Caruna on pahoillaan asiakkailleen aiheuttamastaan harmista jouduttuaan tekemään ratkaisun hinnankorotuksista verkon mittavan parannustarpeen vuoksi. Yhtiö on kertonut asiakkailleen sähkömarkkinalain edellyttämistä verkon parannustoimista sekä niihin liittyvistä hinnankorotuksista. Hinnankorotukset ovat aiheuttaneet runsaasti kansalaisten vastalauseita ja mediahuomiota.
Energiavirasto on antanut 3.2.2016 selvityksensä sähkönsiirron hinnankorotuksiin. Selvityksessä on esitetty korotuskattoa hinnankorotuksille ja siirtymäaikaa. Carunan 1.3. voimaan tulevat uudet hinnat ovat valvovan viranomaisen ohjeiden mukaiset.
Carunan kanta on, että korotuskatolla ja siirtymäajalla asiakkaiden toivomaa ja yhteiskunnan edellyttämää verkkoa ei saada rakennettua lain edellyttämään määräaikaan, vuoteen 2028, mennessä. Laki edellyttää, että puolet asiakkaista saa toimitusvarmuuskriteerit täyttävän verkon vuoteen 2019 mennessä ja kaikki vuonna 2028. Jos aikarajaa lykätään, haja-asutusalueiden verkonparannushankkeet viivästyvät. Tällöin haja-asutusalueiden asiakkaat joutuisivat huonompaan asemaan kuin taajamien asukkaat, koska saneeraustyöt on käynnistetty tiheämmin asutuista taajamista.
Sähkömarkkinalain vaatimus on, että myrskyn tai lumikuorman aiheuttama sähkökatko ei saa ylittää kuutta tuntia asemakaava-alueella ja 36 tuntia haja-asutusalueella. Tähän tavoitteeseen päästään vain verkon uudistamisella.
Siirtomaksuilla katetaan verkonparannushankkeiden kustannuksia
Sähköverkon uusiminen maksaa Carunalle vuosittain 200 miljoonaa euroa ja työ kestää noin vuosikymmenen. Yhtiön liiketoiminnan menot eli verkonvalvonta, viankorjaus työntekijöiden palkat, tilat, järjestelmät, jne. maksavat vuosittain noin 90 miljoonaa euroa. Tähän lisäksi tulevat verkon rahoittamiseen otettujen lainojen korot, jotka vuonna 2014 olivat 102 miljoonaa euroa.
Caruna saa vuosittain noin 300 miljoonaa euroa kassavirtaa asiakkailtaan. Hinnankorotusten vaikutuksesta kassavirta noussee noin 400 miljoonaan euroon. Asiakkailta kerättävillä maksuilla katetaan ilmajohtojen siirtäminen maan alle säältä suojaan. Siirtomaksujen lisäksi yhtiö ottaa lainaa verkonparannushankkeisiin.
Carunan investoinnit asiakasta kohden ovat noin 300 euroa vuosittain.
Caruna lainaa investoidakseen
Caruna on ottanut kolmenlaista lainaa sähköverkon parantamiseen ja operatiivisen toimintansa kulujen kattamiseen. Yhtiöllä on seuraavat lainat: seniorilaina 2 % korolla, juniorilaina 5 % korolla ja osakaslaina 8,5 % korolla. Lainojen korot ovat markkinahintaisia.
Lainaa oli yhteensä vuoden 2014 lopussa 2,6 miljardia euroa. Vuonna 2014 Caruna ei ole lyhentänyt omistajalainaa, mutta on maksanut korkoa 20 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 rahoituskulut yhteensä olivat 102 miljoonaa euroa, joista osakaslainat olivat 66 miljoonaa euroa. Yhtiön maksamat korot eivät vaikuta Energiaviraston sähkönsiirtoyhtiöille määrittelemän sallitun tuoton laskentaan tai asiakashintoihin.
Caruna suunnittelee uudelleenrahoittavansa huomattavan osan velastaan vuoden 2016 aikana.
Suomalainen sähköverkko on rakennettu 1960-1980–luvuilla
Carunan kuten muidenkin sähköverkkoyhtiöiden verkot on pääsääntöisesti rakennettu 1960-1980-luvuilla. Verkko on vanhaa, mikä tekee siitä alttiimman vioille. Verkon toimintavarmuus ei vastaa uuden lain vaatimuksia. Käyttöikänsä päähän tuleva verkko ei täytä nyky-yhteiskunnan edellyttämiä vaatimuksia ihmisten arjessa. Se ei palvele myöskään tulevaa kehitystä, kuten liikenteen sähköistymistä tai asiakkaiden laajamittaista tuuli- ja aurinkoenergian liittämistä sähkönsiirtoverkkoon.
Hintojen korotus tarvitaan, koska uudistettavaa verkkoa on paljon. Yhteensä Carunalla on verkkoa noin 80 000 kilometriä, joka vastaa kahta kierrosta maailman ympäri.
Nyt suunniteltu verkko palvelisi asiakkaita seuraavat 40 vuotta. Verkon parannuksen lähtökohtana on ehkäistä vikojen syntyminen, ei pelkästään korjata syntyneitä vikoja.
Verkon luotettavuutta parannetaan myös rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten rakentamalla rengasverkkoja, jolloin vika saadaan rajattua ja sähköt palautettua aikaisempaa nopeammin ehjiin verkon osiin. Caruna lisää myös verkostoautomaatiota, joka sekin nopeuttaa sähköjen palauttamista asiakkaille. Lisäksi Caruna poistaa sähkölinjoja uhkaavat puut sähkölinjojen läheisyydestä. Kaikki nämä parantavat asiakkaan sähkön siirron laatua. Toimenpiteillä pyrimme sekä ennaltaehkäisemään viat että nopeuttamaan niiden korjaamista.
Caruna työllistää yli 6 000 verkkoalueillaan eri puolilla Suomea
Vuosittaisesta 200 miljoonan euron summasta noin puolet on materiaalia, loput työtä. Carunalla on 270 työntekijää ja yhtiö työllistää suoraan 2 000 urakoitsijaa projekteissaan eri puolilla Suomea. Välillisesti Caruna työllistää lisäksi 4 000 henkilöä.
Sähkön hinta on Euroopan keskitason alapuolella hinnankorotuksen jälkeenkin
Suomessa sähkön kokonaishinta oli vuoden 2015 vertailussa kolme senttiä kilowattitunnilta Ruotsin sähkönhintaa alhaisempi ja 14 senttiä kilowattitunnilta Saksan hintaa alhaisempi.
Sähkölasku koostuu kolmesta yhtä suuresta osasta: sähkön myynnistä, sähkön siirrosta sekä veroista, joihin kuuluvat sähkövero ja arvonlisävero. Korotus kohdistuu sähkönsiirtoon eli kolmannekseen kokonaislaskun määrästä. Korotuksen vaikutus asiakkaan sähkölaskuun on siten noin 15 %.
Carunan hinnat nousevat käyttäjästä riippuen 1-2 senttiä kilowattitunnilta ennen veroja. Caruna Oy:n asiakkaan verolliset sähkönsiirtomaksut ovat korotusten jälkeen kerrostalossa keskimäärin 270 euroa, pientalossa 610 euroa ja sähkölämmitteisessä omakotitalossa 1 450 euroa vuodessa, Caruna Espoossa vastaavasti 190, 370 ja 1 120 euroa vuodessa. Hinnoittelun ero johtuu siitä, että Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy ovat kaksi erillistä yhtiöitä, joilla on erillinen hinnoittelu, verkostorakenne ja kehityshankkeet. Näin ollen niiden hinnoittelukin on erilainen.
Caruna on Suomen suurin sähkönsiirtoon keskittyvä yritys, joka vastaa 650 000 yksityis- ja yritysasiakkaan sähkönjakelusta Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla, Lapissa sekä Satakunnassa. Carunassa työskentelee noin 270 henkilöä ja yhtiö työllistää suoraan yhteensä 1 800 työntekijää eri puolilla Suomea. Caruna panostaa vahvasti säävarman verkon rakentamiseen ja investoi vuosittain noin 150 miljoonaa euroa sähköverkon kehittämiseen. Carunan omistavat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja Elo (7,5 %) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments (40 %) ja Borealis Infrastructure (40 %). Lisätietoja: www.caruna.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1