och då människor försöker klara av grundläggande levnadsutgifter ökar risken för skuldsättning.
Det syns i Kyrkans diakonifonds krisansökningar att boende är dyrt eftersom hälften av stöden beviljades för boende. Stöd för boende har använts bland annat till att betala hyror, elräkningar och utgifter som beror på eldsvådor eller mögelproblem.
De dyra boendekostnaderna drabbar framför allt ensamboende. Ökningen i levnadskostnaderna har också slagit mot ensamboendes vardag, det finns små möjligheter till ekonomisk flexibilitet i enpersonshushåll. Ensamboende utgör ca 40 procent av dem som får krisstöd från Kyrkans diakonifond.
Andelen stöd som ges för hälsovård har också ökat. Tio procent av Kyrkans diakonifonds krisstöd beviljades för hälsovårdskostnader. Kostnaderna utgjordes i huvudsak av klientavgifter till den offentliga hälsovården. I de flesta situationer har klientavgifter varit den sökandes enda skulder eller obetalda utgifter. Av ansökningarna framgår att det mycket sällan har tagits ut skäliga klientavgifter fastän det skulle ha varit möjligt enligt klientavgiftslagen.
För att förebygga att barn och unga marginaliseras beviljas Tukikummit-stöd med medel som doneras av stiftelsen Tukikummit. De här stöden riktar sig enligt stiftelsens stadgar vanligtvis till kostnader för barns och ungas hobbyverksamhet. I ansökningarna till Tukikummit syns det att utgifterna för barns intressen ofta är oskäligt stora för familjen.
Också i ansökningarna till Tukikummit syns det att den vanligaste orsaken till svårigheter är en förälder som insjuknar. Skilsmässor eller separationer uppgavs som orsak till ekonomiska svårigheter i drygt 10 procent av fallen. Hälften av ansökningarna till Tukikummit kom från ensamförsörjare.
Diakonifondens webbsida Lahjoita toivoa! (Ge hopp!) publiceras på svenska under våren. Donerade medel används oavkortat utifrån de ansökningar som församlingens diakoniarbetare har gjort. Kyrkans diakonifonds styrelse besluter om understöd.
Kyrkans diakonifonds insamlingstillstånd: RA/2020/1364.
Mera information:
Petri Määttä, ecklesiastikråd, Kyrkostyrelsen, tfn 040 688 1543
Tiina Saarela, sakkunnig i diakoni, tfn 050 344 8573
Anita Salonen, sakkunnig i diakoni, tfn 040 688 1568
Oma Hämeen vuoden 2023 tilinpäätös on loppuvuoden ennustetta parempi. Alijäämää kertyi ensimmäiseltä varsinaiselta toimintavuodelta 60 miljoonaa euroa, kun vielä joulukuussa arviot ylittivät 70 miljoonan euron alijäämätason. Syynä tähän ovat odotettua paremmat toimintatuotot, pienemmät rahoituskulut sekä merkittävästi ennustettua alhaisempi poistojen taso.
– Pieni valonpilkahdus on näkyvissä. Lähtökohta talouden tasapainottamiselle on nyt hiukan parempi tuleville vuosille, kun tulos oli odotettua hieman parempi, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Vaikka hyvinvointialueen tulos onkin ennakoitua parempi, on talouden kokonaistilanne heikko.
– Näkymät suunnitelmakauden tasapainon osalta ovat todella epävarmat ja haastavat. Hyvinvointialueella on tehty paljon rakenteisiin vaikuttavaa työtä, jonka taloudelliset vaikutukset realisoituvat vasta tulevina vuosina, kertoo talousjohtaja Sampo Salo.
Hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös kertoo enemmän kunnilta peritystä historiasta kuin hyvinvointialueen oman toiminnan vaikutuksista tulokseen. Hyvinvointialue on ensimmäisinä toimintavuosinaan vahvasti sidottuna sille siirtyneisiin sopimuksiin ja rakenteisiin.
– Hyvinvointialueen oman päätöksenteon ja strategian vaikutukset alkavat näkymään tuloksessa toden teolla vasta käynnissä olevan taloussuunnittelukauden loppupuolella. Esimerkiksi kuntien vuokrasopimukset sitovat meitä vuoteen 2026 saakka, Salo toteaa.
Kehitystyötä tehty aktiivisesti monella saralla
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminta saatiin käynnistettyä häiriöttömästi. Vuoden 2023 aikana toimintaa kehitettiin taloushaasteista huolimatta monella tasolla asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
– Haluan omasta puolestani kiittää koko hyvinvointialueen henkilökuntaa hyvästä työstä ja isosta panostuksesta Oma Hämeen palveluihin ensimmäisenä toimintavuonna, sanoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.
Kotisairaalan toiminnan käynnistyminen ja kotisairaalan ja ensihoidon yhteisen liikkuvan yksikön, GerBiilin, tarjoama hoito ikäihmisten kotona asumisen tueksi ovat konkreettisia toimia palveluiden kehittämisestä asiakasnäkökulmasta. Samalla ensihoidon kiireettömien tehtävien vähentäminen vuoden 2023 aikana uudella toimintamallilla ja tehtävien puhelinarvioinnilla on ollut tehokas keino parantaa palveluiden saatavuutta. Hiukan yli puolet kiireettömistä tehtävistä vuoden 2023 kesä-syyskuussa hoidettiin ensihoidossa jo ilman ambulanssia.
Oma Häme otti viime vuonna yhtenä ensimmäisistä hyvinvointialueista käyttöönsä oman sovelluksen. Oma Häme -sovellus tarjoaa asiakkaille helpon tavan hoitaa hyvinvointiin liittyviä asioita. Chat ja videovastaanotto mahdollistavat turvallisen ja nopean yhteyden sote-ammattilaiseen. Digipalvelujen avulla vapautuu vastaanottoaikoja niille, joiden vaivat vaativat tutkimista paikan päällä. Digipalveluiden lisääminen on myös yksi keino lisätä toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
Lisäksi viime vuonna esimerkiksi perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa otettiin käyttöön uusia toimintamalleja tai laajennettiin käytössä olevia konsepteja, kuten Arjen Kesyttämö, Talousneuvola ja yhteisasiakkuuden mallintaminen perhekeskuksen ja lastensuojelun toimintaan.
Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys hyvällä tasolla
Asiakastyytyväisyys on hyvinvointialueella kehittynyt positiivisesti. Vastauspainotettu NPS-indeksi oli terveydenhuollossa 75,4 koko hyvinvointialueen mitatussa palveluissa 74,4. Syksyllä 2023 toteutetun asiakastutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä hyvinvointialueen palveluihin ja vastausten keskiarvo oli 3/5 (asteikolla 1 - 5, jossa 5 = erittäin tyytyväinen). Eniten palveluja käyttäneet olivat vastaajista tyytyväisimpiä.
Oma Hämeellä oli vuoden 2023 lopussa henkilöstöä reilut 7 000. Henkilöstön näkökulmasta käynnistymisvuosi on ollut onnistunut: työtyytyväisyystutkimuksesta saatiin myönteisiä tuloksia ja henkilöstön veto- ja pitovoimassa näkyy myös parantumista. Keskussairaalan hyvä rekrytointitilanne vahvistaa tätä positiivista suuntausta.
Henkilöstön ammatillisen kehittymisen ja hyvinvointialueen innovoinnin tukemiseksi perustettiin tutkijakoulu. Palveluiden saatavuuteen ja laatuun liittyvää kehitystyötä tehdään jatkuvasti monialaisesti palvelumuotoja ja -rakenteita uudistamalla.
Talouden tasapainottaminen jatkuu lähivuosille
Vuoden 2023 kustannustaso oli huomattavasti alkuperäistä arviota korkeampi. Kustannukset nousivat vuoden aikana uusien sopimusten myötä. Toimintakulujen arvioitiin alun perin olevan noin 810 miljoonaa, kun lopullinen luku oli 880 miljoonaa euroa. Osittain toimintakuluja kasvatti myös ensimmäisen talouden tasapainottamisohjelman viivästyminen.
– Vuoden 2022 raju inflaatiotaso heijastui sosiaali- ja terveysmenoihin pääasiassa vasta viime vuonna, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Meidän ei siis ole ollut mahdollista vaikuttaa merkittävästi viime vuoden kustannuksiin omalla toiminnallamme, painottaa talousjohtaja Salo.
Oma Häme tasapainottaan talouttaan monin keinoin lähivuosien aikana. Alkuvuoden aikana hyvinvointialueella tehdään merkittäviä linjauksia ja päätöksiä, jotka tasapainottavat taloutta lähivuosina. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 9. huhtikuuta. Aluehallitus puolestaan hyväksyi kokouksessaan 11. maaliskuuta yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa.
Toukokuussa 2023 hyväksytyllä ensimmäisellä tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan vuoden 2025 loppuun mennessä 32 miljoonan euron säästöjä. Tätä tavoitellaan palvelurakenteiden ja toiminnan muutoksilla. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelman tuomista säästöistä, hankintojen johtamisen tehostamisesta sekä henkilöstökuluihin liittyvästä kokonaisuudesta.
Tilinpäätös on julkaistu kokonaisuudessaan aluehallituksen esityslistan liitteenä
Lisätietoja: talousjohtaja Sampo Salo p. 040 657 6212 ja hyvinvointiantilauejohtaja Olli Naukkarinen p. 040 5121 580
Sovithan haastatteluista tekstiviestillä etukäteen.
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)omahmae.fi
Petteri Orpon hallituksen sopeutustoimet ovat tähän mennessä heikentäneet pääosin pienituloisten kotitalouksien toimeentuloa. SOSTE on arvioinut, että hallituksen sosiaali- ja työttömyysturvaan kohdistamat leikkaukset lisäävät tänä vuonna pienituloisten määrää 68 000 henkilöllä, joista 17 000 on lapsia.
Sen sijaan suurituloiset ovat hyötyneet suhteellisesti eniten hallituksen tekemästä tuloverotuksen kevennyksestä, johon kuuluu korkeimman tuloveroryhmän alarajan nostaminen 85 800 eurosta 150 000 euroon. Hallituksen tuloverokevennys lisää julkisen talouden velkaantumispaineita noin 400 miljoonalla eurolla vuosittain.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että vuoteen 2027 mennessä Suomen kokonaisveroaste laskee rakenteellisista syistä noin 2,9 prosenttiyksikköä ja verotulot vähenevät vuoteen 2022 verrattuna noin 8 miljardilla eurolla. Koska valtion tulot ovat pääosin verotuloja, Suomen julkinen velka kasvaa merkittävästi, ellei veroja koroteta ja verokertymää lisätä.
Suomessa kokonaisveroaste on regressiivinen, eli veroaste laskee, suurituloisimman 1 prosentin sisällä, koska pääomatuloja verotetaan korkeita ansiotuloja heikommin. Suurituloisiin kohdistuvien verojen korottaminen olisikin järkevää verotuksen progressiivisuuden turvaamiseksi.
Yhteisöverokanta on Suomessa EU:n keskiarvoa matalampi, eli sitä olisi varaa korottaa. Tämä lisäisi valtion tuloja merkittävästi ja koituisi suurituloisimman 10 prosentin maksettavaksi.
Yhteisöverokannan korottaminen ei todennäköisesti vähentäisi investointejakaan, sillä 2010-luvun alussa toteutettu 6 prosenttiyksikön kevennys yhteisöverokantaan ei tutkitusti lisännyt investointeja Suomessa. Veronkevennysten sijaan talouskasvua olisi järkevää vahvistaa esimerkiksi tasa-arvoisemman tulonjaon ja julkisen kulutuksen avulla, jotka lisäisivät kysyntää sekä parantaisivat yritysten odotuksia ja investointeja.
SOSTE korostaa, että sosiaaliturvasta ei ole enää varaa leikata tällä hallituskaudella. Sosiaaliturvaetuuksien indeksijäädytyksistä pitäisi luopua jo ensi vuodesta lähtien.
”Erikoissairaanhoidon maksuihin suunnitellut 10 prosentin korotukset sekä mahdolliset arvonlisäveroon tehtävät muutokset osuvat eniten juuri pienituloisiin, jotka ovat jo nyt joutuneet hallituksen leikkauspolitiikan maksumiehiksi. Siksi niitä ei pidä korottaa. Ei ole realistista odottaa, että esimerkiksi arvonlisäveron nousu kompensoitaisiin pienituloisille samalla, kun sosiaaliturvaa on jo leikattu”, muistuttaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Hyvinvointialueet kamppailevat rahoituspaineiden keskellä. SOSTEn mielestä olisi perusteltua, että hyvinvointialueille annettaisiin 2–3 vuotta lisäaikaa talouden tasapainottamiseen. Muutoin sopeuttamistoimia tehdään ennen kaikkea perustasosta ja ehkäisevästä toiminnasta, johon painopistettä pitäisi hallitusohjelman ja uudistusten tavoitteiden mukaan päinvastoin siirtää.
Järjestöjen toiminta on merkittävä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja se tukee hyvinvointialueita niiden ennaltaehkäisevässä työssä.
”Kehyskaudella sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin ja sitä kautta toimintaedellytyksiin kohdistuu merkittävä leikkausuhka, 25 prosenttia vuonna 2027. Nämä leikkaukset on peruttava, jotta työ ihmisten auttamiseksi voi jatkua vahvana eikä tarve verorahoitteisille julkisille palveluille tästä syystä kasva”, painottaa Kyyrönen.
Arvonlisäveron osuus tuloista on suurempi pienituloisilla, eli arvonlisäverokantojen korotus kohdistuu eniten pienituloisiin. Tämä ei ole nykytilanteessa oikeudenmukaista, sillä sosiaali- ja työttömyysturvan heikentäminen vastuuttaa jo ennestään yksinomaan pienituloisia julkisen talouden tasapainottamisesta.
Sokeriin kohdistuva terveysvero olisi arvonlisäveroa parempi vaihtoehto. Se sallisi kuluttajien valita kalliimman epäterveellisen ja halvemman terveellisen tuotteen väliltä, millä olisi pidemmällä aikavälillä kansanterveyttä parantava ja sote-menoja alentava vaikutus. Porrastettu sokerivero kannustaisi myös teollisuutta vähentämään sokerin määrää tuotteista – samanlaista kannustinvaikutusta ei ole arvonlisäverolla. Ensivaiheessa terveysvero voisi kohdistua sokeriin, mutta myöhemmässä vaiheessa on tarkasteluun otettava myös suolan ja kovan rasvan määrä. Mitä laajempi veropohja terveysverolla on, sitä enemmän sillä on kansanterveyttä ja verotuottoja parantavia vaikutuksia.
Haittaveron taso määräytyy tuotteen ominaisuuden, esimerkiksi haitallisen ainesosan määrän, perusteella. Koska haittaveroja ei ole indeksoitu, niiden reaalinen arvo laskee inflaation myötä.
Hallitus on keventänyt ansiotuloverotusta ja nostanut korkeimman tuloveroryhmän alarajan 85 800 eurosta 150 000 euroon. Tämä veronkevennys hyödyttää eniten suurituloisia, joille inflaatio ja korkeat korot ovat muutenkin siirtäneet muiden tuloryhmien tuloja.
Listaamattomilla yhtiöillä on Suomessa merkittävä erityisasema. Jos maksetun osingon osuus ei ole yli 8:aa prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta ja osinko ei ylitä 150 000:ta euroa, 75 prosenttia osingosta on verovapaata tuloa. Muunlaisten yhtiöiden osingoista vain 15 prosenttia on verovapaata tuloa.
Suomessa otettiin vuonna 1993 käyttöön eriytetty tuloverojärjestelmä, minkä vuoksi pääomatuloja verotetaan vähemmän kuin korkeita ansiotuloja. Koska suurituloisten tulot koostuvat pääosin pääomatuloista, kokonaisveroaste laskee suurituloisimman prosentin sisällä.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että suurituloisiin kohdennetut veronkevennykset eivät lisää investointeja, työllisyyttä tai talouskasvua. Suurituloisten verottaminen ei siis todennäköisesti hidastaisi talouskasvua.
Yhteisöveroa laskettiin 6 prosenttiyksiköllä vuosina 2012–2014, mikä kevensi vain suurituloisten verotusta. Nykyään yhteisövero on 20 prosenttia, joka on noin 1 prosenttiyksikön EU:n keskiarvoa matalampi.
Luonnon kantokyky on turvattava ekologisen siirtymän avulla. Oikein kohdennetut haitta- ja päästöverot auttavat ekologisen siirtymän toteuttamisessa. Lisäksi haitta- ja päästöveroja on järkevää kompensoida tulonsiirroilla, jotka takaavat, että siirtymästä koituvat kustannukset eivät lisää eriarvoisuutta.
Päästömaksuja voi palauttaa kuluttajille niin kutsutun hiiliosingon avulla. Hiiliosinko voidaan maksaa joko tasasuuruisena, kuten Sveitsissä, tai kotitalouden tulotason perusteella, kuten Brittiläisessä Kolumbiassa.
Kun kansantalous muuttuu ekologisesti kestävämmäksi, haitta- ja päästöveroista syntyvät tulot vähenevät. Tästä syystä verotusta ei voi rakentaa haitta- ja päästöverojen varaan pitkällä aikavälillä, vaan niiden tarkoitus on pikemminkin ohjata kuluttajien ja yritysten toimintaa.
Otto Kyyrönen, pääekonomisti, +358 40 168 0943, otto.kyyronen@soste.fi
Toimintarajoitteisten henkilöiden liikunnan ja urheilun harrastamisen sekä urheiluseurojen inkluusion tilaa on jälleen selvitetty Liikuntatieteellisen Seuran ja Suomen Paralympiakomitean kaksiosaisen kyselyn avulla syksyn 2023 aikana.
Nyt julkaistava Liikuttaako? -raportti kokoaa yhteen toimintarajoitteisille liikkujille sekä suomalaisille urheiluseuroille ja muille liikuntatoimintaa järjestäville yhdistyksille suunnattujen kyselyiden tulokset.
Liikkujakyselyllä on kerätty päivitettyä tietoa toimintarajoitteisten henkilöiden näkökulmasta: heidän liikkumisensa nykyisestä määrästä, mahdollisista liikkumista estävistä ja sitä edistävistä tekijöistä sekä toiveista liikkumismuotojen ja -mahdollisuuksien suhteen.
Seura- ja yhdistyskyselyllä taas on kartoitettu urheiluseurojen ja yhdistysten tällä hetkellä toimintarajoitteisille liikkujille ja harrastajille tarjoamia mahdollisuuksia, tuen tarvetta palveluiden järjestämisessä sekä soveltavan liikunnan ja paraurheilun yleistä tilaa seuroissa.
Edellisen kerran vastaavaa tietoa on selvitetty Liikuttaako? -raportissa vuonna 2021.
Tutustu vuoden 2021 Liikuttaako? -raporttiin
Tämänvuotiset kyselyt kytkeytyvät osaltaan myös Paralympiakomitean Avoimet ovet VOL2 -hankkeeseen, jossa tavoitteena on lisätä kaikille avoimen seura- ja liikuntatoiminnan tarjontaa, sekä Liikuntatieteellisen Seuran SOPIVA – Soveltava liikunta toimintastrategioista käytäntöön -hankkeeseen.
Liikuttaako? -raportti 2024 julkaistaan torstaina 21.3. klo 15–16.30 kaikille kiinnostuneille avoimessa webinaarissa, jossa on mahdollisuus myös antaa kommentteja sekä kysyä raportin tekijöiltä lisätietoa.
Tervetuloa mukaan!
15.00 Tervetuloa: avaussanat
15.15 Liikkujakyselyn tulokset
15.40 Keskustelu ja kysymykset
15.50 Seura- ja liikuntaa järjestävien yhdistysten kyselyn tulokset
16.05 Keskustelu ja kysymykset
16.15 Päätöspuheenvuoro
Lue lisää:
Tutustu Avoimet ovet VOL2 -hankkeeseen
Sodankylässä toimivalle yrtti-, marja- ja sienitukku Pohjoisesta luonnosta Oy:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen Yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä sekä Avainlippu-tunnus osoituksena Suomessa tuotetusta ja Suomessa työllistävästä palvelusta.
Pohjoisesta luonnosta Oy on sodankyläläinen perheyritys, joka tarjoaa sosiaalisesta, taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta kestävää luonnon käyttöä yrityksille ja yksityishenkilöille. Tämä tarkoittaa asiantuntijapalveluita, lappilaisten luonnon raaka-aineiden tukkutoimintaa sekä paikallista kulttuuria kunnioittavia luontoretkiä.
Suomalaisen työn liiton myöntämä Avainlippu-merkki on suomalaisten hyvin tuntema alkuperämerkki, joka kertoo suomalaisesta alkuperästä ja työllistämisestä kotimaassa. Yhteiskunnallinen Yritys -merkin voi puolestaan saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus.
– Myymme luonnon raaka-aineita, ja nyt onkin oikea aika tilata kotimaiset marjat ja sienet meiltä, jos niitä aikoo syksyllä saada. Toiminnan alusta asti on ollut selvää, että käytämme ainoastaan paikallisia poimijoita, joille maksetaan työn ja raaka-aineen arvoinen palkka. Alalla vallitsee virheellinen ajattelutapa, että suomalaiset eivät poimi marjoja. Meillä on täysin paikallisten poimijoiden avulla toimiva pohjoinen keruuverkosto: he eivät poimi samalla hinnalla kuin ulkomainen poimija, eikä tarvitsekaan. Mielestäni se on vahvuus, että täällä jokainen sieniä, marjoja ja yrttejä poiminut henkilö tietää, mikä raaka-aineen todellinen arvo on. Yksi suurimmista luonnontuotealan jarruttajista on raaka-aineen saatavuus, varsinkin nyt. Halpatyövoimalla poimuuttaminen ei ole kestävä tapa kasvattaa luonnontuotealaa, kertoo Pohjoisesta luonnosta Oy:n toimitusjohtaja Tiia Muotkavaara ja jatkaa:
– Olin pitämässä Kittilässä luentoa paikallisille elintarvikealan yrityksille, ja sieltä yleisöstä joku kommentoi, että me teemme yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä seisomalla näiden arvojen takana ja toimimalla niiden mukaisesti. Se oli iso syy sille, että päätimme hakea Yhteiskunnallinen Yritys- merkkiä. Ei sitä oikein ennen sitä tajunnut itsekään, miten isoa vaikutustyötä olemme tekemässä, Muotkavaara toteaa.
– Pohjoisesta luonnosta Oy toimii yhteiskunnallisten yritysten arvopohjan mukaisesti. Se kiinnittää huomiota erityisesti sosiaaliseen ja ekologiseen vastuullisuuteen esim. käyttäessään raaka-aineiden poimimiseen paikallisia poimijoita ja maksamalla heille asianmukaisesti työstään sekä kouluttaa poimijat kerääjärekisterin vaatimusten mukaisesti. Kaikki toiminta pyritään tekemään kestävällä tavalla luontoa kunnioittaen, kertoo Suomalaisen työn liiton markkinointipäällikkö Niina Ollikka.
Lisätietoja
Tiia Muotkavaara, toimitusjohtaja, Pohjoisesta luonnosta Oy, tiia@pohjoisestaluonnosta.fi , 045 329 3429
Niina Ollikka, markkinointipäällikkö, Yhteiskunnallinen Yritys -merkki, Suomalaisen työn liitto, niina.ollikka@suomalainentyo.fi, 040 674 8773